- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
443-444

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Räisälänranta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

443

Räjähdysaineet—Räjähdyskaasu

444

vaan lyijylevyyn. Kaksi ensimäistä on
lävisty-nyt; kuparisuojuksen palaset ovat tehneet
säteittäisiä uurroksia pintaan.

Kivien louhinnassa y. m. käytettyjen
r.-aineiden brisanttinen vaikutus saadaan selville

T r a u z 1 in
lyi-jykuutiossa. Mitä
enemmän r.-aine
laajentaa kuution
reikää, sitä
sopivampi se on
särkeviin r:ksiin.
R.-a i k a on eripitkä
eri r.-aineilla.
Sama painomäärä
ruutia tarvitsee
325 kertaa
pitemmän ajan kuin sama määrä pikriinihappoa, jota
esim. 100 g räjähtää 0,ooi4 tuhannesosa-sek :ssa.
— Suurien ainemäärien räjähtäessä r:n suunta
on usein ylöspäin ja hävittävät vaikutukset
läheisessä ympäristössä verraten pienet.
Puristuneet kaasut ikäänkuin kimmoavat ylös ilmaan,
jossa ne vasta laajenevat täydellisesti, ks. myös
Räjähdysaineet. S. S.

R-äjälidysaineet ovat joko kem. yhdistyksiä,
sellaisia joiden molekylit helposti hajaantuvat
ja nämä, lämpöä kehittäen, muodostavat uusia
pysyviä kaasumaisia yhdistyksiä, tai
mekaanisia seoksia aineista, joiden ei sinänsä tarvitse
olla r.-aineita, vaan jotka keskenään
reagee-raten muodostavat kaasuja. Edellistä laatua
ovat m. m. halogeenien typpiyhdistvkset, esim.
jodityppi, orgaaniset nitroyhdistykset, esim.
pum-puliruuti, nitroglyseriini, pikriinihappo,
dynamiitti, räjähdvsselatiini, selatiinidynamiitti,
nitromanniitti, räjähdyshapon suolat, esim.
rä-jähdyselohopea, y. m. Jälkimäistä laatua ovat
sekoitukset, joissa on vaikuttavana aineena
typpi-, kloori- tai kromihappoiset suolat, ja
näiden ohella helposti palavia aineita: hiiltä,
rikkiä, sokeria, jauhoja, sahajauhoja, hartsia y. m.
Typpihappoisista suoloista tärkeimmät ovat
kalium-, ammonium- ja natriumnitraatti,
kloori-happoisista kaliumkloraatti. Tärkein
räjähdys-seos on ruuti (ks. t.). On keksitty suuri
joukko r:ita, sekoituksia erilaisista aineista,
jotka eivät käytännössä ole saaneet suurta
menestystä. Sellaisia ovat m. m. hell hof fi i t ti,
vigo-riitti, panklastiitti y. m. Vaikutuksensa,
syt-tymislämpönsä ja räjähdyksen äkillisyyden
mukaan r. jaetaan kolmeen päälajiin.
Impulsiivisilla r:lla on korkea syttymislämpö, ja
ne palavat hitaasti, brisanttiset räjähtävät
äärettömän äkkiä, ja niillä on myös korkea
syttymislämpö, ja f u 1 m i n a n t e i 1 1 a on taas
matala syttymislämpötila, mutta ne muodostavat
hyvin äkkiä räjähdyskaasuja ja niitä käytetään
sytyttämään muita r:ita.

R:n vaikutus riippuu useista seikoista, esim.
siitä kaasumäärästä, joka syntyy määrätystä
painomäärästä r:ta, syntyneiden aineiden kem.
luonteesta, r:n ominaispainosta, syntyvästä
lämpömäärästä y. m. R:n brisanssi 1.
räjähtämiskii-vaus riippuu, paitsi palamisnopeudesta, myös
syntyneiden aineiden kem. luonteesta.
Brisanssi kohoaa mitä enemmän typpeä ja
hiilimonoksidia muodostuu, laskeutuu taas vesihöyryn
ja hiilidioksidin ollessa vallitsevina.

N. s. v a r m u u s-r. ovat hyvin vaarattomia
käsitellä ja tarvitsevat voimakkaan
alkusysäyksen räjähtääkseen. Sellaisia ovat m. m.
ammo-niitit ja karboniitit. Edellisissä on 70-95%
ammoniumnitraattia ja lisäksi hartsia, jauhoja,
naftaliinia y. m. Ne eivät räjähdä iskusta
eivätkä tulenliekistä. Ovat hyvin
hygroskooppisia ja menettävät rä jähdysvoimansa kosteuden
vaikutuksesta. Vähemmän varmoja ovat
karboniitit. Eräs sellainen sisältää 25 %
nitroglyseriiniä, 34 % kalisalpietaria, 39,s % jauhoja, 1 %
bariumnitraattia ja 0,5 % soodaa. Räjähtää
iskusta, vaikka vaikeasti. Koko maailman
vuotuinen r:n käytäntö arvellaan noin puoleksi
miljardiksi kg:ksi. Suomessa on yksi
räjähdysainetehdas, Forcit-yhtiön dynamiittitehdas, jossa
1913 työskenteli 24 henkeä ja jonka tuotannon
bruttoarvo oli 354,300 markkaa, (vrt.
Räjähdys). S. S.

Räjähdyselohopea, räjähdyshapon
elohopea-suola, ITg02N2C2, kiteinen aine, joka kuivana
räjähtää voimakkaasti lyönnin tai
kuumentamisen vaikutuksesta. Sitä valmisti ensinnä Howard
v. 1799, ja 1822 Liebig selvitti sen kem.
kokoomuksen ja ominaisuudet. R:n
valmistusmenetelmä on seuraava: tilavassa lasiastiassa
liuotetaan 1 osa elohopeaa ylimäärään typpihappoa ja
liuos kaadetaan toiseen lasiastiaan, jossa on
10 os. alkoholia. Pian syntyy reaktsioni, neste
alkaa kiehua ja vaahdota, kaasuja, hiilihappoa,
typpioksideja y. m., alkaa kehittyä. Nesteeseen
on muodostunut vaaleina tai harmaina
neula-maisina raskaina kiteinä r:aa. Neste
suodatetaan ja kiteet pestään huolellisesti vedellä.
1 osasta elohopeaa saadaan l,is os. r:aa, jota
tav. vaarallisuutensa takia säilytetään vedessä,
guttaperkka-astioissa. Kylmään veteen r. ei
liukene, vaan kyllä kuumaan, josta se saadaan
kiteyttämällä puhtaana. R :aa ei valmisteta
suurissa tehtaissakaan enempää kuin 1 kg
kerrallaan yhdessä astiassa. Vaikkakaan r.
räjähdysaineena ei ole tehokkaimpia, on sen käytäntö
räjähdyksen alkusysäyksen aiheuttajana hyvin
suuri. V. 1867 huomasi Nobel, että
nitroglyse-riiniräjähdysaineiden särkevä voima oli paljoa
suurempi r:aa käytettäessä niiden
sytytys-aineena. Se johtuu siitä voimakkaasta
sysäyksestä, jonka se suuren rä jähdyskiivautensa vuoksi
antaa itse räjähdysaineille. Sitäpaitsi r. on
helposti ja varmasti räjähtävää. R:aa voidaan eri
tavoin, esim. puristamalla tai impregneeraamalla.
saada vähemmän herkäksi sysäyksille. R:n
asemesta käytetään, pienessä määrässä, muitakin
aineita, joilla on samantapaisia ominaisuuksia,
m. m. pikriinihappoa ja trinitrotoluolia. S. S.

Räjähdyshappo, karboksimi,
fulmiini-liappo, C = NOH, sinihapolle haiseva myrkyllinen
neste. Isomerinen syaanihapon kanssa.
Hajaantuu helposti. Sen suoloja sanotaan
fulminaa-teiksi. Sellaisia ovat räjähdyselohopea, -hopea,
-vaski y. m. S. <S.

Räjähdyshopea, AgCNO, värittömiä kiteitä.
Valmistetaan samalla tavoin kuin
räjähdyselohopea (ks. t.). Sen räjähdysherkkyys on
suurempi kuin edellämainitun. Käytetään m. m.
paukkukonvehdeissa. S. S.

Räjähdyskaasu, vety- ja happikaasun seos,
joka sytytettäessä räjähtää voimakkaasti
muodostaen vettä. Räjähdys on voimakkain, kun

Trauzlin lyijykuutio ennen
räjähdystä ja räjähdyksen jälkeen
halkaistuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0244.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free