- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
467-468

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarela ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

467

Saari—Saarijärvi

468

vuokralle annettu 4 manttaalin suuruinen everstin
säteritila (ruots. S aar is) Mietoisten (ennen
Mynämäen) pitäjässä, Mynämäen lahden pohjukan
rannalla. Kiinteistön kokonaisarvo on 300,000 mk.
(1907). Laivaliike Turusta ja Naantalista. —
S. on maamme vanhimpia kartanoita. Sitä
tarkoittanee jo eräässä asiakirjassa v:lta 1295
mainittu, Turun tuomiokirkolle kuuluva S:n tila,
jonka kirkko oli saanut haltuunsa piispa
Johannes I:n aikana (1286-90). Arvatenkin Kustaa
Vaasan hallituskauden alussa S. peruutettiin
kruunulle, jolta se oston kautta 1529 siirtyi
Jaakkima Jaakkimanpoika Flemingille. Piakkoin
uudelleen kruunulle palautettuna S. oli
kuninkaankartanona, kunnes se 1614 alustiloineen
annettiin Eevert Kaarlenpoika Hornille (k. 1615)
hänen kruunulle lainaamansa rahasumman
pantiksi. V. 1638 S:n kuninkaankartano ja
Vähä-Saaren karjatalo sekä lisäksi 116 tilaa
Mynämäen pitäjässä (yhteensä 103 manttaalia)
lahjoitettiin Norrköpingin päätöksen ehdoilla
Kustaa II Aadolfin äpäräpojalle Kustaa
Kustaan-pojalle (k. 1653) ; tämä tilaryhmä tuotti
vuosittain n. 2,330 talaria verotuloja. Sitten S. oli
Louhisaaren Flemingeillä ja tehtiin Kaarle XI :n
reduktsionin jälkeen sotilasvirkataloksi. Viimeksi
se oli Porin jalkaväkirykmentin everstin
asuintilana. Sen haltioista virkataloaikana
mainittakoon Viaporin rakennuttaja Augustin Ehrensvärd,
joka 1772 kuoli tällä tilalla, sekä »kustavilainen",
silloinen Porin rykmentin komentaja Juhana
Fredrik Aminoff, jonka jälkeläisiä tilan myöhemmät,
vuokraajat ovat olleet. Nyk. vuokraaja (1915)
vapaaherra I. A. Aminoff. — Nyk. puinen, taite- I
kattoinen päärakennus on v :lta 1777; 1700-luvulta
on myös kaksi siipirakennusta. Päärakennuksen
alla olevat holvatut kellarit lienevät jäännöksiä
kartanon muin. kivisestä palatsista, jota
Vexio-nius tarkoittanee luetellessaan S:n erikoisemmin
hyvin rakennettujen säterien joukossa.

2. Maatila (ruots. S a a r i s) Mäntsälän
pitäjässä 20 km Järvelän rautatieasemalta, käsittää
ratsu-, augmentti- ja verotiloja yhteensä 1 33/48
manttaalia, n. 1,650 ha. Tilalla on S :n
tulitikkutehdas (per. 1904, tuotannon arvo 1914 1,2 milj.
mk.), salia ja mylly. S:n, joka aikaisemmin on
ollut m. m. Sederholm- ja Broms-suvuilla,
omistaa nyk. (1915) vapaaherra R. C. de la Chapelle.
Vanha taitekattoinen päärakennus. — 3.
Maatila Sahalahden pitäjässä, ks. Saarioinen.

4. Maatila Tammelan pitäjässä 6 km kirkolta
kaakkoon kauniilla paikalla Pyhä järven ja
Kuiva-järven välisellä kannaksella, käsittää, paitsi S:ii
ratsuvelvollista säteriä, Kankaisten ratsutilan
sekä 3 muuta tilaa, yhteensä n. 2 1/3 manttaalia,
3,225 ha. — S. kuului alkuaan Mustialan (ks. t.)
kuninkaankartanoon ja oli v:sta 1563 Joensuun
Horneilla, jotka kuitenkin menettivät sen Kaarle
herttuan ja Sigismundin välisten riitojen aikana.
Tila annettiin 1612 rälssimies Martti
Jaakon-pojalle, jolta se siirtyi hänen vaimonsa
jälkimäiselle miehelle Frans Johnstonelle (k. n. 1660).
Myöhemmin 1600-luvulla S. oli uudelleen, kuten
.Mustialakin, Joensuun Horneilla. Samoihin
aikoihin, 1600-luvun jälkimäisellä puoliskolla,
mainitaan S:n (joka silloin lienee käsittänyt
useampia eri tiloja) omistajina äskeisten lisäksi sekä
Lauritsa Creutz vanhempi että nuorempi ja
Pistolhjelm-suku, jolta tila naimisen kautta

periytyi Kuhlman-suvulle. Tältä S. seur. vuosis :ii
alkupuolella, samoin avioliittojen kautta, joutui
kapteeni Johan Borgströmille ja Lepsen-suvulle
sekä viimemainitulta 19:nnen vuosis. puolivälissä
de la Chapelle-suvulle, jonka hallussa se
vastaiseksi on. Nyk. omistaja (1915) vapaaherra
V. E. de la Chapelle. — Taitekattoinen
päärakennus on v:lta 1805; sisustus on pääasiassa v :lta
1820. Taiteilija Albert Edelfelt oleskeli usein S:n
kartanossa, jonka ympäristöstä hän 011 saanut
aiheen useihin tauluihinsa. — Lähellä kartanoa
on luonnon ihanuudestaan kuuluisa
jyrkkärinteinen, järvien ympäröimä S:n harju.

5. Kapteenin virkatalo (ruots. Holmagård
t. S a a r i s) Ulvilan pitäjässä lähellä kirkkoa,
suuruudeltaan 1,25 manttaalia. S:n omisti 1540
luvulla Kokemäen kartanon vouti Lauri Broke:
v:sta 1553 se kuului Ulvilan kuninkaankartanoon
ja joutui 1585 huomenlahjana muiden tilojen
ohella kuningatar Gunilla Bielkelle, joka 1596
lahjoitti sen Gulbrand Olavinpojalle. V:sta 1602.
jolloin S. lahjoitettiin Götrik Finekelle.
Kaarle XI: n reduktsioniin saakka sillä on
samat omistajat kuin Sunniemen (ks. t.)
kartanolla. Reduktsionin jälkeen S. määrättiin majurin
ja sittemmin kapteenin virkataloksi. V:sta 1879
tila on ollut vuokralla Rosenleweilla.
Päärakennus on v:lta 1804. — 6. Entinen
sotilasvirkatalo (aikaisemmin kruunun karjatalo), jonka
maille Hämeenlinnan kaupunki 1778 siirrettiin.

A. Es.

Saari, ent. hallintopitäjä ks. Saario.

Saariasema ks. Asema.

Saarijärven reitti, läntisin Kymijoen vesistön
kolmesta suuresta latvareitistä (Saarijärven.
Viitasaaren ja Rautalammin reitit), alkaa
Karstulan ja Perhon pitäjäin rajoilta, josta vedet
keräytyvät Kyyjärveeh, laskien siitä
Kimingin-järven, P ä ä järven (ks. Pääjärvi 1).
Hepolammin (lännestä Karankajärven lisävedet).
Tuhmajärven, Kalmarin järven, Mahlujärven
kautta Saari järveen (ks. t.).
Saarijär-vestä vie Leuhuvirta Kallinjärveen ja reitti
jatkuu Kallinkosken, Majakosken. Summasjärven
sekä Summasvirran kautta Kiimasjärveen, johon
pohjoisesta lisävetenä yhtyy koko S. r:n vesistön
suurin järvi, P y h ä j iirvi (ks. P v h ä järvi
9), Kiimasjärvestä vie Kiimasvirta
Naarajär-veen, joka Naarakoskea myöten laskee K u
h-namojärveen (ks. t.), siinä yhtyen
Viitasaaren reitin tuomiin vesiin. — S. r:n koko
sadealue on 3,113,2 km2, alueella on 9 suurempaa.
385 pienempää (kartalla näkyvää) järveä.
Etäisyys Kyyjärven pohjoispäästä Kuhnamojärveen
(pitkin vesireittiä) 110,5 km; korkeusero
Kyyjärven ja Päijänteen vedenpintain välillä 72,i: m
(Kyyjärven pinnan kork. 150,17 m yi. merenp.)
[E. Blomqvist, »Kymijoki ja sen vesistö"
(»Lisiä Suomen hvdrografiaan" TI), Teksti sivv. 24
32.] L. E-nen.

Saarijärven rovastikunta käsittää
Saarijärven. Konginkankaan, Pylkönmäen, Karstulan.
Viitasaaren. Kivijärven, Kinnulan ja Pihtiputaan
seurakunnat Porvoon hiippakuntaa.

Saarijärven tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Saarijärvi ja Uurainen sekä
osa Äänekoskea; 2. Karstula; 3. Kivijärvi ja
Kinnula. Vaasan hovioikeuden alainen.

Saarijärvi. 1. Kunta, Vaasan 1» Laukaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0256.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free