- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
425-426

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rydin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

425

Rydin—Rühs

426

(seinämaalauksia), Niederburg- 1.
Brömserburg-linna (1200-luvulta; aikanaan Mainzin
arkki-piispain asunto), Boosenburg-linna (uusittu 1868),
Adlerturm-torni (kaupungin linnoitusten jäte),
Brömserhof (1400-luvulta). Hammasrata
Nieder-v/aldille, jolla 1870-71 v:n sodan muistoksi 1883
paljastettu kansallismuistopatsas(Schillingin
muovailema pronssinen Germania). — R. on kuuluisa
viineistään (ks. Reinin viinit). E. E. K.

Rydin [-i’n], Herman Ludvig (1822-1904),
ruots. oikeusoppinut, politikko; professorina
Upsalassa 1855-90; valtiopäiväin jäsenenä (1867-90)
ja kirjailijana R. otti vilkkaasti osaa
päivän-kysymysten käsittelyyn; julkaissut ,,Om svenska
folkets beskattningsrätt" (1855), »Svenska
riks-dagen, dess sammansättning och verksamhet"
(1873-79), Norjan-kysymyksestä useita esityksiä,
y. m. J. F.

Rydqvist [rydkvist], Johan Erik
(1800-77), ruots. tiedemies. Yliopp. 1820, lakit. kand.
1826, Tukholman kunink. kirjaston amanuenssi
1827 ja kirjastonhoitaja 1858-63. R. toimitti
1828-32 kriitillistä viikkolehteä »Heimdall" ja
julkaisi nuorempana useita kaunokirjallisia sekä
arvostelevia teoksia, esim. »Framfarna dagars
vittra idrotter i jemförelse med samtidens",
»Nordens äldsta skådespel", »En resa i Tyskland,
Frankrike och Italien". V:n 1840 jälkeen hän
antautui pohjoismaisten kielten tutkimiseen ja
julkaisi tällä alalla käänteentekevän 6-osaisen
teoksensa »Svenska språkets lagar" (5 :s osa 1850:
6:s, Iv. F. Södervallin julkaisema, 1883), jolla
hän laski vankan perustuksen ruotsin kielen
tieteelliselle tutkimukselle. Teos on pikemmin
his-toriallis-etymologinen, kieliopillisten
kategorio-jen mukaan järjestetty sanakirja kuin todellinen
kielioppi tai kielihistoria. Sen vahvin puoli on
taivutusoppi, johon seuraavien vuosikymmenien
tutkijoilla ei ole ollut paljon lisättävää.
Metodisessa suhteessa R. seuraa Jakob Grimmin jälkiä,
mutta on tutkijana hyvin itsenäinen. R. S.

Riigen [ry-], saari Saksan Itämeren rannikolla,
Pommerin edustalla; mantereesta sen erottavat
Prohner Wiek, Bodden 1. Strelasund ja
Greifs-vvalder Bodden, keskimäinen paikoitellen vain
parin km:n levyinen salmi. R. on 50 km pitkä
etelästä pohjoiseen, 42 km leveä, ympäröivine
pikku-saarineen 967 km2; 47,023 as. (1905).
Muodoltaan R. on sangen epäsäännöllinen, lukuisat
lahdet ja salmet silpovat sen usein vain kapean
hiekkasärkän R:iin yhdistämiin niemiin (Zudar,
Mönchgut, Jasmund, Wittow y. m.) ja saariin
(suurimmat Hiddensee ja Ummanz).
Geologisesti R. liittyy Pommeriin, josta se on eronnut
vajoamisen johdosta. Länsiosa on tasaista ja
alavaa, diluviaalisen ja alluviaalisen merkelin,
hiekan ja turvekerrosten peittämää, idempänä
maa kohoaa, nousten itärannikolla Granitzissa
(Mönchgutin niemellä) 105 m:iin ja
Stubben-kammerin (Jasmundin niemellä) vihreiden
pyökkimetsien peittämissä, huikaisevan
valkoisina mereen jyrkästi päättyvissä liitukallioissa
161 m:iin. Maisemien kauneus houkuttelee R:lle
paljon matkailijoita, jotka oleskelevat etenkin
Sassnitzin, Binzin, Sellinin y. m. merikylpylöissä.
— Asukkaat ovat slaav. juurta, tulleet R:iin
kansainvaellusten aikana, mutta sittemmin
saksa-laistuneet, säilyttäen vielä muutamia vanhoja
tapoja ja murteellisuuksia. Paljon hautoja y. m.

Rügenin rantaa (Stubbenkammer).

muistomerkkejä pakanuuden ajoilta.
Pääelinkeinoina ovat maanviljelys, karjanhoito ja kalastus.
R:n kautta kulkee tärkeä liikennereitti; se on
Trelleborg-Sassnitzin linjan eteläinen päätekolita.
— Hallinnollisesti R. kuuluu Stralsundin
halli-tusalueeseen. Pääkaupunki Bergen Rugardin
juurella. — Tanskan kuningas Valdemar I valloitti
Il:n hävittäen 1168 Arkonan linnan, pakanuuden
viimeisen tuen. Ruhtinas Jaromarin (k. 1218)
aikana kaikki asukkaat saatiin käännytetyiksi ja
saks. siirtolaisia tuli R :lie. Hänen seuraajansa
vapautuivat tanskalaisista. Witzlaw III otti 1282
R:n läänityksenä Saksan keisarilta. Witzlawin
kuoltua 1325 R. joutui perintönä Pommerin
ruhtinaalle ja liitettiin 1478 ikuisiksi ajoiksi Pom
meriin. V. 1648 R. siirtyi Ruotsille.
Brandenburgilaiset valtasivat R:n 1678 ja 1715,
ranskalaiset 1807, pitäen sitä hallussaan v:een 1813.
V. 1815 se lopullisesti joutui Preussille.
Ruotsa-laisaikana Jasmund jonkun aikaa oli läänitettynä
ensin Wrangelille, sitten De la Gardielle.

E. E. K.

Rygh, OI uf (1833-99), Norjan tieteellisen
muinaistutkimuksen perustaja, v:sta 1875
arkeologian prof. Kristiaaniassa. R. on luetellut ja
järjestellyt Norjan muinaisesineitä, julkaisten
niistä oivallisen teoksen: »Norske oldsager"
(1885). Hän on lisäksi käsitellyt Norjan
rautakausia, muinaislinnoja y. m. Norjan
muinaistie-teellisissä »Aarsberetning"eissä, „Aarbøger"eissä
y. m. — Paitsi varsinaisen arkeologian alalla
R:n työ on suuriarvoinen
paikannimitutkimuk-sessa. Hän julkaisi teoksen »Norske
gaard-navne", joka on ainoa laatuaan pohjoismaissa ja
jossa kunkin nimen historiaa seurataan mahdol
lisimman kauaksi taaksepäin. Tämän
moniosaisen teoksen julkaisemista ovat toiset jatkaneet
R:n kuoleman jälkeen. A. M. T.

Riihnikorff [rym-J (ransk. kirjoitustavan
mukaan Ruhmkorf f), Heinrich Daniel
1803-77), saks. mekaanikko, perusti 1840 Pariisissa
konepajan, jossa valmistettiin etupäässä
sähkö-opillisia kojeita, kuten galvanometrejä,
ituluk-tsionikoneita y. m. Ne tulivat kuuluisiksi
erinomaisen tarkkuutensa vuoksi. Tunnetuimpia
niistä on kipinäinduktori (ks.
Induktsioni-kone). Muun tunnustuksen ohessa hän sai siitä
suuren Voita-palkinnon. U. S :n.

Rühmkorffin kipinäinduktori [ry m-] ks.
I n d u k t s i o, n i k o n e.

Ryhmähakkaus ks. II a k k a ti s.

Rühs [riis], Friedrich (1781-1820), saks.
historiantutkija, synt. Greifswaldissa. oli Göttin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0235.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free