- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
455-456

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Röntgensäteet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

455

Röntgen valokuvaus—Rösiö

456

säiliön E (kuva 4) avulla, jonka yhteyden
putken kanssa huokoinen kappale välittää. Säiliö
on suljettu kumilevyllä, mutta vetämällä
nuorasta voidaan levyä siirtää ja kaasua laskea
putkeen. — Röntgenkuvia otettaessa on
säteilyttä-misaika riippuva röntgenputken kelpoisuudesta
ja kipinäinduktorin voimakkuudesta. Aikaa on
röntgentekniikan kehittyessä voitu yhä enemmän
lyhentää. Alussa vei luustokuvan otto 5-10 min.,
mutta uudenaikaisilla putkilla voidaan kuva
saada jo sekunnin murto-osassa.
Säteilyttämis-ajan lyhentäminen vaatii putken läpi
lähetettävien energiapal jouksien lisäämistä, jolloin on
käytettävä liyvin nopeaa (esim. turbiini- tai
Weh-neltin) virrankatkaisijaa. Kun erittäin
voimakasta vaikutusta tavoitellaan, on turvauduttava
sähkövirtakeskusasemalta transformaattoriin
johdetun virran synnyttämään sekundäärivirtaan.
Suuret energiapaljoudet aiheuttavat helposti
antikatodin hehkumisen. Tämä voidaan välttää
joko tekemällä antikatodin varsi vahvasta
metallitangosta, jonka lämmönhaihduttamiskykyä
suurennetaan liittämällä sen ulkopuoliseen päähän
kuvassa 4 esitetty metallilisäke F, tahi
sovittamalla antikatodin platinalevy kylmää vettä
sisältävän röntgenputkeen kiinnisulatetun lasiastian
pohjaksi (n. s. Müllerputki). — R. ovat
aina erilaatuisten säteiden yhdistymiä. Kuta
nopeammin päävirran katkaisut seuraavat
toisiaan, sitä suuremman määrän erikovuisia säteitä
r. ’ sisältävät ja sitä yksityiskohtaisempi on
röntgenkuva. Paitsi valokuvaamiseen saattaa r :tä
käyttää kappaleiden ja etenkin ihmisen ruumiin
läpi valaisemiseksi. Tähän tarvitaan edellä
selitettyä fluoressenssivarjostinta. R:n annetaan
kulkea tutkittavan ruumiinosan läpi ja kohdata
varjostimen takapuolta. Toisella puolella oleva
havainnontekijä näkee silloin varjokuvan
luustosta ja vahvemmista sisäelimistä esiintyvän
varjostimelle. — R:n sisäisestä luonteesta ei tiede
vielä ole selvillä. Ei tunneta varmuudella, ovatko
ne kuten valosäteet aaltoliikettä vai syntyvätkö
ne kuten katodisäteet aineellisten (tai sähkö-)
hiukkasten liikkeestä, vai ovatko ne vielä muuta
laatua. Nykyään oletetaan, että r. ovat
eetterissä nopeasti edentyviä elektromagneettisia
häiriöitä. jotka syntyvät, kun katodisäteiden
elektronit iskevät antikatodia vasten. Myös oletetaan,
että r. ovat yhtäpitäviä radiumin lähettämien
-’-säteiden kanssa (ks. Radioakt iivisuus).
vrt. myös R a d i o t e r a p i a. [Albers-Schönberg.
„l)ie Röntgentechnik" (3:s pain. 1910) ; Wohlauer,
..Technik und Anwendungsgebiet der
Röntgen-untersuchung" (1909); Gocht, ,.Die
Röntgen-Literatur, gesammelt" (1911).] U. S:n.

Röntgenvalokuvaus ks. Radioterapia.

Rørdam [ror-J. Holger F r e d r i k (s. 1830).
tansk. pappi ja kirkkohistorian tutkija; tullut
tunnetuksi Tanskan kirkkohistorian tarkkana
tuntijana; teoksia: ,,Kjobenhavns kirker og
klostre i middelalderen" (1859-63),
„Kirkekalen-der for Slesvig" (1862-64), historieskrifning i
Danmark og Norge siden reformationen" I
(1867), y. m.

Rörflöjt (ruots., = ruokohuilu, saks. Rolirflöte),
mus., vienosointinen urkuäänikerta (..simapilli").
Pillien yläpää on katettu (ks. Gedackt),
mutta kannen keskessä on aukko ja aukossa tav.
pieni putki. I. K.

Roros /rorüsj, kaivoskaupunki Norjassa.
Sundre Trondhjemin amtin eteläosassa, lähellä
Ruotsin rajaa Hittersøenistä tulevan,
Glomme-niin laskevan llitterelv-joen kummallakin puo
leila; yli 2.000 as. R:n vieressä ovat Norjan
tärkeimmät v a s k i k a i v o k s e t, joista
kaivos-työn alkamisesta asti 1646 v :een 1911 on saatu
80,000 ton. vaskea ja 400,000 ton. vientimalmia.
bruttoarvoltaan kaikkiaan 180 milj. mk. — R:n
kaupunki per. 1646.

Rösiö (iusöJ, Per Jöns o n (s. 1861), ruots.
maatalousopettaja, kirjailija, kansanpuhuja,
pien-viljelyksen esitaistelija,
kotoisin Blekingestä.
Käytyään kansakoulun R. oli
aluksi maatöissä,
mentyään sitten
kauppakouluun ja oltuaan talven
kauppa-apulaisena, palasi
takaisin maatalouteen,
kävi maamiestalvikoulun.
oli kirjanpitäjänä,
työnjohtajana ja useita vuosia
suuren tilan hoitajana
Vermlannissa. Aloitti koti
talossaan 1888
maanviljelyskoulun, josta 1892 oli
taloudellisista syistä
pakotettu luopumaan. V. 1893
aloitti maatalouskoulutyöu
uudelleen, ensin Ramsjöholmassa ja v:sta 1898
nykyisessä paikassaan Hagabergissä (lähellä
Jönköpingiä). Ominaista R:n koulutoiminnalle
on, että hän on koulunsa ainoa opettaja, käy
yhden aineen kerrallaan läpi ja käyttää
luokkaopetuksessaan yksinomaan elävää sanaa,
esitelmiä. Hänen talvikoulunsa (,,Nordiska
landtbruksskolan") oppilasmäärä on nykyisin ollut
v:ssa n. 150 (kaikkiaan tähän asti n. 1,750,
joista useita suomalaisia). Vakinaisen
koulutoimensa ohella R. on pitänyt lvhempiä
erikoiskursseja pienviljelijöille (v:sta 1895),
kansakoulun opettajille (1901), naisille ja lapsille sekä
ympäri maan n. s. joukkokursseja. Tämän lisäksi
hän on antanut opetusta kirjeenvaihdon kautta
ja harjoittanut melkoista kirjailijatoimintaa.
R. on maansa suosituimpia kansanpuhujia. Hänen
tavatonta työkykyään ja tarmoaan osoittaa m. m.
se, että hän mainittuja joukkokursseja on
loma-aikoinaan pitänyt 350 (esitelmiä niissä n. 2,300).
erillisiä luentoja yli 600 (n. 130,000 kuulijalle).
Toiminnassaan R. erityisesti koettaa kaikissa
kansankerroksissa herättää harrastusta
maanviljelykseen ja luonnollisempiin elämäntapoihin,
puhuu maalta ja maasta muuttoa vastaan j. n. e.
Pitkät ajat R. toimi ilman mitään rahallista
avustusta, saaden osakseen vastustusta ja ivaa.
Mutta 1907 v :n valtiopäivät omasta aloitteestaan
myönsivät hänelle 5.000 kruunua, mikä v:sta 1909
muuttui vuotuiseksi kannatukseksi. Täyttäessään
50 v. (1911) R. sai kansallislahjana sen kiin
teistön, joka hänellä siihen asti oli ollut
vuok-rolla. R:n kirjallisista teoksista mainittakoon
„Landtmannens bok" (4 sarjaa à 3 nid.),
..Landtbrukets mission", ,.Landtbrukets hufvudstycket’
ja ,,Revolt" (3 osaa, osittain suom. ,,Mullistusta";
suomeksi on myös ilmestynyt ..Hagabergin
pien-viljelvs"). [„P. J. Rösiö och lians verksamhet"
(1912).] U. B.

P. J. Ritsii).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0250.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free