- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
427-428

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rydin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

427

Ryhähärkä— Rykmentti

428

.genissä Sclilözerin oppilaana, tuli 1808 historian
ylim. professoriksi Greifswaldin yliopistoon, 1810
vakinaiseksi professoriksi Berliiniin. R. oli
lahjakas ja terävä tutkija ja rupesi, koska oli
syntynyt Ruotsin alamaisena, tutkimaan
nimenomaan Ruotsin (ja Suonien) historiaa. Vv. 1810-11
hän teki matkustuksen Ruotsissa, aikoen asettua
sinne. Hänen pääteoksensa on „Geschiclite
Sclnve-dens" (5 osaa, 1803-14), josta Geijer lausui, että
se aikanansa oli ,,ei ainoastansa etevin
muukalaisen Ruotsista kirjoittama teos, vaan vieläpä
omassa keskuudessamme tähän asti voittamaton".
Saman arvostelun voi myös antaa hänen Suomen
historiastansa ..Finnland und seine Bewohner"
(1809; ruots. nimellä ,.Finland och dess
invå-nare", 1811-13). R:n terävää huomiokykyä
todistaa myös hänen tutkimuksissa „Die Edda,
nebst einer Einleitung über nordische Poesie und
Mythologie" (1812) ja „über den Ursprung der
isländischen Poesie aus der angelsächsischen"
(1813) esittämänsä mielipide, että Eddan myytit
ovat yhteydessä Englannissa ja muualla
Euroopassa varhemmalla keskiajalla vallinneiden
käsitysten kanssa — mielipide, joka kauan
syrjäytettynä, Buggen ynnä muiden tutkimusten
jälkeen on tullut pääasiassa yleisesti tunnustetuksi.

K. G.

Ryhähärkä ks. Z e e b u.

Ryhävalas, grönlantilaisten keporkak
(Mcgaptera boops), n. 15-23 m:n pituiseksi
kasvava, rakenteeltaan kömpelöhkö, mutta etenkin
paritteluaikoina sangen vilkasliikkeinen uurteis-

Suomalainen ryijy v:lta 1788.

sella tavalla tehtyjä kuin r:t, jotka tulivat mei
dän maanosassamme tunnetuiksi vasta sen
jälkeen, kun arab. ja turk. kansat olivat
tunkeutuneet Välimeren seuduille. N. s. smyrnanmatot
ovat kaikista itämaisista kankaista lähintä sukua
r:ille. Varmaan niitä opittiin Suomessa
kutomaan jo keskiajalla, koska maamme
linnoissa mainitaan niitä 1500-luvulla
suurissa määrin käytetyn. Että tämä taito
tuli ruotsalaisten kautta, siihen viittaa
r:n nimi (ruots rya), joka oikeastaan
on sama ruotsin, norjan, tanskan,
alasaksan ja anglosaksin kielissä, sekä
myöskin se seikka, että tämä verho ei
ole levinnyt Länsi-Suomea, Uuttamaata,
Satakuntaa, Hämettä sekä Kalajoen ja
Salon tienoita etemmäs. R :n
koristami-seen ovat Euroopan tyylisuunnat paljon
vaikuttaneet. Niinpä esim. tuo komea kukkapuu,
joka usein esiintyy kolminaisena ja joka alkuaan
seisoo ruukussa, on 1600-luvun barokkityylistä
joutunut meidän r rliimme, vaikka aihe on
muinaiskreikkalaista alkuperää. Muuten r:n pinta
on milloin kauttaaltaan yksivärinen, kuositon,
milloin tanssivain pariskuntain, sydänten,
kruunupäisten eläinten, kynttiläjaikojen,
avainten, lippujen, lintujen ja kasvien kuvilla
koristettu. — Riistä on erotettava sileiipintainen
r a a n u-peite. [Julius Lessing, ,,Altorientalische
Teppichmuster’’ (1877) ; ,,Alois Riegel, ,,Orienta
lische Teppiche" (1891, sama, ,.Ein orientalischer
Teppich voin Jalire 1202" etc. (1895) ; U.
T.Sirelius, »Kansanomaiset käsityöt" etc. (Oma maa I.
438); A. O. Heikel, „Några ryor" etc. (Abo
städs liist. museum 1911, XII), sama, „Kan
kaan kuosit" (Kotiseutu 1914, n:o 9).]

A. O. 77.

Rykmentti (ransk. régiment, < lat. regimen
-hallinto), sotilasosasto, käsittää Venäjällä 4 patal
joonaa (jalkaväen r.), yht. n. 4,000 miestä, tai
6 eskadroonaa (ratsuväen r.), yht. n. 900 miestä.
Tarkkampuja-r :iin kuuluu vain 2 pataljoonaa
(n. 2,000 miestä). Saksassa tykkiväkikin on

Ryijy-

nukka [-kiinnitettyni* loimiin.-]
{+kiinnitet-
tyni* loi-
miin.+}

Rybävalaita.

valas. Väri selkäpuolelta musta, vatsapuolelta
valkeankirjava t. valkea. Rintaevät ovat kapeat
ja pitkät, josta r:n helposti erottaa muista
uurteisvalaista. Selkäevä on matala,
kyttyrä-mäinen. R. tavataan lukuisimpana
Pohjois-Jäämeressä, mutta on levinnyt kaikkiin
muihinkin valtameriin, Etelä-Jäämereen saakka. Pyynti
ei kannata yhtä hyvin kuin muiden valaiden,
joten r:ta yleensä ahdistetaan vain muun
saaliin puutteessa. I. V-s.

Ryijy, nukalliseksi kudottu peite 1. matto
(ks. t.), on. niinkuin huopakin (ks. t.),
alkuperältään kotoisin Keski-Aasian aroilta, joiden
paimentolaisia päivällä kuuma, mutta yöllä kylmä
maa pakotti jo kaukaisessa muinaisuudessa keksi
mään suojelevia maanpeitteitä yösijoillensa sekä
levitettäviksi telttoien permannolle istuinsijoiksi.
Muinaisilla kansoilla Euroopassakin on kyllä
ollut nukitettuja kankaita, mutta ne olivat toi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0236.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free