- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
449-450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Räntämäki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

449

Räntämäki—Räätililihas

450

Räntämäki ks. Maaria.

Räpelö ks. B r i z a.

Räppänä ks. R e p p ä u ä.

Räpylä, uimanahka, varpaita yhdistävä t.
ympäröivä, tav. kaivomaiseksi venynyt iho, tekee
raajat sopivammiksi uimaelimiksi ja tavataan
sen mukaisesti milloin molemmissa, milloin vain
toisessa raajaparissa yleisesti paljon vedessä
liikkuvilla luurankoisilla, m. m. lukuisilla
sammakkoeläimillä, eräillä matelijoilla (krokotiileilla
taka raajoissa, suokilpikonnilla), vesilinnuilla
sanan laajimmassa merkityksessä ja useilla
kahlaajilla milloin varpaita yhdistäen, milloin
erillisinä liuskoina yksityisiä varpaita ympäröiden,
ja useilla nisäkkäillä (majava, myskimyyrät,
saukko ja merisaukko, hylkeet y. m.). Pisimmälle
vesielämään mukautuneilla, esim.
merikilpikon-nilla, valailla ja sireenieläimillä, raajat ovat
kokonaisuudessaan muuttuneet evämäisiksi
souti-miksi, joten varsinaista r :ää ei enää ole
huomattavissa. Joskus r. voi toimia liitelyelimenäkin,
lentonahkana, niin esim. lentävällä sammakolla
(ks. t.), eräillä itä-int. matelijoilla v. m. — vrt.
myös Siipijalkaiset.

I. V-s’

Räpytyskalvo ks. S i I m ä.

Rästi (ruots. räst), oik. = jäännös; aikanaan
suorittamatta jäänyt yleinen maksu (vero).

Rät, geol., triassysteemin nuorin osasto, johon
kuuluu matalanmeren sedimenttejä: hiekka- ja
savikiviä mantereellisine kasvi- ja
eläinjäännök-sineen. Näitä kerrostumia on m. m. Skånessa,
jossa niihin sisältyy kivihiiltä: „Skånen
kivi-hiilimuodostuma".

Rätikon ks. R e t i k o n.

Rättijärvi ks. Saimaan kanava.

Rättäri, kyytirättäri (ruots.
skjutsrät-tare, sanasta reetta = tuomita, ohjata oikeaan,
josta myöskin vanhimpina aikoina rcettareting =
oikaisukäräjät), alempi kruununpalvelija. Tämä*
toimi, joka alkujaan oli yhteydessä kyytitoimen
kanssa, oli joko tilallisten vuoroonsa hoidettava
taikka erityisenä virkana. Jälkimäisellä
kannalla kyyti-r:t pysyivät, silta- ja jahtivoutien
ohella, alempina kruununpalvelijoina maalla,
lopulta ainoastaan Vaasan ja Oulun lääneissä.
Näitä r:itä oli alettu käyttää myöskin
oikeudenpalvelijoina, ja kun heidän tehtävänsä vähitellen
supistuikin pääasiallisesti asianosaisten ja
todistajain esillehuutamiseen käräjillä, saivat he
kansan kesken huutorättäri n nimityksen.
Vielä senkin jälkeen kuin 1891 oli säädetty, että
silta- ja jahtivoutien (sekä neljännysmiesten ja
käskynajajain) sijaan oli asetettava valtion
palkkaamia poliisikonstaapeleja, jäivät rättärit
entiselleen, kunnes 1897 v:n valtiosäätyjen
anomuksesta nekin lakkautettiin keis. julistuksella 14 p.
syysk. 1901. Samalla vapautettiin tilalliset
suorittamasta kapan jyviä kultakin talon savulta
kyyti-r:ien palkkaamiseen, eikä tätä, niinkuin
silta- ja jahtivoudinkappoja, peruutettu myöskään
kruunulle maksettavaksi. — Maatiloilla
käytetään vielä r.-nimitystä työnjohtajasta t. voudista.

K. J. S.

Rätvänä ks. P o t e n t i 11a.

Räty, Antti (1825-52), kansankirjailija.
R. toimi opettajana Viipurissa ja Nurmijärvellä,
oli ahkera kansankir jojen ja virsien suomentaja
ja kirjoitti myös omintakeisia runoja, joita
15. VIII. Painettu Ifi.

ilmestyi vihkosissa »Lauluja Suomen neitosille"
(1850) ja „Pieni Kanteletar" (1853).

Räty ks. Leikkikalut, räikkä.

Räystäs, seinäpinnasta ulkoneva osa
vesikattoa, kattolista, joka suojaa rakennuksen
seiniä ja tav. muodostaa fasadin päätöksen
ylöspäin. R:n muoto vaihtelee eri tyyleissä, ollen
r. kreikkalaisessa ja tästä kehittyneissä
roomalaisessa sekä renesanssin aikaisissa tav.
kivirakenteinen, suurehko ja usein erikoisella
teknillisellä taitavuudella suoritettu kattolista
(kar-niisi), keskiajan rakennuksissa taas
vähänpuoleisesi ulkoneva, joko profiloitu tai
pystysuuntai-sesti koristeltu lista. Renesanssin ajalta
ansaitsee vielä huomiota puinen, voimakkaasti
ulkoneva r. näkyvine leikkauksilla varustettuiue
kattotuolinpäineen (esim. monessa Firenzen
palatsissa). Samantapaisia r:itä tapaa usein
puu-tyyleissä. K. 8. K.

Räystäspääskynen ks. Pääskyset.

Rääf [rcv], Leonhard Fredrik
(1786-1872), ruots. kulttuurihistorioitsija,
valtiopäivä-mies; keräili kansanlauluja, leikkejä, satuja ja
taikoja, jäljenteli vanhoja asiakirjoja ja avusti
»Svenskt diplomatarium" nimisen
lähdekokoel-man julkaisemista; valtiopäivämiehenä R. tuli
tunnetuksi jyrkästä vanhoillisuudestaan;
julkaissut m. m. »Anteckningar öfver beskaffenheten af
Sveriges offentliga liandlingar under medeltiden"
(1831). J. F.

Rääkkylä (ennen myös Oravilahti; ruots.
B r ä k y 1 ä). 1. Kunta, Kuopion 1., Liperin
kililak., Rääkkylän nimismiesp.; kirkolle
Ham-maslahden rautatieasemalta 38 km (talviteitse
29 km), Joensuun kaupungista vesitse n. 30 km
(säännöllinen laivaliikenne). Pinta-ala (maata)
442,9 km2, josta viljeltyä maata (1910) 7,532 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 4,130 ha).
Manttaalimäärä 38,2190, talonsavuja 584,
torpansavuja 77 ja muita savuja 12 (1907). 6,71 1 as.
(1913); 1,510 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,266:11a (1901). 602 hevosta.
2,886 nautaa (1912). — Kansakouluja 9 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Kiteen
kanssa (asuu Kiteellä). Apteekki ’(haara-apt.).
Teollisuuslaitoksia: Vuorilahden saha ja mylly;
Rääkkylän osuusmeijeri; Niemisen tiilitehdas. —
Vanhoja kartanoita: Voiniemen, Niemisen, Ven
turin ja Jaaman hovit. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan
rovastik.; kuulunut Kiteeseen kappelina,
muodostui kirkkokunnaksi 1600-luvulla; seurakunnan
kirkko sijaitsi 1739-93 Oravilahdeu kylässä, jonka
mukaan seurakuntaa aikoinaan nimitettiinkin.
R. määrättiin erotettavaksi omaksi khrakuunaksi
sen. käskykirj. 8 p:ltä lokak. 1857 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1893). — Kirkko puusta,
rak. 1849-51. [E. Blomberg, »Rääkkylän kirkon
historia" (Karjalatar, 1912, N:ot 35 ja 36);
»Rääkkylän numero" (Karjalatar, 1914, N:o 68 A
ja B).]’ L. II-nen.

Rääkkä ks. Ruisrääk ä t.

Räätälilihas (musculus sartorins),
kiinnitys-paikastaan, ylhäältä lantion harjan ulkolaidalta,
viistoon reiden etupuolitse aina polven sisäpuolen
alle sääriluuhun kulkeva lihas, jonka tehtävänä
— ennen erehdyksellisesti — luultiin olevan
säärien taivuttaminen siihen asentoon, jossa räätäli
pitää ne pöydällä istuessaan, (vrt. Lihakset.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free