- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
417-418

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruuti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

415

Ruuti

417

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kiinalaiset,
ennen ajanlaskumme alkua, käyttivät salpietaria
r:n tapaisiin sekoituksiin. Sellainen sekoitus
oli myös kreikkalainen tuli (ks. t.). Aasiasta
tuli tieto r :sta Eurooppaan arabialaisten mukana.
Albertus Magnus ja Roger Bacon
m. m. selitt;vät r:n valmistusta. R:n käytäntö
ampuma-aseissa luullaan munkki Berthold
S c h w a r z in keksimäksi. Euroopassa sitä
käytettiin kanuunissa ensi kerran 1323. Eri aineiden
suhde toisiinsa ruutimassassa pysyi jotenkin
samana aina noin v:een 1870, jolloin alettiin
valmistaa ruskeata r:ia. Siinä on 78-81%,
kali-salpietaria, 16-19% hiiltä ja vain 3% rikkiä.
Tähän käytetty hiili valmistetaan alhaisessa
lämpötilassa hiillyttämällä, jolloin saadaan tiiviimpää
hiiltä, jossa on tavallista enemmän vetyä ja
happea ja joka on hyvin helposti palavaa. Ruskean
r:n palamisnopeus on hyvin tasainen ja
sen-vuoksi, vaikkakin sen voima todellisuudessa on
heikompi kuin tavallisen mustan r:n, voidaan
muuttamalla jyvästen kokoa ja muotoa saada sen
ballistinen teho kokonaan käytetyksi ja luodin
alkunopeus sangen suureksi. Pora- 1. k iv i-r.,
jota käytetään kivitöissä, kun tahdotaan saada
louhituksi mikäli mahdollista ehyitä lohkareita,
on suuria, noin 1 cm:n läpimittaisia jyväsiä,
joissa on n. 65% salpietaria, n. 15% hiiltä ja 20%
rikkiä. — Pahimmat tavallisien r.-lajien viat ovat
savun muodostuminen ja kiinteät jätteet, jotka
likaavat aseen sekä vähentävät r:n voimaa
ti-lanottonsa ja lämmönkulutuksensa takia. S
a-v u t o n 1. vähäsavuinen r. on kahta eri
päälaatua: nitroselluloosa-r :ia ja
nitroglyseriiui-r:ia. Sen käytäntö alkaa n. 1880:n tienoilla,
jolloin pumpuli-r. saatiin sellaiseen muotoon, ettei
räjähdys enää ollut äkillinen, vaan tapahtui
hitaammin kerros kerrokselta kuten r:kin. Ransk.
Vieille oli ensimäineu, jonka (1886) onnistui
valmistaa ampuma-aseihin soveltuvaa savutonta r :ia.
Hän käsitteli pumpuli-r :ia haihtuvilla
liuottimilla ja sai hyytelömäisen aineeu, joka kovettui
tiiviiksi, luuiitapaiseksi massaksi, jolla ei enää
ollut brisanttisia ominaisuuksia. Kuivattua
pumpuli r :ia vaivataan mainittujen liuottimien kanssa
taikinamaiseksi massaksi, joka muovaellaan
pieniksi putkiksi, levyiksi t. jyväsiksi, jotka
kovettuvat. Näin saatu nitroselluloosa-r. on
ruskeankeltaista, palaa ilmassa hitaasti, paineessa
nopeasti, kehittäen näkyvänä kaasuna ainoastaan
hieman vesihöyryä. — Nobel keksi 1888, että
ennen käytettyjen pumpuli-r :n liuottimien asemesta
voidaan käyttää nitroglyseriiniä, joka ei haihdu
ja joka samalla on räjähdysaineena. Näitä
yhteen-vaivattaessa saadaan savutonta
r:ia, ballistiittia, jolla
on se ominaisuus, että se ei

Engl. kordiittia,
rihman- ja
tan-gonmuotoista.
14. VIII. Painettu 13/il6.

Vähltsavuista ruutia.
Putki-ruutia.

räjähdä yhtäkkiä, kuten pumpuli-r., mutta jouka
räjähdysvoima on silti paljon enentynyt.
Puhtaassa ballistiitissa on yhtä paljon kumpaistakin
ainetta. Se on pehmeä kumintapainen massa, jota
voidaan lämpimänä pusertaa levyiksi, putkiksi
y. m. Englannissa alettiin käyttää k o r d i i
t-t i a, jota valmistettiin perin hapetetusta
nitro-selluloosasta, joka ei liukene nitroglyseriiniin,
vaan liuotetaan tämän kanssa asetoniin ja saadaan
näin hyytelömäiseksi. Kordiitti sisältää 58 %
nitroglyseriiniä, 37% nitroselluloosaa ja 5%
vaseliinia. Se on taipuvaa kuin pehmeä nahka. Vielä
on muitakin vähäsavuisia r.-lajeja, kuten vähän
tärkeät plastomeniitti, joka sisältää 68 %
nitroselluloosaa, 13 %• trinitrotoluolia, 6 %
di-nitrotoluolia ja 13 % bariumnitraattia, i n d
u-riitti y. m. s. — Savuttomat r :t ovat tavallista
r:ia paljon voimakkaammat. Useat niistä
tekevät aseen pian kelpaamattomaksi korkean
pala-mislämpötilansa vuoksi, joka esim.
nitroselluloosa-r: ia käytettäessä on n. 2,000° ja ballistiittia
n. 2,800°. Tässä kuumuudessa sulaa putken
sisäpinta osaksi, sillä kanuunateräs sulaa jo 1,600° :n
vaiheilla. Kuumat kaasut hävittävät rihlausta,
suurentaen putken läpimittaa ja vähentäen
tarkkuutta ampuessa. Erittäinkin
nitroglyseriinin-pitoisuus enentää tätä hävittävää vaikutusta.
Sitä on koetettu estää lisäämällä savuttomiin
r:ei-hin n. s. vaimennusaineita, esim. vaseliinia y. m.
aineita, joissa on paljon hiiltä ja vetyä.
Tällöin ei palamislämpö ole niin suuri, koska r:n
happimäärä ei polta hiiltä hiilihapoksi, vaan
ainoastaan hiilimonoksidiksi. — Säilytettäessä
savuttomat r:t osaksi hajaantuvat muodostaen
typpioksidikaasuja. Tämä tapahtuu etenkin
kosteassa lämmössä ja voi aiheuttaa syttymisen ja
räjähdyksenkin. Ne ovat säilytettävät
mahdollisimman kylmässä, ja hajaantumisen suuruus on
usein tutkittava.

Yhtenäistä kaikille savuttomille †.-lajeille on
se, että ne pääasiallisesti sisältävät
nitroselluloosaa. Muoto, väri, tiheys y. m. ominaisuudet
vaihtelevat. Koko vaihtelee 0.2 mm:n levyisistä
jyväsistä aina tuumanpaksuisiin yli metrin
mittaisiin putkiin asti, joita käytetään järeissä
tykeissä. — Tavallinen metsästys-r. on n. 0,5-1
mm:n läpimittaisia jyväsiä. Hyvin hyytelöidyt.
nitroselluloosaa eniten sisältävät lajit eivät ole
arkoja kosteudelle; päinvastoin suhtautuvat
nitro-glyseriininpitoiset. Ilmassa ne palavat
räjähtämättä, muodostaen ainoastaan kaasumaisia
aineita, hiilihappoa, vesihöyryä, typpeä,
hiilimonoksidia, vetyä y. m. Kilo tavallista mustaa r:ia
kehittää n. 280 1 kaasua. Sama määrä savutonta
r:ia n. 900 1, ja muodostunut lämpömäärä on
edellisessä tapauksessa puolta pienempi, joten
kaasujen laajeneminen 011 vastaavassa määrässä
pienempi. Pikatykeissä voi käyttää vain savu
tonta r:ia. Se soveltuu kaikenlaisiin
ampuma-aseisiin ja on vaarattomampaa valmistaa ja
muo-vaella sekä tomuttomuutensa takia vaaratonta
kuljettaa. Huolimatta korkeasta hinnastaan tav.
r:iin verraten sitä käytetään nykyään eniten,
vaikkakin se suuresti kuluttaa aseita ja on
helposti pilaantuvaa etenkin lämmössä, sillä sen
edut ovat vikoja paljon suuremmat.

Suomeen tuotiin 1911 ja 1912 r.-lajeja karkeata
44.390 ja 44.570 kg ja hienompaa, metsästys-r:ia
41,352 ja 34,611 kg. R:n valmistuksesta, säi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0231.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free