- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
433-434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rytmiikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

433 Rytmiikka—Ryytineilikkapuu 434

2. Musiikissa r. syntyy korollisten ja
korotonten sävelten vaihtelusta säännöllisissä tahi
säännöttömissä ajanjaksoissa (Lussy) tahi, vielä
täsmällisemmin määriteltynä, siten että
sävelteoksen esittämiseen tarvittava aika
järjestelmällisesti jakautuu osiinsa korvalle tajuttavalla
tavalla (Combarieu, Aristoxenos). Sävelten
rytmilliset suhteet johtuvat siis sävelten erilaisesta
voimamäärästä ja aikamäärästä. R. muodostaa
musiikissa taiteellisen vaikutuksen kiinteän
rungon, johon kaikki toiset musiikin taidekeinot
(tonaaliset, dynamiset y. m.) elimellisesti
liittyvät. Kreikkalaiset nimittivät r:iä musiikin
miehiseksi ainekseksi. I. K.

Rytmiikka (ks. Rytmi), oppi
rytmirakenteen laeista.

Musiikillinen r. jakautuu kahteen osaan
rytmiyksikköjen (ks. t.) laajuuden mukaisesti.
Varsinaiseksi rytmiopiksi nimitetään yleensä vain
sitä r:n osaa, joka käsittelee alkeismuotoisia
rytmiyksikköjä. Laajarakeuteisten
rytmiyksikköjen esitystä nimitetään muoto-opiksi. I. K.

Rytmillinen koraali, mus., eroaa n. s.
tasatahtisesta koraalista vaihtelevamman rytminsä
puolesta. Tietysti tasatahtinenkin koraali on
itsessään rytmillinen. Erotus on vain siinä, että
tasatahtisessa enimmät sävelet ovat
samanpituiset; ainoastaan säkeiden päätössävelet (joskus
myös säkeen 2 viimeistä säveltä) ovat pituudeltaan
kahdenkertaiset. Taistelua rytmillisen ja
tasatahtisen koraalin puoltajain välillä on käyty
suurella innolla ja erilaisin tuloksin 19:nnen
vuosis. jälkipuoliskolla Saksassa, Ruotsissa ja
Suomessa (vrt. Koraalivirsikirja). I. K.

Rytmiyksikkö, mus., on pienempi tahi
laajempi ajanjakso, joka muodostuu sävelteoksen
rytmillisestä jäsentelystä. R:jä on kahta lajia,
alkeismuotoisia ja laajarakenteisia. Edellisistä
tärkeimmät ovat: iskuala, säe, lauseke, sikermä;
jälkimäisistä: jakso, osa, sarja. I. K.

Rytškov, Nikolaj Petrovitš (1746-84),
ven. tutkimusmatkailija, Pietarin tiedeakatemian
apulainen, matkusteli vv. 1769-70 Kasaanin,
Orenburgin, Ufan, Vjatkan ja Permin
kuvernementeissa ja julkaisi (myös suomalais-ugrilaiselle
kansatieteelle tärkeät) matkahavaintonsa nimellä
„Žurnal ili dnevnyja zapiski putešestvija
kapitana R. po raznym provintsijam Rossijskago
gosudarstva" (1770-72). Tämä, samoinkuin myös
hänen „päiväkirjansa" kirgiz-kaisakkien arolle 1771
tehdyltä matkalta, ilmestyi Pietarin
tiedeakatemian kustannuksella.

Rüttimann, Johann Jakob (1813-76),
sveits. oikeusoppinut, toimi tärkeissä viroissa ja
oli m. m. Sveitsin „säätyneuvoston" (Ständerat)
l. ylähuoneen puheenjohtajana. R:n
huomattavin julkaisu on „Das nordamerikanische
Bundesstaatsrecht, verglichen mit den politischen
Einrichtungen der Schweiz" (1867-76). R. E.

Ryttylä. 1. R:n kartano, maatila
Hausjärven pitäjässä 1 km:n päässä R:n
rautatieasemalta, käsitti vielä muutamia vuosia sitten
7 verotilaa, yht. yli 3,000 ha, mutta on äskettäin
palstoitettu. Kantatilan (n. 180 ha)
päärakennuksineen osti Helsingin kaupunki 1914 ja
luovutti sen kaupunkilähetykselle miesten
työsiirtolan perustamista varten (ks. Ryttylän työsiirtola).
Tilalla on tiilitehdas (omistaja O.-y.
Hietikko ja kumpp.). — R:n omisti 1600-luvun
alussa vänrikki Juhana Jaakonpoika Stråll ja
sitten hänen puolisonsa (o. s. Böllia) toinen mies
Jaakko Abraliaminpoika Halfmåna (vrt. Leppäkoski).
Testamentin kautta tila joutui häneltä
Stjerncreutz-suvulle. 1800-luvulla se oli ensin
Granfelt- ja sitten Standertskjöld-suvuilla. Vv.
1909-14 sen omisti O.-y. Hietikko ja kumpp.,
jonka aikana se palstoitettiin. A. Es.

2. Rautatieasema (III l.),
Riihimäen-Hämeenlinnan rataosalla, Hausjärven pitäjässä,
Riihimäen ja Leppäkosken asemien välillä, 10
km Riihimäeltä, 27 km Hämeenlinnaan; etäisyys
Helsingistä 81 km. L. H-nen.

Ryttylän työsiirtola miehiä varten sijaitsee
Helsingin kaupungin tarkoitusta vasten
ostamalla Ryttylän maatilalla; se on Helsingin
kaupunkilähetyksen järjestämä ja on laatuaan
ensimäinen Suomessa. Sen tarkoituksena on
„vastaanottaa hoidokeiksi apua tarvitsevia työttömiä
miehiä Helsingin kaupungista ja työllä,
säännöllisellä elämällä ja muutoin kasvattavalla
vaikutuksella pelastaa heidät kerjuusta,
toimettomuudesta ja kiertelevästä elintavasta". Siirtola
avattiin syyskuun alussa 1914; jo lokakuun lopulla
oli hoidokkeja 15, maaliskuussa 1915 28 ja
ensimäisen toimintavuoden päättyessä syyskuussa 1915 58.
Korkeintaan voidaan ottaa 100 hoidokkia.
Siirtolaan tulo ja siellä olo on täysin vapaaehtoinen.
„Siirtolaiset" siellä ovat tähän saakka
työskennelleet pääasiallisesti rakennustenkorjaus-,
maanviljelys- ja puutarhatöissä. Puvut, työkalut,
rakennusten kalustot y. m. s. valmistetaan
laitoksen omissa työpajoissa. Oma sähkölaitos. —
Siveellisen tason kohottamiseksi pidetään
sunnuntai- ja juhlapäivinä saarnoja, sekä usein
arki-iltoina puheita ja esitelmiä. Kurin,
järjestyksen ja toverihengen ylläpitoa varten on
olemassa toverikunta, jolla on myös säännölliset
illanvietot, oma sanomalehti j. n. e. L. H-nen.

Rytö, maahan kaatunut puu, tuulenkaato.

Ryynit (ruots. gryn). R:ejä l. suurimoita
valmistetaan useiden vilja- y. m. kasvien jyvistä t.
siemenistä joko myllyissä kiviä käyttämällä tai
muilla erikoislaitteilla, joiden avulla niistä
irroitetaan kuoret ja joissakuissa tapauksissa
lisäksi katkotaan päät. Suomessa valmistetaan
etupäässä kaura- ja ohraryynejä. Viime vuosina
tämä teollisuus on suuresti lisääntynyt. —
Ulkomailta tuodaan edellämainittujen r:n ohella
tattari-, riisi-, manna- (ks. Glyceria ja Vehnä),
hirssi- y. m. r:ejä. Koko ryynintuonti oli 1913
lähes 20 milj. kg (raha-arvo n. 6 milj. mk).

Erinäisiä ryynilajeja, kuten saago-r:ejä,
helmisuurimoita (eräs laji ohra-r:ejä) y. m.
puristetaan eri tavalla valmistetuista tahtaista
erikoisilla koneilla.

R:ejä käytetään kaikissa kansankerroksissa
etupäässä puurojen ja vellien valmistukseen.
V. A.

Ryyti ks. Mauste.

Ryytimaa (ruots. kryddgärd), varsinkin
ennen, mutta vielä usein nykyäänkin käytetty
keittiökasvitarhan nimitys. Nimitys on
peräisin ajoilta, jolloin mausteiksi käytetyt kasvit
(ryydit) useinkin olivat pääosana keittiön
tarpeeksi viljellyistä puutarhakasveista. K. L.

Ryytineilikka ks. Ryytineilikkapuu.

Ryytineilikkapuu (Eugenia caryophyllata,
Caryophyllus aromaticus), 9-12 m korkea, alativihreä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free