- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
419-420

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruuti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•119

Ruutikammio—Ruuvi

420

lyttämisestä ja kuljetuksesta on eri maitten
laeissa tarkkoja määräyksiä, ks. myös R ä j ä
h-dvs ja Räjähdysaineet. S. S.

Ruutikammio, panssarilla suojattu
ampumatarpeiden säilytyspaikka patterin vallin alla tai
sotalaivassa vesilinjan alapuolella. il. v. H.

Ruutirana 1. ruutijuntta, ennen käytetty
paalujuntta, joka toimi siten, että tukin päähän
asetettiin luja rautainen kuppi, mihin
junttaluo-din 1. -järkäleen pohjassa oleva kupura sopi:
kuppiin heitetty ruutipanos syttyi järkäleen pudotessa
heittäen tämän uudelleen ylös. P-o P-o.

Ruutisalaliitto (engl. gunpoicder plot). R:n
tekivät 1604 muutamat Englannin
kiihkokatoli-set ja sen tarkoituksena oli parlamentin
juhlallisissa avajaisissa räjähyttää ilmaan kuningas
Jaakko I. kruununperillinen, ministerit ja
molempien huoneiden jäsenet. Vaikuttimena oli
suuttumus siitä, että Jaakko I vastoin odotusta
oli antanut karkoittaa maanpakoon katoliset
papit. Käyttämällä hyväkseen sitä hämminkiä,
minkä tapaus synnyttäisi, salaliittolaiset
aikoivat palauttaa katolisuuden Englantiin.
Osanottajia oli toistakymmentä, päämiehenä R
o-bert Catesby. Parlamenttitalon
läheisyydessä vuokrattiin talo ja hiilikellari, joka
ulottui parlamenttitalon alle ja johon vietiin 36
tynnyriä ruutia. Eräs salaliittolaisista, Guy Fawkes,
otti sytyttääksensä sen oikealla hetkellä, 5 p.
marrask. 1605. Mutta koko hanke tuli ilmi
sen johdosta, että muuan salaliittolainen
kirjoitti varoituskirjeen eräälle sukulaiselleen, jonka
hengen hän tahtoi pelastaa. Fawkes vangittiin
paikalla, muut salaliittolaiset lähtivät pakoon,
mutta saavutettiin, jolloin muutamat heistä
surmattiin; muut vangittiin ja mestattiin v:n 1606
alussa. R:n seurauksena oli katolisten aseman
huononeminen. V:een 1859 asti pidettiin
vuosittain 5 p. marrask. kiitosjumalanpalvelus r:n
paljastamisen muistoksi. R:n muistoja on
myöskin se tarkastus, joka vielä nytkin pidetään
parlamenttitalon alaisissa holveissa sinä päivänä,
jolloin uusi parlamentti ensi kerran kokoontuu.
[Sidney, ,,History of Gunpowder plot".] J. F.

Ruutisarvi ks. Leikkauskoristeet
(Liitekuva: Suomalaisia
leikkausko-risteita II. 2).

Ruutu, paperille tai kankaalle tehtyjen
risti-viivojen tai raitojen muodostama neliö; myöskin
ikkunan lasia sanotaan r:ksi, samoin sitä
peli-korttilajia, jonka punaiset merkit ovat neliöitä.

P-o P-o.

Ruuvi, kone-elin, jota käytetään joko
liittämään eri kappaleita toisiinsa tahi saamaan
aikaan kahden kappaleen välistä liikettä (esim.
r.-puristimissa, nostolaitteissa, erinäisissä
työkoneissa y. m.). R.-käyrä
voidaan ajatella syntyvän siten,
että kolmio ABC (kuva 1)
kiedotaan pisteestä A alkaen
silinterin pinnalle siten, että
sivu AB pysyy tasossa, joka on
kohtisuorassa silinterin
akselia vastaan; hvpotenuusa AC muodostaa silloin
silinterin pinnalle r.-käyrän. Riippuen siitä, minne
päin kolmio kiedotaan, saadaan oikeakierteinen
t. vasenkierteinen r.-käyrä. Jos silinterin
lävistäjä on d ja AD tehdään = 3,14 d, niin on DE =
ruuvikierteen nousu; kulma a on nousu.



Kuva 1.

Kuva 3.

Kuva 4.

k u 1 m a. Jos sitten ajattelemme, että joku kuvio
esim. neliö abed. liikkuu siteu. että piste a
seuraa r.-käyrää ja kuvion taso aina kääntyy siten,
että sen pitennys kulkee r:u akselin kautta,
niin kuvio muodostaa liikkuessaan
silinterinpin-nasta ulkonevau r.-kierteen. Eri
kuvioita käyttäen saamme eri
r.-muotoja; tavallisimmat ovat n. s.
litteät kierteet (kuva 2 a),
pyöreät kierteet (kuva 2 b) ja t e r
ä-vät kierteet (kuva 2 c).
Litteiikier-teisissä r :eissa hankausvastustus on
vähän pienempi kuin teräväkierteisissä, josta
syystä niitä käytetään n. s. liike-r:eiua;
terävä-kierteisiä taas n. s. kiinnitys-r :eina.
Esim. r.-puristimessa (kuva 3) on
keski mä isessä, puristus-r :ssa, litteät
kierteet, molemmissa
kannatus-r:eissa terävät kierteet.

R :eja käytetään aina parittain
nimittäin r.-p u 11 t i a (varsinaista
r:ia) ulkopuolisine kierteineen ja r.-m utter ia
sisäpuolisine kierteineen, joiden uurteisiin
r.-pultin kierteiden harjat sopivat.
Kuva 4 esittää r:ia
mutterei-neen. Mutteri on tav. 6-särmäi
nen, sen korkeus yhtä iso kuin
vastaavan r:n halkaisija, ja sen
halkaisija (särmästä särmään) 2 kertaa tämK
väli. Joskus käytetään 4-särmäisiä muttereita.

Teräväkierteiset r:t yleensä tehdään määrätyn,
n. s. r.-j ärjestelmän mukaan. Euroopan
maissa yleisimmin käytetty järjestelmä
on Whitworthin; siinä ovat kierteen
harja ja pohja pyöristetyt ja harjakulnia
55° (kuva 5), ulkopuolinen halkaisija d
lasketaan Englannin tuumamitoissa; d =
Vt". 3la", Vs", 1" j- n. e. Samoin r:u
nousu lausutaan tuumamitoissa (tav. esitetään
kierteiden luku 1" pituusmittaa kohti).
Metrisiinkin mittoihin perustuva r.-järjestelmä on jo
laadittu (kansainvälinen järjestelmä ,,S. I."),
mutta se on tähän saakka pysynyt melkein
pelkkänä ehdotuksena. Litteäkierteisiä r:eja ei tehdä
minkään erityisen r.-järjestelmän mukaan, sor
vattavan r:n nousu vain on riippuva sorvin
jobto-r:n noususta ja hammaspyöristä, ja sekin
on yleensä määrättävä Englannin tuumamitoissa.

Puuhun kierrettävät r :t ovat päästä terävät
ja niiden kierteiden harjat ovat hienommat kuin
mutterilla varustettujen r:ieu; kannat tav. kar
tionmuotoiset, lovella varustetut, jotta r:ia voi
daan kiertää r.-meisselillä.

Tavallisia r.-kierteitä paljon hienompia kier
teitä käytetään kaasuputkissa (n. s. „kaasukier
teitä") sekä kellosepän tekniikassa.

Jos mieli saada r. liikkumaan akselin
suuntaisesti ainoastaan hyvin vähän eikä tahdota
käyttää. hienoja kierteitä, voidaan se saada aikaan
käyttämällä d i f f e r e n t s i a a 1 i-r :i a. Sen
muodostaa kaksi r:ia sisäkkäin, joista ulkopuoli
nen kierretään jonkinlaisessa mutterissa
ja sisäpuolinen samalla estetään
pyörimästä; sisäpuolinen r. silloin siirtyy
akselin suuntaisesti kullakin ulkopuolisen r:n
kierroksella välimatkan, joka on =
molempien r:ien nousujen erotus. Kuva 6
esittää tämän periaatteen mukaan tehtyä
väki-r:ia, jota käytetään, kun suuri- Kuva 6

Kuva 5.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free