- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
415-416

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruusupuu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

415

sukuperää ja aateloitiin 1559. Mahdollista on
èttä Suomessa vielä elävä, aateliton, R.-suku
polveutuu siitä.

1. Didrik R., kirjailija, Per Jöussou R:n
poika, julkaisi 1582 opiskelijana Rostockin
yliopistossa tunnetun kokoelmansa Ruotsissa ja
Suomessa ennen käytettyjä lat. laulaja
nuotteineen ,,Piæ cantiones ecclesiasticæ et scholasticæ
veterum episcoporum". Tuli 1584 maisteriksi. Hän
näyttää sitten palvelleen kuninkaan kansliassa
ja on ainakin 1597-98 käskynhaltiana
Länsipohjassa. Sigismundin kannattajana hänen
kerrotaan paenneen Puolaan ja siellä kuolleen.

2. Karl R. (k. 1650), soturi, edellisen poika,
synt. Porvoon pitäjässä, kirjoitettiin 1627 suvun
puolesta ritarihuoneeseen nimellä ,,R. i Finland",
tuli 1637 tykistön everstiluutnantiksi, otti
suurella kunnialla osaa moniin 30-vuotisen sodan
kahakoitiin, joutuen 1638 Witleweyerin luona
vangiksi, mutta vaihdettiin pian taas vapaaksi.
Nim tettiin 1646 Landsbergin linnan
komentajaksi, jona näyttää olleen kuolemaansa asti.

3. Erik R. (1746-1820), soturi, presidentti,
kreivi, kuului erääseen Ruotsiin asettuneeseen
R.-suvun haaraan, llän pääsi Kustaa 111 :n
suureen suosioon, nimitettiin 1781 hovikavaljeeriksi,
1786 valtiosihteeriksi, 1790 kamarikollegin
presidentiksi. Geflen valtiopäivillä 1792 hän oli
maa-marsalkkana. Kuuluen kuninkaan likimpiin
ystäviin hän m. m. oli hänen uskottunsa
Venäjän sodan valmistuksissa ja väärän ven. rahan
tekemisessä. Kustaa III:n kuoleman jälkeen
hänkin poistettiin Tukholmasta ja lähetettiin
Pommerin kenraalikuvernööriksi. Korotettiin 1777
vapaah:ksi, 1792 kreiviksi ja yhdeksi
»valtakunnan herroista", 1812 kuningattaren
ylimarsal-kaksi.

K. G.

Ruuti, räjähdysaine, joka soveltuu
ampuma-aseissa käytettäväksi. R:n räjähdysnopeus ja
samoin palamislämpö eivät saa olla kovin suuria,
luodille sen tulee antaa hyvin tasainen ja suuri
nopeus, sen aiheuttaman paineen ampumaputken
seinämiä vastaan tulee olla mahdollisimman
pieni ja sen palamistulosten mieluimmin vallan
kaasumaisia. Sitäpaitsi tulee sen
syttymisherk-kyys sovittaa siten, että syttyminen tapahtuu
haluttaessa varmasti, sen kuitenkaan itsestään
räjähtämättä.

R:ia 011 kahta eri laatua: tavallista savuavaa
r:ia ja savutonta 1. vähäsavuista r:ia. Edellisen
räjähdyttyä jää jäljelle kiinteää ainetta,
jälkimäinen taas muodostaa kokonaan
kaasunmuotoi-sia tuloksia. — Tavallinen r. on
mekaaninen sekoitus, joka sisältää salpietaria, hiiltä ja
rikkiä ja joka kuumennettaessa määrättyyn
lämpötilaan äkkiä palaa muodostaen joukon
kaasuja, hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja typpeä,
sekä joukon rikinpitoisia kaliumsuoloja ja
kaliumkarbonaattia. R :ssa on salpietaria 75%, hiiltä
15 % ja rikkiä 10%. Nämä muodostavat palaessa
noin 55-58% kiinteitä aineita, kuten potaskaa
25-38 %, kaliumsulfaattia 5-14%, kaliumsulfidia
5-12 rikkiä y. m. loput, sekä kaasumaisia
tuloksia 42-45 %, näistä hiilidioksidia 25-28 %,
hiilimonoksidia 2-6 %, typpeä 10-12 %, loput
muita kaasuja, vetyä v. m. Kuumennettaessa
erkanee siis tärkeimmästä r:n aineosasta,
happi-rikkaasta salpietarista, happea, joka polttaa hii-

416

Ien hiilihapoksi, rikki yhtyy kaliumiin ja typpi
vapautuu.

R:n valmistuksessa on tärkeätä, että eri aineet
ovat puhtaita ja että sekoitus on mitä
täydellisin. R:iin käytettävä hiilijauho valmistetaan
pehmeiden puulajien, lepän, haavan v. m. oksista,
käytetty rikki on kankirikkiä. Hienoksi
jauhetut aineet sekoitetaan määrätyssä suhteessa
akselinsa ympäri pyörivissä nabkatynnvreissä, joissa
on puukuulia. Seos kostutetaan vedellä (10-20%)
ja puserretaan kakuiksi, jotka sitten
muserretaan ja johdetaan pronssivalssien välitse. Nämä
jakavat massan jotenkin yhtäsuuriin rakeisiin,
jotka kiillotetaan pyörivissä puutvnnyreissä,
missä terävät särmät rakeista poistuvat. Sitten
r. kuivataan hitaasti ja seulotaan. — R:n tulee
olla sinervänmustaa, himmeäkiiltoista. Sen
om.-p. on 1,5-1.9. Sitä on säilytettävä kuivassa,
koska se imee paljon kosteutta ilmasta, jolloin
se lauhtuu. Mitä parempi kiilto r:lla on, sitä
paremmin se säilyy kosteudelta. Se ei saa
värjätä eikä helposti murentua. Murentuneena se ei
saa tuntua karkealta. — Jauhomaisen r:n
vaikutus on hyvin pieni. Sentakia r. muovaellaan
eri tarkoituksia varten erisuuriksi rakeiksi 1.
jyväsiksi. Käyttäen eri vaihtelevia
jyväsuuruuk-sia voidaan aina aseen mukaan sovelluttaa r :n
ballistista tehoa eli r:n ominaisuutta antaa
luodille mahdollisimman suuri alkunopeus, silti aseen
seinämiä liiaksi rasittamatta. Koska palaminen
etenee jyväsen pinnalta sisäänpäin ja on sitä
äkillisempi mitä suurempi pinta on jyvästen
painoon verraten, niin palavat pienet jyväset nopeim-

KiviUiriruutia, 0,7 mm. Kenttätykinruutia, 5 mm

min, erittäinkin jos ne lisäksi ovat täynnä
huokosia. Jos suurireikäisessä aseessa, jonka luoti
on jotenkin painava, käytetään hienojyväistä
r:ia, niin liian äkkiä vapautuneet kaasut eivät
ehdi antaa raskaalle luodille tarpeellista
nopeutta, vaan puristavat liiaksi aseen seiniä, ehkä
särkien sen. Ka rkeajyväistä r:ia käytettäessä
muodostuu kaasua koko ajan, kun luoti yhä
kiihtyvällä nopeudella etenee aseen piipussa ja koko
voima tulee näin paremmin käytetyksi luodin
lennättämiseen. Hienoreikäisissä aseissa ei taas
voida käyttää karkeata r:ia, koska kaikki r. ei
olisi ehtinyt palaa, ennenkuin kevyt luoti jo olisi
kiitänyt pois aseesta, saamatta tarpeellista
alkunopeutta. — R.-jyvästen muodolla on myös hyvin
suuri merkitys. Alussa se oli pyöreähkö t.
pyöreän kuutiomainen.
Sittemmin 1868 havaittiin, että
luodin alkunopeus eneni
käytettäessä prismaattista 1.
särmiö-r:ia, jonka jyvästen
muoto oli kuusisivuisen
sär-miön muotoinen, täynnä
hienoja reikiä pituussuuntaansa.
Tällöin pysyy jyväsen
palava pinta palamisen kestäessä miltei yhtä
suurena, koska reikien pinta palaessa yhä laajenee;
siis päinvastoin kuin tavallisien r.-jyvästen
palaessa. Nykyään puristetaan r.-jyväset suuren
paineen avulla hyvin kiinteiksi ja vähän tilaa
ottaviksi ja samalla tasaisemmin palaviksi. —

Ruuti

Prismaruutia suuria
tykkejä varten.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0230.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free