- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
435-436

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rytmiikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

435

Ryzkova —Ryöstöviljelys

vihreä Myrtaceæ-he\mon
puu, jolla ou suikeat,
uahkeat, vastakkaiset
lehdet ja huiskilossa
olevat valkeat kukat. R. ou
kotoisin Molukkein
saaristosta, mutta sitä
viljellään nykyisin melkein
kaikissa troopillisissa
maissa, varsinkin
indo-malaijilaisessa saaristossa, Sansibarissa ja
Pemballa. Rohdoksiksi ja
varsinkin mausteiksi
käytettävät osat,
ryyti-neilikat ovat vielä aukeamattomia kukkia,
joissa puolipallomainen pää on holvimaisesti
yhtyvien teriilehtien muodostama, sen sivuilla
verhiön liuskat ja näiden jatkona, kukkasilmun
pääosana, 1-2 em pitkä sikiäin. Poimittuina t.
puusta karisteltuina kukkasilmut kuivataan,
jolloin ne ruskettuvat. Ryytineilikat ovat erittäin
rikkaita (aina 25%) neilikkaöljystä
(ks. t.), joka antaa niille hyvin voimakkaan
aromaattisen maun ja hajun. R:n kukkaperiä
käytetään joskus samoin mausteeksi. Ryytineilikoita
mainitaan jo vanhoissa aas. kirjoituksissa.
Euroopassa opittiin ne tuntemaan vasta
myöhemmin. Suurten löytöretkien aikana kasvoi
niiden merkitys kauppatavarana. Ensin
portugalilaiset ja heidän jälkeensä hollantilaiset, joista
jälkimäiset ankarasti koettivat monopolisoida
viljelystä ja kauppaa, kokosivat
ryytineilikkakau-palla suuria rikkauksia. Tuonti Eurooppaan
nykyisin vuosittain n. 3 milj. kg. — Useita muita
Eugenia-lajeja viljellään tropiikeissa erittäin
hyvänmakuisten, tuoksuavien hedelmiensä vuoksi,
toisista saadaan arvokasta puuta. K. L.

Ryzkova, suom. siirtola aroalueella
Länsi-Siperiassa, Toboljskin kuvernementissa
Tjuka-linskin piirikunnassa 2*20 km Omskista
luoteiseen; Suomen suomalaisia n. 400, lisäksi
inkeriläisiä, lättiläisiä (pääväestönä) y. m. Kirkko,
suom. koulu. Siperian suomalaisten pappi asui
R:ssa 1819-61. Asukkaat harjoittavat etupäässä
karjanhoitoa; maanviljelys tuottaa ruista y. m.
— R:n, ensimäisen Siperian suom.-siirtolan
perustivat Siperiaan 1802 karkoitetut
inkeriläiset; 1840-luvulta alkaen sinne ruvettiin
lähettämään myös suomalaisia. R:sta käsin perustettiin
kaikki Siperian muut suom.-siirtolat:
Verhne-Suetuk 1845, Bugene ja Bojarka 1847 sekä Om
1861. " (E. E. K.)

Ryöppy, läaket., vesikäsittely, jossa vesi
erimuotoisista suihkulähteistä joko pisaroina tai
hienompana tai paksumpana säteenä vaihtelevan
paineen alaisena joko ylhäältä-, alhaalta- tai
sivultapäin kohdistetaan ruumiin pinnalle. —
N. s. sade-r:ssä vesi valuu 2-3 m:n
korkeudelle asetetusta siivilästä ruumiille. Jos
veden-lämpö tällaisessa r:ssä on 28°-36° C, vaikuttaa
se hermostoon rauhoittavasti ja soveltuu siis
unettomuuteen, yleiseen neurasteniaan ja
hysteriaan, kun sitävastoin kylinä sade-r. (alle 20° C)
on verrattain voimakas hermokiihotin ja
näinollen sopiva aineenvaihtotaudeissa sekä
karkaisu-keinona. — N. s. liikkuvissa r:issä vesi
purkautuu suurella paineella (1-4 atmosfääriä)
säteenmuotoisena kumiletkuun kiinnitetystä,

8-10 mm läpimittaisesta, metalli-imukkeesta ja
voidaan näinollen kohdistaa mihin ruumiinosaan
tahansa. Säde-r:n ärsytysvoima käy vieläkin
suuremmaksi, jos sitä käytetään
vaihtolämpöisenä (n. s. skotlantilainen r.).
Tällaisessa r:ssä veden lämpö vaihtuu yhdestä
useampaan kertaan kuumasta (40°-42° C n. 2 min.)
kylmään (10°-20° C n. 10 sek). Skotlantilaisessa
r:ssä käytetään myös kuuman säde-r:n asemasta
höyry-r:yä, jossa kuuma höyry virtaa liikkuvaan
kumiletkuun kiinnitetystä imukkeesta. — Viime
mainitut r.-muodot aikaansaavat ihon
verisuonistossa toisiaan nopeasti seuraavan laajenemisen ja
supistumisen, josta johtuu voimakas vaikutus
koko verenkiertosysteemiin, hermostoon ja aineen
vailulosprosessiin. Erittäin tehoisa on vaihto-r.
hermosäryissä (ischias) ja verenvähyystaudeissa.
ja yksin käytettynä höyry-r. on varsin sovelias
reumaattisissa taudeissa. — Yhteistä kaikille
r.-muodoille on siis se, että vesi niissä on
liikkuva ja että veden lämpöaste ja paine yhfaikaa
vaikuttavat. R:jen fysiologinen vaikutus on
riippuvainen veden lämpöasteesta, painon suu
ruudesta ja ottoajan pituudesta. ,/. L. L.

Ryöstö, varallisuuteen kohdistuva rikos, johon
se tekee itsensä syypääksi, joka väkivaltaisella
pitelemisellä tahi uhkauksella, jossa pakottava
hengen tai terveyden vaara on tarjona, ottaa
loiselta tavaraa tai rahaa anastaakseen sen ilman
laillista oikeutta itselleen tai toiselle. Rangaistus,
joka seuraa yrityksestäkin, on, paitsi
kansalaisluottamuksen menettämistä, kuritushuonetta kor
keintaan kuudeksi vuodeksi ja, jos r. on törkeä
(s. o. jos ryöstetään jotakin yleiseltä postilta;
maitse tai vesitse matkustavalta; siltä, joka
kapinan, vihollisen ahdistamisen, tulipalon,
haaksirikon, yleisen kulkutaudin tai muun
sellaisen vaaran takia ei voi omaansa varjella;
tahi yön aikana, asutusta talosta tai aluksesta,
johon ryöstäjä ryöstämis- tai varastamistarkoi
tuksessa on kätkeytynyt tai johon hän on
luvattomasti tullut, taikka jos r:n tekee kaksi tai
useammat ryöstämistä tai varastamista varten
yhteenliittäytyneet henkilöt), vähintään kahdeksi
ja enintään kymmeneksi vuodeksi. R:n uusijaa
taas 1. sitä, joka kärsittyään rangaistuksen r:stä
tai kiristämisestä tekee r:n, rangaistaan
kuritushuoneella vähintään kolmeksi ja enintään
kah-deksitoista vuodeksi tai elinkaudeksi, ja sitä
paitsi on säädetty, ettei r:n-teki jälle, joka ennen
on kärsinyt rangaistuksen törkeästä varkaudesta
taikka toiskertaisesta varkaudesta tai murrosta,
saa määrätä rangaistusta, joka olisi varkauden tai
murron uusimisesta tuomittavissa olevaa alinta
rangaistusta pienempi. (Rikoslaki 31:1, 2, 5-7).
— N. s. ryöstö n tapaisesta
varkaudesta ks. Varkaus. K. K-a.

Ryöstömurha, ryöstämistä rkoi tuksessa tehty
murha, ks. Murha, Ryöstö.

Ryöstösaalis, lakit., varallisuusesine, joka
sodassa otetaan vastustajavaltiolta tai sen
alamaiselta. Maasodassa ei ole lupa jättää
väki-rynnäkölläkään valloitettua kaupunkia tai muuta
paikkaa ryöstettäväksi, ja vihollisen
valtaamallakin alueella yksityisomaisuus säännönmukaisesti
on loukkaamaton. — Merisodassa vihollislaivassa
olevaa ,,vihollisluontoista" omaisuutta on lupa
vallata, ks. Sota, Valtaus. R. E.

Ryöstöviljelys, viljelysmaan siten käyttämi

Ryytinrilikkapuun oksa,
halaistu kukkasilmu ja kukku.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0240.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free