- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
441-442

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Räisälänranta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

441

Räisälänranta—Räjähdys

442

herraskartanoissa tavallista uusklassillista tyyliä
on viime vuosis :n alkupuolelta. — Lähellä
kartanoa on rautakautinen kalmisto sekä
varhaisemman, kenties pronssikautisen asuinpaikan
jäännöksiä. A. Es.

Räisälänranta (ruots. E n g e 1 s n ä s),
ratsutila Joroisten pitäjässä. R. oli 1700-luvulla ja
seur. vuosis :11a v:eeu 1817 Tigerstedt-suvulla.
Nyk. (1915) se on maanviljelijä A. Hynnisen
perillisillä. Päärakennus on toista sataa vuotta
vanha (1915). Huoneissa on ennen ollut
seinämaalauksia. A. Es.

Räjähdys (1. eksplosioni, lat. explö’dcre =
paukuttaa t. ajaa ulos), erilaisten aineiden hyvin
äkkiä kaasuiksi muuttuessa tapahtuva ilmiö.
Kaasut laajenevat alkuperäisen aineen tilavuutta
monin verroin suuremmaksi ja särkevät paineellaan
tieltänsä esteet, aiheuttaen samalla äkillisen
ääniaallon. R:n saa aikaan useimmiten kem.
aineitten hajaantuminen, palaminen, jonka ohella
vapautuu suuri määrä lämpöä (vrt.
Kattila-räjähdys). Se on siis eksoterminen ilmiö,
jossa aineella on määrätty r.-li e r k k y y s,
sen-sibiliteetti, jonka takia se alkusysäyksen, i n i
t-s i a a 1 i-i m p u 1 s i n, voimasta saadaan äkisti
laukeamaan.

Se energiamäärä, mikä tavallisilla r.-aineilla
on, verrattuna esim. tavallisiin polttoaineisiin,
on jotenkin pieni. Vain se seikka, että tämä
energiamäärä vaikuttaa kovin lyhyessä ajassa,
antaa niille teknillisen merkityksen. Se työ,
jonka puristuneet, useaan (2-3, 5) tuhanteenkin
asteeseen äkisti kuumenneet kaasut r.-p aineen
muodossa suorittavat, on erilainen.

Energiasuhteita osoittaa seuraava taulu:

Nimi R.-lämpö
ka-lorioissa kiloa kohti Tyt)
metri-kg.ssa
Räjähdvsselatiini...... 1,640 700.000
Niirnglyspriini....... 1.580 67< i.OOO
Dynamiitti (75%nitroglyseriiniä) 1,290 550.000
PiUriiniliappo........ 810 345.000
Ruuti...... .... 685 290.000
Ammoniumnitraatti..... 630 265.000
Räjähdyselohopea...... 410 175,000

R.-p aine riippuu muodostuneen kaasumäärän
laadusta, paljoudesta ja lämpötilasta. Mitä
suurempi ero vallitsee räjähdyksessä syntyvien,
tavallisessa paineessa ja lämmössä mitattujen
kaasujen ja itse räjähtävän aineen tilavuuden välillä,
sitä suurempi on r.-paine, joka voi nousta
30-40 tuli. kg:aan cm2:iä kohti. Kaasumaisilla
r.-aineilla on ylimalkaan vähäinen voima, jota
kuitenkin muutamissa tapauksissa voidaan
tekniikassa käyttää, esim. kaasumoottoreissa.
Tavalliset r.-aineet (ks. t.) ovatkin useimmin kiinteitä,
harvemmin nestemäisiä kem. yhdistyksiä. R. on
r.-aineiden palaniisilmiö, s. o. aineiden molekylit
hajaantuvat muodostaen erilaisia yhdistyksiä
hapen kanssa. Ero tavallisen palamisen ja r:n
välillä on siinä, että r:ssä palaminen tapahtuu
äärettömän nopeasti, koska happi on mitä
likei-simmässä yhteydessä palavien aineiden kanssa
juuri atomeina itse r.-aineiden molekylissä. Jos
r.-aineena on mek. sekoitus, niin sen r.-nopeus
on paljoa pienempi.

Tav. r. aiheutuu sen takia, että r.-aine
kuumenee hankauksen, iskun, liekin y. m. vaiku-

tuksesta syttymislämpötilaansa, jossa aineen
molekylit. alkavat palaa 1. räjähtää ja
muodostunut reaktsionilämpö alkaa kiihdyttää ilmiötä,
vieden sen läpi koko aineen. Jos lämmön
etenemisnopeus aineessa on pieni, vain metrittäin
sekunnissa määrättävä, on r. tapahtunut d e f 1
a-g r a t s i o n i n a, s. o. eteneminen on
tapahtunut siten, että lämpö on johtunut vähitellen
aineeseen. Detonatsioni ssa lasketaan
etenemisnopeus, joka on hyvin suuri, jotakuinkin
yhtä monissa km :eissä ja se tapahtuu siten, että
ensin syttyneet kaasut, jotka muodostuvat äkkiä,
sysäävät voimakkaasti sitä osaa ainetta, joka ei
vielä ota osaa reaktsioniin, ja tämä aaltomainen
sysäys lämmittää aineen molekylit yhtaikaa
syt-tymislämpötilaan. Detonatsioniaallon nopeus on
kaasuissa 1,500 m:n paikkeilla sek :ssa, kiinteissä
lähes 8,000 m:iin asti. Mitään tarkkaa rajaa
ei kuitenkaan ole deflagratsionin ja detonatsionin
välillä. Palamisreaktsionin nopeus voi usein ensi
alussa olla hidas ja jostakin syystä kiihtyä
detonatsioniksi, aiheuttaen esim. ampuma-aseen
särkymisen. Muutamat r.-aineet, esim. r.-elohopea
ja nitroglyseriini, ovat detoneeraavia 1.
brisant-teja, kun taas tavallinen ja savuton ruuti ovat
deflagreeraavia.

Ii. tapahtuu sitä helpommin, mitä suurempi
herkkyys, sensibiliteetti, r.-aineella on 1. mitä
vähemmän energiaa tarvitaan r:n
aiheuttamiseen. Herkkyys on hyvin erilainen eri
vaikutuksiin, iskuun, lämpöön y. m. nähden. Muutamat
r.-aineet eivät räjähdä poltettaessakaan, esim.
dynamiitti, toisiin eivät iskut vaikuta mitään.
R.-aineiden herkkyyttä voidaan vähentää
sekoittamalla niihin esim. kamferia, vettä, öljyä y. m. s.
Näin saadaan aivan herkät r.-aineet
vaarattomiksi käsitellä. R.-n o p e u s riippuu suuresti
tavasta, miten r. aiheutetaan. R:n voimakkuus
or. sitä suurempi, mitä voimakkaampi alkusysäys
on ollut. Sama määrä ruutia räjähtää paljoa
heikommin sytytyslangalla kuin sytytinpanoksella
sytytettynä. Hyvin voimakas vaikutus saadaan
käyttämällä alkusysäykseen pientä määrää äkisti
detoneeraavaa r.-ainetta, detonaattoria. esim. nallia
t. r.-patruunaa. Miten voimakasta nallia
kulloinkin käytetään, se riippuu r.-aineen laadusta ja
siitä, kuinka voimakasta r :tä halutaan. Nalli
sytytetään tulilangalla ja asetetaan tav.
räjähdy-tettävän aineen sisään. Jos halutaan verraten
hidasta r :tä, kuten esim. ampuma-aseissa, käytetään
pientä nallia ja r.-aine palaa jotenkin hitaasti ja
tasaisesti, viskaten luodin ulos särkemättä asetta.
Heittävä voima
voidaan siis
mie-linmäärin järjestää alkuvi rikkeen
avulla. Voimakas
brisanttinen
vaikutus on
r.-aineella, joka
vapaana, esim.
jonkin esineen
pinnalla, voi täydellä
voimalla
vaikuttaa alustaansa.
Seur. kuvat
osoittavat erivoimais-ten r.-patruunien
vaikutusta alla ole-

Brisanssin määrääminen. Eri
räjäh-dysaineitten vaikutuksia lyijylevylia
räjähtäessä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0243.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free