- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
453-454

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Röntgensäteet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

453

Röntgensäteet

454

Röntgensäteet, näkymättömiä säteitä, joita
katodisäteet (ks. t.) synnyttävät kohdatessaan
tiellään jonkun esteen. Kokeillessaan n. s.
Croo-kesin putkella, jota syötettiin kipinäinduktorista
tulleella induktsionivirralla, Röntgen (ks. t.)
huomasi sattumalta, että paikasta, missä
katodi-säteet kohtaavat putken lasiseinän, saavat uudet
siihen asti tuntemattomat ja Röntgenin
sentäh-den X-säteiksi nimittämät, salaperäiset säteet
alkunsa. Niiden olemassaolo voidaan todentaa joko
11. s. fluoressen s s i- 1. r ö n t g e n v a r j o
s-tinta (mustaa, hienonnetulla
bariumplatina-syanuurilla päällystettyä kartonkia) tai
valokuvauslevyä käyttämällä. Kun toimiva
Crooke-sin putki synnyttämänsä valon peittämiseksi
kääritään mustaan kankaaseen ja putkeen
lähennetään röntgenvarjostin, niin huomaa, jos
kokeillaan pimeässä huoneessa, että varjostin alkaa
heleästi hohtaa valkoisen vihertävällä valolla.
Päivänvalossakin saattaa tutkia r:n vaikutusta
röntgenvarjostimeen n. s. kryptoskoopilla
(ks. t.). Valokuvauslevyn herkkyys r:lle nähdään
siitä, että se oltuaan r:n vaikutuspiirissä
osoittautuu kehitettynä mustaksi. — R. herättävät
huomiota etenkin suuren läpäisykykynsä vuoksi. Ne
kulkevat puupalikan läpi ylitä helposti kuin valo
lasin läpi. Sentähden r. vaikuttavatkin
puukase-tissa säilytettyyn valokuvauslevyyn samoinkuin
paljastettuun. Muista aineista laskevat kautsukki,
eboniitti, korkki, hiili, aluminiumi y. m. myös
hyvin helposti r :tä lävitsensä. Aineet imevät
yleensä itseensä sitä enemmän r :tä, kuta
suurempi niiden ominaispaino on. Raskaat metallit
ovat niin läpäisemättömiä, että r. voivat kulkea
vain ohuiden kerrosten läpi. Jo 1 mm:n
paksuinen lyiiylevy on niille miltei läpäisemätön.
Läpikuultavuus valosäteille ei tässä tule
kysymykseen. Sillä esim. puulla on suurempi
läpäise-väisyys kuin lasilla ja läpikuultavilla kiteillä.
Aluminiumilla ja lasilla, joilla on suunnilleen
sama ominaispaino, on myös sama läpäiseväisyys.
Eri aineiden eri läpäisykyky tekee mahdolliseksi
valokuvata kappaleen, joka on näitä
säteitä läpäisevän aineen sisässä. Siten
voidaan r:Iiii valokuvata esim.
puupalikassa oleva teräsruuvi (kuva 1),
puulaatikossa olevat punnukset,
kukkarossa olevia rahoja j. n. e.
Ihmisruumiin lihakset ja pehmeät osat
läpäisevät paremmin r :tä kuin luusto. Tähän
perustuu röntgenografia 1. taito ottaa
n. s. röntgenvalokuvia
(röntgeno-grammej a), missä luuston saattaa erottaa
ympäröivistä lihaksista. Kun
lasketaan esim. käsi
valokuvauslevyn
sisältävälle
puu-kasetille (kuva 2)
ja säteilytetään
r:llä, niin nämä
kulkevat
helpommin lihaksien läpi
ja mustaavat siis
enemmän niitä
vastaavia
valokuvauslevyn kohtia
kuin luiden peittämiä paikkoja. Positiivinen
kuva esittää sentähden luut mustina vaaleam-

Kuva 1.

Kuva 3.

Kuva 4. Rüntgenputki.

Kuva 2.

maila pohjalla (ks.
kuva 3 ja
Radio-terapian kuvia). — R. eivät
heijastu tasaiselta
pinnalta
määrä-suuntaan kuten
valosäteet, vaan
hajaantuvat joka
suunnalle. Ne
eivät myöskään taitu
kulkiessaan uuteen
väliaineeseen,
eivätkä, kuten katodisäteet, taivu
suoraviivaiselta radaltaan magneettikentässä.
Edentymis-nopeus on sama kuin valon. Kulkiessaan ilman
läpi r. ioniseeraavat sen (ks. Ioniseeraus)
tehden sen sähköä johtavaksi, minkä huomaa
siitä, että sähköllä varattu elektroskooppi r:n
kohtaamana äkkiä purkaantuu ja kultalehdet
painuvat toisiinsa kiinni. — Koska saadaan sitä
tajkkapiirteisempiä röntgenkuvia, kuta
pienemmältä pinnalta r.
saavat alkunsa, ei
nykyään enään kuten
alussa pidetä
Crooke-sin putken lasiseinää
r :n synnyttäjänä, vaan
annetaan
katodisätei-den kohdata platinalla
(tai vielä paremmin
iridiumilla) päällystettyä aluminiumlevyä D
(kuva 4), n. s. a n t i k a t o d i a, joka sijoitetaan
röntgen putkeksi sanotun putkentapaisilla
lisäkkeillä varustetun lasipallon sisään
kovera-kuvastimen muotoisen katodin (K) polttopisteen
kohdalle, niin että se tekee 45° kulman
katodi-akselin kanssa. Silloin katodisäteet kohtaavat
antikatodin miltei vain yhdessä pisteessä, josta
säteilee joka suuntaan r:tä antikatodin
säteilytetyn pinnan puoleiseen putken osaan. Antikatodi
on yhdistettävä metallilangalla anodiin, sillä
ka-todisäteiden iskuista edellisen vastaanottama
negatiivinen sähkö tasaantuu silloin anodin
positiiviseen sähköön, eivätkä negatiivisella sähköllä
varatut katodisäteet. esty kohtaamasta
antikato-dia. Kaikkien elektrodien varret on sulatettu
lasitankojen sisään. R:n ominaisuudet ovat
erilaiset sitä myöten, kuinka ohueksi ilma
röntgen-putkessa on pumputtu. Kuta epätäydellisemmin
ilma putkesta on tyhjennetty, sitä p e h m e ä
niin ä t r. ovat, s. o. sitä pienempi on niiden
läpäisykyky. Pehmeät r. soveltuvat ohuiden ruumiinosien
kuten esim. käden valokuvaamiseen. Vahvat
li-haskerrokset laskevat sen sijaan lävitsensä vain
n. s. kovia r :tä, joita ilmasta hyvin
tyhjennetty röntgenputki lähettää. Putken
ilmatyh-jiötä ei kuitenkaan saa tehdä liian täydelliseksi,
sillä se tekisi r. niin koviksi, että ne helposti
lävistäisivät luustonkin, eikä siinä tapauksessa
saataisi mitään selvää luustokuvaa. Koska
rönt-genputken jatkuva käyttö tekee r. yhä
kovemmiksi siitä syystä, että putken sähköllä varatut
ilmahiukkaset vetäytyvät sen seiniin kiinni
tehden ilman ohuemmaksi, vaatii se erityisiä
vastakeinoja. Saattaa esim. lämmittämällä putkea
tehdä kiinnitarttuneet ilmahiukkaset jälleen
vapaiksi. Ilman tiheyden tasoittaminen voi
myöskin tapahtua putken laitaan sommitellun kaasu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0249.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free