Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruuviavain ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
423
Rydberg—
Rüdesheim
424
tavat harvinaista kielitaitoa ja verratonta
muoto-taituruutta, mainittakoon: ,,Die Makämen des
Hariri" (1826), „Nal und Damajanti" (1828),
„Schi-King, ehinesisclies Liederbuch" (1833), „Rostem
und Subrab" (1838), „Brahmanische Erzählungen"
(1839). Sitäpaitsi R. on julkaissut m. m.
alkuperäisen teoksen „Die Weisheit des Brahmanen"
(1S36-39), kokoelman intialaishenkisiä mietelmiä.
Vähemmin onnistuneita ovat R:n runomittainen
teos „Leben Jesu" (1839) sekä muutamat
histo-riallisaiheiset näytelmät. — R:n „Gesammelte
Gedichte" (6 os.)’ ilmestyivät 1834-38, „Poetische
Werke" (12 os.) 1867-69* ja 1881 (uusia 6-osaisia
painoksia 1896 ja 1897). [Fortlage, „Fr. R. und
seine Werke" (1867), Beyer, „Fr. R. Ein
bio-grapliisclies Denkmal" (1868), sama, ,,Neue
Mittei-lungen über Fr. R." (2 os., 1873), sama, „Fr. R.
Ein" Lebens- und Dichterbild" (1890), Boxberger,
„Rückert-Studien" (1878), Voigt, „Fr. R:s
Gedau-kenlyrik" (1891).] ^ Tl. Kr-n.
Rydberg [rydbärj], Abraham Viktor R.
(1828-95), ruots. runoilija ja
kulttuurihistorioitsija, synt. Jönköpingissä
18 p. ’ jouluk. 1828, k.
Djursholmissa 21 p. syysk.
1895. Aloitti
kirjailijauransa „Göteborgs
handels-och sjöfartstidning"issä
liittyen sen toimitukseen
1855. Kirjoitti lehteen
arvosteluja, valtiollisia,
kulttuurihistoriallisia ja
us-konnonfilosofisia kirjoituksia, matkamuistelmia ja
kaunokirjallisia tuotteita.
Viimemainituista ilmestyi
lehden palstoilla
kansankertomus .,De vandrande
djeknarne" (1856; suom.),
jännittävä romaani
„Fri-bytaren på östersjön" (1857; suom.), jonka aihe
on peräisin noitienvainon ajoilta, sekä ,,Den siste
athenaren" (1859; suom.), R:n paras romaani,
joka kuvaa antiikkisen ja kristillisen
maailmankatsomuksen murrosaikaa. V. 1858 ilmestyi
fantastinen kertomus ,,Singoalla" (suom.), joka
herätti suurta huomiota. — 1860-luvulla R. käänsi
huomionsa uskonnonhistoriallisiin tutkimuksiin
ja hän taisteli niissä pontevasti vapaamielisen ja
valistuneen uskonnollisen kannan puolesta.
Tärkein näistä hänen teoksistaan 011 . Bibelns lära om
Kristus" (1862), jossa hän Tübingenin
koulukunnan pohjalta lähtien, mutta erittäin itsenäisesti
tutkii kirkon ja Raamatun opin
yktäpitäväi-syyttä ja lausuu Jeesuksen persoonan ja
juutalaisten Messiaksen välisestä suhteesta ajatuksia,
jotka herättivät pitkän kirjallisen taistelun.
Tämän taistelun johdosta hän Warburgin
vapaamielisessä aikakauskirjassa julkaisi kirjoitukset
„Jehovatjänsten hos hebreerna" (1864) sekä
,,Me-deltidens magi" (1865). — Italian-matkansa
tuloksena R. julkaisi teokset ,,Romerska sägner om
apostlarna Paulus och Petrus" (1874; suom.) sekä
,,Pomerska dagar" (1877; suom.). Samoihin
aikoihin hän alkoi myös julkaista runoja, jotka
ilmestyivät eri kokoelmana „Dikter" (1882) ja
joissa jalo aatteellisuus on yhtyneenä mitä
puhtaimpaan muotoon. V. 1877 R. vihittiin
kunniatohtoriksi ja valittiin Ruotsin akatemian jäse-
Viktor Rydberg.
neksi; 1884 hänet kutsuttiin Tukholman
korkeakoulun professoriksi. Hänen tutkimuksensa
kääntyivät mytologian alalle, jolta hän julkaisi uesita
teoksia, m. m.: „Undersökningar i germanisk
mythologi" (1886-90) sekä „Fädernas gudasaga"
(1887) varttuneempaa nuorisoa varten. R:n
«mytologiset tutkimukset ovat herättäviä, joskaan
niiden tieteellinen arvo ei ole suuri. V. 1891
ilmestyi uusi runokokoelma ,,Dikter II" sekä
romaani „Vapeusmeden" (suom.), joka kuvaa
dogmiuskon ja humaanisen elämänkäsityksen
taistelua. R. on Ruotsin kirjallisuudessa
vapaiden aatteiden tulkki; hän oli kuitenkin ankara
idealisti; hänen runoutensa on abstraktista;
hänen lyriikkaansa kannattaa enemmän syvällinen
aaterikkaus ja miehekäs viisaus kuin tunne.
Henkiseltä olemukseltaan R. on aitoruotsalainen.
Erinomaisena kielenkäyttäjänä R. suuresti on
kehittänyt aitoruotsalaista tyyliä. Vierasperäisten
sanain ylenmääräistä käyttöä vastaan hän
innolla ja menestyksellä taisteli. Vv. 1896-1900
ilmestyivät R:n ,,Samlade skrifter" I-XIV. [Karl
Warburg, „V. R." I II (1900).] II. Kr-n. y. m.
Rydberg [rydbärjJ, Olof Simon (1822-99),
ruots. historiantutkija, asiakirjain julkaisija;
tuli 1868 protokollasihteeriksi
hovitoimituskun-taan, 1881 arkistonhoitajaksi
ulkoasiaindeparte-menttiin, 1885 kanslianeuvokseksi Kunink.
Majesteetin kansliaan; julkaissut ja kriitillisillä
muistutuksilla varustanut Ruotsin ulkomaisia suhteita
koskevan asiakirjakokoelman „Sveriges
trakta-ter med främmande makter jemte andra
dithörande handlingar" (11 osaa, 1876-98; 12:nnen
osan julkaisi O. Alin 1900), „Traktaten i
Orecho-vets den 12 aug. 1323. Kritisk undersökning"
(1876), „Om det friln unionsmötet i Kalmar år
1397 bevarade dokumentet rörande de nordiska
rikenas förening" (1886). J. F.
Rydelius [-?-], Andreas (1671-1738), ruots.
filosofi ja piispa. Upsalan yliopistossa
opiskellessaan rikaslahjäinen nuorukainen liittyi koko
innollaan prof. J. Bilbergin edustamaan
kartesio-laiseen suuntaan, saavuttaen pian itselleen
mainetta hänen etevimpänä oppilaanaan. Siirryttyään
1699 Lundiin hän työskenteli useita vuosia
yksi-tyisopettajana, kunnes 1707 sai yliopistollisen
konviktin johtajan paikan. V. 1710 hänet
nimitettiin logiikan ja metafysiikan professoriksi
Lundin yliopistoon. V. 1730 hän siirtyi
jumaluusopilliseen tiedekuntaan. Yliopiston opettajana
R. yli 20 v:n aikana harvinaisen etevällä tavalla
edusti ainettaan Cartesiuksen filosofian hengessä,
pyrkien sen pohjalla rakentamaan yhteyttä
uskon ja tiedon välille. V. 1734 R. valittiin
Lundin piispaksi. Hänen harvinaisen runsaasta
kirjallisesta tuotannostaan mainittakoon: ,,Nödige
förnuftsöfningar, at lära kenna thet sundas
wä-gar och thet osundas felsteg" (5 os., 1718),
„Grammatista philosoplians" (1714), josta vielä
1S44 otettiin uusi painos, „Sententiæ
philo-sophicæ fundamentales" (1733) sekä ..Sedebok,
hvarutinnan gifves en kort anledning tili
dyg-den" (1731). A. J. P-ä.
Rüdesheim [rydeshäim], kaupunki Preussissa,
Wiesbadenin hallitusalueella, sangen
luonnoniha-nalla paikalla Reinin oik. rannalla, vastapäätä
Bingeniä. 343 m korkean, viinitarhojen
peittämän Niedenvaldin juurella; 4,773 as. (1905;
melkein kaikki katolisia). — Goottilainen kirkko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
