- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
431-432

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rylejev ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

431 Rypäleviinit–Rytmi 432

sokeriksi. Tämä sisältää tav. vain n. 70% r:ia,
loput dekstriinä, vettä y. m. R:lla on eläinten
ja kasvien elimistössä hyvin suuri merkitys,
R:ia käytetään olut-, portteri- ja
viiniteollisuudessa, liköörejä ja makeisia valmistettaessa
j. n. e. S. S.

Rypäleviinit ks. Viini.

Rysmätuhkelo ks. Kupusienet.

Rysskär [rysšär], saari Helsingin edustalla,
n. 9 km kaupungista lounaaseen. 2 loistolaitetta,
ilman vakinaista vartiota; alempi (rak. 1891,
korj. 1905) näyttää vaihtamatonta valkoista valoa,
ylempi (rak. 1905) valkoista ja punaista
vuorovaloa (rakentamiskustannukset yht. 5,929 mk.).
L. H-nen.

Ryssä, ruotsinkielestä (ruots. rysse) lainattu
venäläisten nimitys.

Ryssänkuoppa, muinaist., kansan käyttämä
nimitys ainakin Lounais-Suomessa soikeista
maakuopista, joiden pituus on n. 1-2 m ja leveys
40-60 cm. Syvyys vaihtelee 20-80 cm välillä.
Kuopista jotkut voivat olla esihistoriallisia
hautoja (esim. Euran Käräjämäellä), mutta
useimmiten ne ovat arvatenkin jätteitä sotilasten
sapöörikaivauksista. Tällaisista ei löytöjä tapaa,
ainoastaan jonkun verran hiiltä. A. M. T.

Ryssänranta, on Jäämeren
rannikkosuomalaisten keskuudessa yleisenä nimenä sille
Venäjälle kuuluvalle Kuollan niemimaan rannikolle,
jota myös nimitetään Muurmannin rannikoksi
(ks. t.); tarkemmin määriteltynä R:n
nimellä käsitetään sitä rannikko-osaa, joka on
Patsjoen ja Kuollan kaupungin välillä, kun taas
Muurmannin rannikko kokonaisuudessaan
luetaan ulottuvan kauemmaksi itään, nimittäin aina
Svjatoi Nosin niemeen saakka. — R. on Ruijan
(ks. t.) suoranainen jatko itäänpäin. [A. V.
Ervasti, „Suomalaiset Jäämeren rannalla" (1884,
sivv. 43-178).] L. H-nen.

Ryssänsolmu, yhdellä kertaa pistämällä tehty
havassolmu. Kalvin asetetaan rihman alle, joka
johdetaan kalvinta pitävän vasemman käden
sormien alitse kalpimen päälle peukalon alle ja
heitetään kierrokselle valmiin silmän taa. Käpy
pistetään kalvinta ja sormia ympäröivän silmun
läpi vasemmalta kalpimen ja sormien välistä ja
valmiin silmän läpi alhaalta ylös. Sitten
päästetään silmu sormien ympäriltä ja kierros
peukalon alta vapaiksi ja sormet siirretään kalpimen
alle kierrokseen. Käpyrihmaa tiukataan, kunnes
kierros juoksee umpeen, kalpimen yläsyrjä yhtyy
valmiin silmän pohjukkaan ja solmu syntyy.
U. T. S.

Ryssänuuni, muinaist., kansan antama
nimitys eräänlaisille ihmiskäsin tehdyille
kivilatomuksille, joita tavataan meren rannikoilla
Virolahdelta ainakin Rauman seuduille asti lännessä,
ehkä pohjoisempanakin, sekä Ruotsin puolella
Tukholman-Upsalan seuduilla. R:t ovat tehdyt
melkoisista kivistä uuninmuotoisiksi aivan meren
rannalle, enimmäkseen kallioperustalle, viettäville
rinteille, ja niitä on tav. lukuisia yhdessä.
Useimmiten uuni on luhistunut kokoon. Ladelman
keskimääräinen suuruus on 2×3 m. Mitään
löytöjä niistä ei koskaan ole tavattu, vain hiiliä
ja hauraiksi palaneita kiviä. Kansa arvelee niitä
milloin sotilasten saunankiukaiksi, milloin heidän
leivinuuneikseen, mutta mahdollista on, että ne
ovat olleet tilapäisiä kalankuivatusuuneja. Niiden
ikä lienee muutama sata vuotta. (Kotiseutu
1910, siv. 274-278.) A. M. T.

Ryswyck ks. Rijswijk, J. Th.

Rysä ks. Kalastus.

Rütimeyer, Ludwig (1825-95), sveits.
eläintieteilijä, etenkin paleontologi, v:sta 1855
eläintieteen ja vertailevan anatomian professorina
Baselissa. R. julkaisi lukuisia teoksia m. m. Sveitsin
esihistoriallisesta eläimistöstä sekä selvitti
eräiden nisäkäsryhmäin alkuperää. Viimemainituista
teoksista mainittakoon erityisesti nautaeläimiä
(vrt. Lehmä) käsittelevä „Versuch einer
natürlichen Geschiclite des Rindes" (2 os., 1866-73).

Ryting [rȳ-], Nicolaus (k. 1472), Kaarle
Knuutinpojan kansleri, saavutti ulkomailla lainopin
tohtorin arvon ja mainitaan, merkillistä
kyllä, Tukholman harmaaveljesten esimiehenä,
mutta itse hän on tuskin kuulunut munkkikuntaan,
koska hänen tiedetään olleen naimisissa.
Kaarle Knuutinpojan tultua kuninkaaksi hän
oli tämän kanslerina ja sen tutkijakunnan ja
tuomioistuimen jäsenenä, joka 1454 peruutti
kruunulle joukon aateliston ja kirkon tiloja. Kun
Kaarle karkoitettiin, niin R. menetti
kanslerinvirkansa, mutta näyttää aluksi välttäneen muuta
vainoa, kunnes 1463 Tukholmassa useiden
muiden ruotsalaisten kanssa vangittiin ja joutui
julman kidutuksen alaiseksi, epäiltynä
salahankkeista Kaarlen hyväksi. Tämän tultua jälleen
hallitukseen R. oli taas kanslerina ja kävi m. m.
1469 lähettiläänä Lyypekissä. — Tietämätöntä
on, oliko hänelle sukua, ja millä tavoin, se
Thomas Jönsson R., joka vv. 1535-47 oli Turun
linnanisäntänä ja omisti Gesterbyn kartanon
Kemiön pitäjässä. K. G.

Rütli l. Grütli, vuoriniitty Sveitsissä, Uri’n
kanttonissa Vierwaldstätter-järven länsirannalla;
siellä, tarinan mukaan, n. 30 Schwyzin, Urin ja
Unterwaldenin miestä marrask. 7 ja 8 päivän
välisenä yönä 1307 vannoi vapauttavansa maan
Habsburgien sorrosta; tuli 1859 valtion omaksi;
v. 1884 pystytettiin sinne muistomerkki. J. F.

Rytmi (kreik. rhythmo’s). Sanan laajemmassa
mielessä r:llä tarkoitetaan kaikentapaista osien
suhtautumista kokonaisuuteensa. Tässä
merkityksessä r:iä on kaikkialla elämässä ja kaikissa
taiteissa. Mutta järjestelmällisenä
taidevaikutuksen perustekijänä r. esiintyy vain niissä
taiteissa, joiden tuotteet saavat ilmaisunsa
määrättyjen ajanjaksojen jäsentelemisessä, siis
runoudessa, musiikissa ja tanssi-
l. liiketaiteessa (orkestiikassa). R:n
välityksellä nämä kolme taiteenhaaraa voivat
keskenänsä yhtyä joko kaksittain tahi kolmittain
taiteellisissa yhteistuotteissa. Historiallisen kehityksen
varhaisemmilla asteilla ne olivatkin
enimmäkseen toisiinsa erottamattomasti liittyneet.
Sittemmin eristyneinä ne menettivät keskinäisen
rytmillisen yhtenäisyytensä ja kehittyivät r:nsä
puolesta osittain hyvinkin eriäviin suuntiin.
Tästä johtuu, että r:n käsittelytapakin on jonkun
verran erilainen kussakin taiteenhaarassa.
Vasta äskeisimpinä aikoina on ilmaantunut
pyrkimystä taas päästä johdonmukaiseen, runoudelle,
musiikille ja liiketaiteelle yhteiseen r:n
käsittelyyn (Westphal, Combarieu, Jaques-Dalcroze,
Krohn).

1. Runoudessa esiintyvästä r:stä ks. Poljento
ja Runomitta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0238.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free