- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
429-430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rylejev ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

429

ryhmitetty r:hin. Jalkaväen tykki-r:iin kuuluu
2 pataljoonaa, kenttätykistö-r :iin 4-8 patteria.

il/, v. II.

Rylejev [-lv’-], Kondratij
Fedoro-vits (1795-1826), ven. runoilija. Otti osaa
nuorena vänrikkinä Napoleonin sotiin. Myöhemmin
palveli Pietarin oikeusvirastossa. Alkoi 1823
Bestuzevin kanssa julkaista ,,Poljarnaja Zvezda"
nimistä ki rjallista almanakkaa. Näytteli
huomattavaa osaa dekabristien kapinassa, ollen n. s.
Pohjoisen seuran johtaja. Nuoruuden hehkulla
vallankumoustyöhön antautunut idealisti
tuomittiin tovereineen kuolemaan. Hänen runoissaan
henkii isänmaanrakkautta ja vapauden ihailua.
Tunnetuin on kokoelma ,,Dumy" (»Mietelmiä"),
jota paitsi mainittakoon eepillinen runoelma
„Vojnarovskij". Hänen kootut teoksensa ovat
ilmestyneet Pietarissa ja Leipzigissä (1864,
laa-jen. pain.). V. J. M-kJca.

Ryljsk, piirikunnankaupunki Venäjällä,
Kur-skin kuvernementin länsiosassa, Kurskista
länteen, Rylon ja Sejmin yhtymäkohdassa,
haara-radan päässä; 13,710 as. (1910). — Pari
koulua; maalaistuotteiden kauppaa. — R. oli
olemassa ehkä jo 800-luvulla, severjaanien
pääpaikkana; mainitaan ensi kerran 1152
Novgorod-Severskin ruhtinaskuntaan kuuluvana kaupunkina.
Tataarit ja liettualaiset hävittelivät sitä
tuon-tuostakin. — Ympäristössä paljon kurgaaneja.

Rümelin [ry-], Gustav (1815-89), saks.
kirjailija, tilastotieteilijä; toimi ensin
koulunopet-tajana, oli 1848-49 jäsenenä Frankfurtin
parlamentissa; 1856-61 Württembergin kirkollis- ja
kouluasiain ministerinä, senjälkeen tilastollisen
toimiston johtajana Stuttgartissa, v:sta 1867
filosofian ja tilastotieteen opettajana Tübingenin
yliopistossa, v:sta 1870 yliopiston kanslerina;
julkaisuja: „Reden und Aufsätze" I-III (1875-94),
„Shakespeare-Studien" (1866), y. m. J. F.

Rymättylä (ruots. Rimito). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Mynämäen kihlak.,
Rymät-tylän-Merimaskun nimismiesp.; käsittää etel. osan
suurta, vesien pirstomaa Rymättylänsaarta ynnä
lukuisan joukon sitä ympäröiviä pienempiä
saaria (Airismaa, Salo, Pakinaisten saari y. m.)
lurun saaristossa. Kirkolle Turusta 20 km
vesitse, 45 km maitse. Pinta-ala (maata) 141,8 km2,
josta viljeltyä (1910) 2,116 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 104 ha, puutarlia-ala 18 ha).
Manttaalimäärä 65 1/i2, talonsavuja 127, torpansavuja
152 ja muita savuja 479 (1907). 2,817 as. (1913),
joista ruotsinkielisiä 47. Ruokakuntia (1901) 705,
joista maanviljelys pääelinkeinona 341 :llä,
merenkulku 100:11a (maanviljelyksen ohella on
kalastus tärkeänä sivuelinkeinona). 342 hevosta,
1,033 nautaa (1912). — Kansakouluja 4 (1914).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Ruokorau-man höyrysaha, mylly ja meijeri; Röödilän
höyrysaha ja mylly; Pakinaisten ja Aatilan
tiilitehtaat. — Kauppalaivastoon kuului (1910)
6 purjealusta (yht. 135 netto rek.-ton.). —
Vanhoja kartanoita: Pakinainen, Maanpää ja
Iso-Poikko (1. Poikko). — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Turun arkkihiippak., Mynämäen
ro-vastik.; vanha emäseurakunta, mainitaan
sellaisena jo 1385. — Kirkko harmaasta kivestä, rak.
todennäköisesti 1300-luvulla, koristettu’ ai
secco-maalauksilla; oli katolisella ajalla
pyhiinvaelluspaikkana. L. H-nen.

430

Ryning [ry-], ruots. aatelissuku, jonka
jäsenistä keskiajalla tulivat tunnetuiksi
valtaneuvok-set Bengt R., Sten Sture vanhemman
kannattaja, ja Erik R., mestattu Tukholman
verilöylyssä 1520. Jälkimäisen pojanpoika oli
Aksel R. (1552-1620), joka oli Kaarle
herttuan luottamusmies ja neuvos sekä ratsuväen
päällikkönä herttuan toisella sotaretkellä Suomeen
1599. Viipurin valloituksen jälkeen hänet
nimitettiin Viipurin käskynhaltiaksi, jossa virassa
oli vuoteen 1603. V. 1602 R. tehtiin
valtaneuvok-seksi ja valtakunnan amiraaliksi, 1611
valtamarskiksi. Suomessa hän omisti Sundholman
kartanon alueineen. — V. 1651 suku korotettiin
vapaaherraiseen arvoon. K. G.

Ryntäys ks. Hyökkäys.

Rypäle, oikeastaan hedelmäterttu t. yleensä
hedelmäryhmä, nimityksenä ,,viinirypäle"
kuitenkin siirtynyt tarkoittamaan myös yksityistä
viiniköynnöksen hedelmää (marjaa).

Rypälehappo, paraviinihappo, orgaa
ninen happo, joka sisältää hiiltä, vetyä ja
happea. R. esiintyy viinihapon ohella rypälemehussa
ja raa’assa viinikivessä. Sitä saadaan
sekoittamalla yhtä suuret määrät polarisoidun valon
tasoa oikealle ja vasemmalle kiertävää viinihappoa
(ks. P o 1 a r i s a t s i o n i). Se on isomerinen
viinihapon kanssa ja tämän inaktiivinen,
rasee-minen muoto. Sen suoloja sanotaan r a s e m a
a-teiksi. Voidaan eri tavoin, kiteyttämällä tai
bakteerien avulla, jakaa komponentteiliinsa.
Värittömiä, veteen liukenevia kiteitä. S. S.

Rypälehoito. Rypäleet (s. o. niistä puristettu
neste) vaikuttavat järjestelmällisesti lyhemmän
tai pitemmän ajan kuluessa (päivittäin 1-4 kg)
nautittuina kiihottavasti suolentoimintaan ja
edistävät myöskin virtsan erittymistä. R. soveltuu
näin ollen umpitautiin, kihtiin ja
eräänlaatui-siin munuaistauteihin. Hoitopaikkoja: Meran,
Bozen, Montreux, Baden-Baden. J. L. L.

Rypälesokeri, glykoosi, dekstroosi,
tärkein yksinkertainen sokerilaji, siis
hiilihydraatti, CflHjoOe. II20. Luonnossa sitä on makeissa
hedelmissä ja marjoissa, runsaasti viinirypäleissä.
Hunajassa sitä on hedelmäsokerin kera.
Erinäisissä eläinnesteissä, esim. veressä, sitä on myös
vähän. Sokeritautisten virtsassa sitä voi olla
10:nkin Vielä sitä on sidottuna esim.
glyko-sideissa ja ruokosokerissa. Kem. luonteeltaan se
on kuusiarvoisen alkoholin sorbiitin aldehydi,
aldoosi. Pelkistää Fehlingin liuoksen, jolla juuri
määrätään r :n-pitoisuus esim. virtsassa. Joutuu
helposti hiivasienen vaikutuksesta
alkoholikäymi-seen. Hapettuu sokerihapoksi. R. liukenee
helposti veteen, kiteytyy siitä yhden vesimolekylin
kera. Vedetön r. sulaa 146° :ssa, On vähemmin
makeata kuin ruokosokeri. Sen vesiliuokset
vääntävät polarisoidun valon tason voimakkaasti
oikealle, josta se on saanut nimen dekstroosi
(lat. dexter = oikea). Juuri valmistettu liuos
vääntää kaksinkerroin; ilmiötä sanotaan
multi-r o t a t s i o n i ksi. R:ia voidaan valmistaa
usealla eri tavalla. Puhdasta r:ia saadaan hei
posti lämmittämällä ruokosokeria alkoholisessa
suolahapossa. Teknillisesti sitä valmistetaan
kiehuttamalla tärkkelystä l-2%:isessa rikkihapossa,
joka reaktsionin tapahduttua poistetaan liidulla;
suodatettu liuos puhdistetaan hiilellä ja
haihdutetaan joko siirapiksi tai kiteiseksi tärkkelys-

Rylejev—Rypälesokeri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0237.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free