- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
437-438

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ryövälinniemi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

437

Ryövälinniemi—Rålamb

438

nen, ettei riittävän lannoituksen eikä
tarkoituksenmukaisen muokkauksen avulla maalle
korvata niitä kasvin ravintoaineita, mitkä
korjatuissa sadoissa siitä viedään. R :tä on Suomessa
harjoitettu m. m. kaski- ja k y t ö v i 1 j e 1 y
k-sessä (ks. n.), myöskin n. s. »kauramailla"
(erityisesti Iiä-Uudellamaalla) sekä myöhempinä
aikoina tilakeinottelun yhteydessä, panemalla
pellot pitkiksi ajoiksi heinänkasvuun
(apulannoilla aluksi kasvua kiihoittaen) ja myymällä
rehut samoinkuin karja tilalta pois. U. B.

Ryövälinniemi, niemi ja luotsiasema 3 km
lounaaseen Uuraan satamasta. Lastauspaikka.

Ryövärisynodi (ks. Synodi), v. 449
Ephe-soksessa pidetty kirkolliskokous, jossa
monofy-siittinen käsitys oli voitolla ja jossa
vastakkaiset puolueet joutuivat käsikähmään (mikä ei
ollut harvinaista sen ajan dogmaattisissa riidoissa).

Rzecz pospolita [zets pospoli’ta] (puol.) oik. =
yhteinen asia; sananmukainen käännös lat.
res-piiblica nimityksestä (= tasavalta), oli itsenäisen
Puolan valtakunnan virallinen nimitys.

Rzev, piirikunnankaupunki Venäjällä, Tverin
kuvernementin lounaisosassa, Volgan ja
Moskovan-Riian radan varrella; 23,606 as. (1910), joista
n. puolet raskolnikoita. — Parikymmentä
kirkkoa, muutamia oppilaitoksia. Harjoitetaan
pellava- ja hampputeollisuutta, vilja-, pellava- ja
hamppukauppaa. — Mainitaan aikakirjoissa ensi
kerran 1019. Kuului 1300-luvulla jonkun aikaa
Liettuaan.

Rzewuski [zevu’ski], Henryk (1791-1866),
puol. kirjailija, tunnettu etupäässä ,,Herra
Sewe-ryn Soplican muistelmat" nimisen teoksen takia
(4 os., 1839), se kun sisältää erinomaisia
tosi-kuvauksia vanhasta puol. aateliselämästä.

J. J. M.

Rziha [ziha], Franz von (1831-97), itäv.
insinööri, professori Wienin tekn. korkeakoulussa,
tunnettu rautateiden ja tunnelien rakentaja ja
uuden tunnelien rakennustavan keksijä,
julkaissut aikanaan paljon käytetyt teokset: „Lehrbuch
der gesamten Tunnelhaukunst" ja
»Eisenbalm-Unter- und Oberbau". J. C-én.

Råbergh [röbärj], Herman (s. 1838),
kirkko-historioitsija, Porvoon piispa; yliop. 1858, fil.

kand. 1863, teol. kand.
1867, tuli
kirkkohistorian dosentiksi 1870 ja
professoriksi 1872; teol.
toht. 1872. Tieteensä alalla
R. alussa tutki etupäässä
myöhäisemmän keskiajan
kirkkohistoriaa (pääteos
»Nikolaus af Basel i
för-hållande tili kyrkan och
mystikerna i det 14 årh.",
1870-72), mutta keskitti
sittemmin työnsä
kotimaiseen kirkkohistoriaan,
julkaisten m. m. „De
re-formatoriska idéernas
ut-veckling i Finland intill
1548" (1880), „Den
evan-gel. predikoverksamhetens grundläggning och
utveckling i Finland intill 1640" (1883),
„Teo-logins studium vid Åbo universitet", I-II
(1893-1902) sekä lukuisia pienempiä kirjoitelmia ja
tiedonantoja Kirkkohist. seuran ..Pöytäkirjoissa",

Herman Råbergh.

minkä seuran esimiehenä hän on ollut sen
perustamisesta 1891. Toimitti aikakauskirjaa
»Tidskrift för teologi och kyrka" 1877-82. Pitkät
ajat R. sai oman virkansa ohessa hoitaa muita
avoimia opettajanvirkoja teol. tiedekunnassa
(käytännöllisen teologian 1876-82, dogmatiikan
1885-92), ja ollen v:sta 1877 myöskin
tiedekunnan dekanuksena hänellä oli aikanaan
erittäin suuri vaikutus nousevaan pappispolveen.
Samaan aikaan hän toimi ahkerana saarnaajana
ja sielunhoitajana Helsingissä sekä otti osaa
käy-tännöllis-kirkolliseen elämään, ollen
diakonissalaitoksen pappina 1870-84 (v:sta 1875 myös
johtajana), Suomen lähetysseuran,
Merimieslähetyksen, Kaupunkilähetyksen,
Vankeinhoitoyhdistyk-sen y. m. johtokunnassa (useissa
puheenjohtajana). Nimitettiin 1892 Porvoon hiippakunnan
piispaksi. R. on ollut sen papistomme suunnan
johtajana, joka kansankirkon suhteissa ulospäin
on suosinut uskonnonvapauden laajentamista,
mutta kirkon omassa elämässä tahtoo pysyä
perinnäisellä ja tunnustuksellisella pohjalla;
tältä kannalta R. vastusti ehtoollispakon
poistamista kirkon jäseniltä. R:n kirkollisena
ohjelmana voidaan pitää hänen
synodaaliväitöskir-jaansa »Folkkyrkan och den separatistiska
rörel-sen" (1892). Kirkolliskokouksissa (v:sta 1886)
ja säätyvaltiopäivillä (v:sta 1888) R. oli ensin
valittuna ja piispaksi tultuaan itseoikeutettuna
edustajana. V. 1913 perille saatettu
kirkkokäsikirjan uudistus on varsinkin hänen työtänsä.
V. 1907 hän ryhtyi julkaisemaan muistelmia
elämästään (,,Minnen ocli erfarenheter", I). Useita
puolia hänen toiminnastaan kuvataan
juhlajulkaisussa, jonka Porvoon hiippakunnan papisto
omisti R:lle 1913 (»Juhlajulkaisu").

Rågel, Anna ks. R o g e 1, A.

Rålamb [rö-] -suku sanotaan alkuansa olevan
pirkkalaissuku Helsinglannista. Kustaa Vaasa
vahvisti 1541 aatelisarvon Anders Sigfrid
s-sonille (k. 1583), joka 1563 kunink. ratsuväen
päällikkönä otti osaa sotaretkeen Juhana
herttuaa vastaan ja Turunlinnan piiritykseen;
myöhemmin hän tuli Tukholman käskynhaltiaksi ja
sotaväen ylimmäksi asemestariksi. Hänen
poikansa Broder Andersson (1568-1647),
kamarineuvos, sitten Svean hovioikeuden
varapresidentti, nimitettiin 1630 Turun hovioikeuden
presidentiksi, mutta menetti 1632 virkansa, kun
hänen poikansa Erik oli Saksassa loukannut
Kustaa II Aadolfia, kieltäymällä kuningasta
tottelemasta. Nimitettiin sitten 1634 Turun ja
Ahvenanmaan maaherraksi, josta virasta 1637
vanhuuden ja sairauden takia otti eron. Suvun
kuuluisin jäsen on hänen poikansa, valtaneuvos
Claes R. (1622-98), Ruotsin etevimpiä miehiä
1600-luvun loppupuoliskolla. V. 1655 nimitettynä
hovi- ja sotaneuvokseksi hän seurasi Kaarle X
Kustaata Puolaan ja teki 1657 seikkailurikkaan
matkan Konstantinopoliin. Valtaneuvokseksi R.
tuli 1664 erittäin M. G. de la Gardien
vaikutuksesta, mutta liittyikin sitten kanslerin
vastustajiin. Ainoastaan tiedettä ja kirjallisuutta
koskevissa asioissa hän seisoo de la Gardien rinnalla
niiden hartaana suosijana. R. itse hankki
käsi-kirjoituskokoelman ja kirjaston, joista edellinen
myöhemmin on tullut Tukholman kunink.
kirjastoon. Kaarle XI :n ryhdyttyä hallitukseen
siirrettiin R. 1678 Göötan hovioikeuden presiden-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0241.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free