Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul / 461-462 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saagopalmu ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

461

Saagopalmu—Saaminen

462

l. brasilialaista s:oa. Euroopassa
valmistetaan paljon s:oa perunatärkkelyksestä
saattamalla se ensin ryyninmuotoon,
pyöristämällä ryynit, kuumentamalla ja lasittamalla ne
höyryssä. Meillä kaupassa oleva s. lienee
paraasta päästä tätä. S:oa käytetään keittoihin ja
jauhoruokiin. K. L.

Saagopalmu (Metroxylon), sulkapalmusuku,
jonka 7 lajia kasvavat Itä-Tutiassa ja
indo-malaijilaisessa
saaristossa, varsinkin
Sunda-saarilla ja Molukeilla,
nykyisin jotkut
viljeltyinä esim.
Brasiliassa. Lehtiruodit
piikikkäät. Korkeus noin
10 m. M. Rumphiin
ja M. læve n rungon
tärkkelysrikkaan
ytimen tylppysolukosta
valmistetaan saagoa
(ks. t.). Yhdestä puusta
voi tätä saada
300-400 kg. K. L.


Saagopalmu.

Saahi (šâh),
kuningas, Persian
hallitsijan arvonimi; esiintyy
jo muinaispers.
nuolenpääkirjoituksissa; laajennettu muoto on såhinsåh= kuningasten
kuningas.

Saale [zü’-]. 1. Joki (F r ä n k i s c h e S.)
Luo-teis-Baierissa, Unter-Frankenin hallitusalueessa,
Mainin lisäjoki oik., alkaa Sachsen-Meiningenin
rajalta, virtaa lounaista pääsuuntaa, laskien
Ge-mündenin kohdalla Mainiin; 112 km. Käytetään
uittoväylänä; suupuolelta 12 km kuljettava
matalakulkuisilla aluksilla. — 2. Joki (S ä e
Iisi s c h e 1. Thiiringische S.) Saksassa,
Elben lisäjoki vas., lähtee Baierista,
Oberfran-kenin hallitusalueelta Fichtelgebirgeltä (705 m
yi. merenp.), virtaa pohjoista pääsuuntaa Baierin,
Thüringenin (luonnonkauniita seutuja), Preussin
ja Anhaltin alueiden kautta, laskien Barbyn
yläpuolella Elbeen; 364 km. Perkauksilla S. on
tehty kuljettavaksi (17 sulkua) 168 km,
Naum-burgista alaspäin. Lisäjokia: Elster oik., Unstrut,
Wipper ja Bode vas. (E. E. K.)

Saalfeld [zälfelt] (S. an der Saale), kaupunki
Keski-Saksassa, Thüringenissä,
Sachsen-Meinin-genin itäosassa Saalen oik. rannalla (yli kaksi
siltaa); 14.347 as. (1910). — Goottilainen kirkko
(1200-luvulta, uusittu), linna (rak. 1679), Holie
Schvvarm-linnan rauniot (1100-luvulta) y. m.
Muutamia oppi- ja ammattikouluja. Harjoitetaan
huomattavaa kone- (ompelukone-), metallikudos-,
väri- y. m. teollisuutta. — S. syntyi 1075
perustetun luostarin ympärille, oli 1680-99 itsenäisen
herttuakunnan pääkaupunkina, joutui 1699
Ko-burgille, 1826 Meiningenille. Ruotsalaiset
piirittivät Banérin johdolla S:ia 1640. — S :n luona lokak.
10 p. 1806 marsalkka LannesMn komentamat
ranskalaiset (12,000) voittivat Preussin prinssin
Ludvik Ferdinandin johtamat preussilaiset ja
saksilaiset (9,000). Ranskalaisten mieslnikka oli
aivan vähäinen; saksalaiset menettivät 20 %
miehistöstään; Ludvik Ferdinand kaatui.

E. E. K. <£■ -Islcm-.

Saali 1. saari i (engl. shawl), oikeastaan

eräs hieno itämainen kangas (pers. säl) ;
yläruumiin ja varsinkin hartioiden suojana
käytettävä vaippavaate.

Saalilainen laki (lat. Lex salica), ennen v. 511
keskiaikaisella latinalla kirjaan pantu
saalilais-teu frankkien vanha laki; useissa käsikirjoituk
sissa on lat. tekstin sekaan pantu muinais
frankkilaisia sanoja (n. s. malbergiset glossat).
S. l:n määräys, että, jos on olemassa
miespuolisia perillisiä, naisella ei ole perintöoikeutta
maahan, sovitettiin myöhemmin Ranskassa ja
Espanjassa kruununperimykseen. J. F.

Saalilaiset ks. Frankkilaiset.

Saalilaiset keisarit ks. Frankkilaiset
keisarit.

Saalinki, puuristikko, joka sitoo jonkun
mas-tonjatkon alapään ja jonka päällä koko ylempi
osa takilaa lepää n. s. luuthultin kannattamana.
Märssytangon latvan ja prammitangon tyven
välisessä jatkossa olevaa s:ia sanotaan prammi-s :ksi.

F. W. L.

Saalis, merisodassa sotaakäyviin valtion vai
taama vihollislaiva tai sellaisessa laivassa oleva
vihollisluontoinen tavara. vrt.
Kaappaus-oikeus, M e r i o i k e u s j u 1 i s t u s, Vai
taus.

Saarnamies ks. Velkoja.

Saaminen, jonkun henkilön, velkojan 1.
saamamiehet, oikeus vaatia toiselta henki
löltä, velalliselta, suoritusta 1. prestatsio
nia. Tämä saattaa olla positiivinen suoritus tai
negatiivinen tekemättä jättäminen. Positiiviset
suoritukset jakoi jo roomal. oikeus niiden
sisällön laatuun nähden kolmeen kategoriaan: darc,
faeere, prcestare (antaminen, tekeminen ja
näitten yhdistys: toimittaminen), ja tätä jaotusta
käytetään vieläkin. S., joka suunnataan määrät
tyä henkilöä kohti, on nimeltään v e 1 k o m u s,
jota myöskin, kun se tapahtuu oikeustietä,
sanotaan (oikeus-) v a a t e e k s i. Viimemainittua
sanaa käytetään muittenkin kuin
saamisoikeudel-listen, niin yksityis- kuin julkisoikeudellisten,
vaatimusten sisällöstä. — Yksityisiä I.
subjektiivisia saamisoikeuksia säännöstelee objektiivinen
saamisoikeus (obligatsioni- 1.
velvoiteoikeus). Saamissuhteessa on toisella
osallisella henkilöllä oikeus saada t. ottaa
vastaan, toisella velvollisuus suorittaa (aktiivinen
saaminen — passiivinen velvoite). Saamisoikeus
on välillinen oikeus, kun sitävastoin reaali- 1.
esineoikeus antaa välittömän vallan esineen yli.
Saamisoikeuksia eivät ole persoonalliset oikeudet
eivätkä näistä johtuvat aineellisetkaan oikeudet
(esim. lasten, vanhempain t. puolisoiden
elatus-vaatimus, kanssaperillisten vaatimus omaisuuden
luovuttamisesta jakoon y. m.). Sitävastoin voi
esineoikeuksista ,,irtautua" 1. muodostua
saamisoikeuksia, kuten esim. kun rasitusoikeuden
yksityinen maksuerä on erääntynyt ja haetaan
maksettavaksi. Ellei saamista vapaaehtoisesti
suoriteta, toteutetaan se oikeudenkäynnillä ja
tuomioistuimen siinä antaman tuomion t. päätöksen t.
yksi nkertaistutet ussa lain hakumenettelyssä
ulosotonhaltijan antaman päätöksen pakollisella
täytäntöönpanolla 1. n. s. ulosotolla. S., jota
ei määräajassa, tav. 10 vuodessa, todistettavasti
velota t. tunnusteta, vanhenee 1.
preskri-beerautuu, niin ettei sitä senjälkeen voi
hakea ulos. Se jää kuit. olemaan n. s. luon-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>