Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saagopalmu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
463
Saamisoikeus—Saarburg
464
ta isvelvoit teenä (obligatio naturalis), s. o.,
jos velallinen vapaaehtoisesti maksaa, ei tätä
pidetä lahjana, vaan todellisena maksuna, ks.
0 b 1 i g a t s i o n i o i k e u s. El. K.
Saamisoikeus ks. Saaminen, O b 1 i g a t-
sionioikeus, Velvoiteoikeus.
Saamistodiste on velkakirja tai muu sellainen
asiakirja, joka todistaa saamisen. Jos velallisen
omaisuutta haetaan ulosmitattavaksi, on s. yleensä
alkuperäisenä ulosottomiehelle annettava
(Ulosottolaki 3:22, 23) ja kauppahinnan
jakotilaisuudessa on se myöskin esitettävä (Ulosottolaki
6:13, 18). ’ El. K.
Saamistodistus (ransk. bon) ks.
Valtio-kassansitoumus.
Saanatunturi, 1,086 m yi. merenp. kohoava
tunturi Enontekiössä Kilpisjärven
pohjoisrannikolla. Suurenmoinen näköala yli Ruijan ja
Enontekiön tunturimaailmain. L. H-nen.
Saani 1. s a.n i ks. A j o n e u v o t.
Saanikoski, harkkohytti Pihtiputaan
pitäjässä. Sen perusti saamansa lupakirjan nojalla
1845 kauppias G. A. Lindqvist. Lakkautettu 1873.
Saapumisvelvollisuus. 1. Todistajan s.
muodostaa v a 1 a n t e k o- ja 1 a u s u n t o v e 1 v o 1-
1 i s u u d e n kanssa yhdessä
todistusvelvollisuuden. S:n laiminlyönnistä on rangaistus
sakkoa 10-200 markkaan, jonka lisäksi todistaja
velvoitetaan uhkasakolla t. noudon uhalla
saapumaan oikeuden istuntoon (Oikeudenkäymiskaari
17:3). — 2. Riita-asiain oikeudenkäynnissä ei
teoria tunnusta oikeutta käyvien saapumis- yhtä
vähän kuin muutakaan prosessivelvollisuutta,
koska se katsoo, että oikeudenkäynti voi
pätevästi tapahtua, vaikka riitapuoli jäisikin
saapuville tulematta. Meidän positiivinen oikeutemme
on kuitenkin toisella kannalla ja antaa
tuomarille oikeuden sakottaa sekä kantajaa että
vastaajaa, jos he jäävät saapuville tulematta, sekä
asettaa uhkasakon (Oikeudenkäymisk. 12:2).
Käytännössä kantaja saa yksipuolisen tuomion
asian ensi kertaa ollessa esillä ainoastaan
velko-musasioissa. Muuten sakotetaan vastaajaa ja
velvoitetaan saapumaan ensi käräjiin sakon uhalla
tai uhalla, että asia muutoin ratkaistaan. Jos
taas kantaja jää pois, ei vastaaja saa meillä,
kuten on laita uusimpien prosessilakien mukaan
ulkomailla, vapauttavaa tuomiota. Mutta kantajan
esteettömästä poisjäämisestä on seurauksena, että
hänet velvoitetaan korvaamaan vastaajan kulut
ja että hänen oikeutensa prekludeerautuu, ellei
hän myöhemmin näytä laillista estettä ja haasta
vastaajaa maalla ensi käräjiin ja kaupungissa
kuukauden kuluessa sekä aja perille tätä asiaa.
Mutta tämä vastaajan oikeus on kuitenkin koko
lailla näennäinen, koska, varsinkin milloin on
suullisesti haastettu, riitakysymystä ei ole niin
individualisoitu, että myöhemmän haasteen voisi
tuntea samaksi kuin aikaisemman, ja koska
haastamisen ehdoksi ei ole pantu vastaajan
oikeudenkäyntikulujen suoritusta ja vakuuden
asettamista jutun perilleajosta. Jos molemmat jäävät
saapumatta, jätetään asia sillensä, ellei
kantaja ole ilmoittanut estettä. Tässä tapauksessa
sakotetaan kantajaa ainoastaan, jos estettä ei
hyväksytä. — 3. Rikosasioissa on syytetyn heti,
»oikeuden käskyn saatuansa", tultava
vastaamaan, eikä hän siis saa nauttia hyväkseen
iritään haasteaikaa. Jos rikoksesta ei ole sää-
detty kovempaa rangaistusta kuin kahden
vuoden vankeus, saakoon syytetty vastata laillisen
asiamiehen kautta, mutta olkoon kuitenkin
velvollinen itse tulemaan saapuville, jos tuomari
niin vaatii (Oikeudenkäymisk. 11:10. 15:1). —
4. Konkurssimenettelyssä on velallisen
persoonallinen vapaus melkoisesti rajoitettu siihen asti,
kunnes hän on valallansa vahvistanut
pesänkir-joituksen ja jättänyt pesän uskottujen miesten
haltuun, jotta hän olisi tarvittaessa saapuvilla
oikeudessa tai muualla pesää koskevien tietojen
antamista varten. — 5. S:sta
ulosottomenettelyssä on osittain erityisiä määräyksiä. El. K.
Saar (ransk. Sarre, lat. Saravus), joki
Länsi-Saksassa, Moselin lisä joki oik., alkaa Vogeeseilta.
Dononilta, virtaa pohjoista ja luoteista
pääsuuntaa viininviljelys- ja paikoin
kivihiilikaivosseutu-jen halki, aluksi Lothringenissa, sitten
Saar-gemündistä alkaen Preussin Reinin-maakunnassa,
laskien Trierin yläpuolella Moseliin; 246 km,
josta 121 km (Saargemündistä alkaen)
kuljettavaa. Reinin-Marnen-kanavaan vie 63 km pitkä.
1.8 m syvä S:n-kanava (rak. 1862
kivihiilen-kuljetusta varten). Lisäjokia: Nied vas.. Eichel.
Blies ja Prims oik.
Saar [zär], Ferdinand von (1833-1906).
itäv. runoilija. Aloitti uransa
näytelmänkirjoit-tajana (»Kaiser Heinrich II", 1865-67), mutta
varsinaisen maineensa hän saavutti, lyyrillisillä
runoillaan ja novelleillaan. Näistä mainittakoon:
»Novellen aus österreich" (1877), »Gedichte"
(1882), »Schicksale" (1889), »Frauenhilder" (1892),
»Wiener Elegien" (1893). S:n runous on
harvinaisen hienoa, joskaan se ei ole voittanut suuren
yleisön suosiota. II. Kr-n.
Saarbriicken [zärbrykkanj, kaupunki
Länsi-Saksassa, Reinin-maakunnan eteläkulmassa lähellä
Lothringenin rajaa, kulkukelpoisen Saarin
molemmin puolin ratojen risteyksessä; 105,089 as.
(1910). — Ludwigskirche-kirkko (rak. 1762-75).
jossa Nassau-S:n kreivien hautoja, linna,
raatihuone, Vilhelm I :n ja Bismarckin muistopatsaat.
Lukio (per. 1615), vuorikoulu y. m. — Ollen
laajan ja rikkaan S :n kivihiilialueen
(184 km2) eteläpäässä S. on kasvanut
kukoistavaksi. monipuoliseksi teollisuuskeskukseksi; siinä
on kaikenlaisia rauta-, nahka- ja kemiallisia
tehtaita, villakehräämöitä. tupakkatehtaita y. m.
Harjoitetaan vilkasta kivihiili- ja koksikauppaa.
Sähköraitiotie. — Vähän S:n yläpuolella
roomalaisilla oli silta Saarin yli (josta S:n nimi).
Vaihtelevien kohtaloiden jälkeen S. 1815 joutui
Preussille. S:n luona tapahtui ensimäinen
yhteentörmäys saks.-ransk. sodassa. V. 1909 S:iin
liitettiin Saarin oik. rannalla olevat St. Johann
ja Malstatt-Burbach nimiset kaupungit, jolloin
S:n asukasmäärä kasvoi lähes nelinkertaiseksi
(1905 26.944 as.). E. E. K.
Saarburg [zärbvrhj], 1. Kaupunki
Länsi-Saksassa. Lothringenin eteläosassa. Saarin
varrella, ratojen risteyksessä; 10.019 as. (1910),
enimmäkseen katolisia. — Harjoitetaan
kellon-vieterien, hansikkaiden, ompelutuotteiden y. m.
valmistusta, olutteollisuutta. — S. on room.-ajan
Pons Seravi, kuului keskiajalla kauan Metzin
piispalle, 1661-1871 Ranskalle. Ranskalaiset
valloittivat sen 1914. —2. Kaupunki Länsi-Saksassa.
Reinin-maakunnan lounaisosassa lähellä
Luxemburgin rajaa Saarin vas. rannalla Lenkin suussa;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
