- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
469-470

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarikoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

469

Saarikoski—Saariselkä

47U

kihlak.. Saarijärven-Uuraisten nimismiesp.;
kirkolle Äänekosken asemalta 35 km, Myllymäen
asemalta 60 km ja Jyväskylästä 66 km.
Pinta-ala 816.1 km-, josta viljeltyä maata (1910) 11,292
ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,932 ha,
viljaa-kasvava kaskimaa 31,6 ha, puutarha-ala 13,i ha).
Manttaalimäärä 43lö/24, talonsa.vuja 387,
torpan-savuia 472 ia muita savuja 396 (1907). 9,715 as.
(1914); 2,381 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,421 :llä (1901). 1,399 hevosta,
5,669 nautaa (1912). — Kansakouluja 12(1915).
Yhteiskoulu (5-luokk.). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri. Piirilääkärin asuinpaikka (Jyväskylän
piirin). Apteekki. Kunnansairaala.
Eläinlääkäri. — Teollisuuslaitoksia: 2 kotitarvesahaa,
6 myllyä (suurempaa), 1 meijeri. —
Näköalapaikkoja: Kulhanvuori Multian rajalla. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Saarijärven rovastik.; perustettu
kappeliksi Rautalammin emäseurakuntaan 1628 (ollut
todennäköisesti saarnahuonekuntana jo
1560-luvulla), erotettiin omaksi klirakunnaksi 22 p.
huhtik. 1639 (lisättynä osilla Laukaan ja
Ruoveden pitäjistä). S:een ovat aikoinaan kuuluneet
seuraavat nykyjään itsenäiset khrakunnat:
Karstula, Uurainen ja Pylkönmäki. — Kirkko
puusta, valmistui 1848. [K. J. Jalkanen.
»Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia"
(Suom. kirj. seuran pitäjänkertomuksia VI
1900); Jyväskylän ja ympäristön matka-opas
(1912) sivv. 166-171; »Saarijärven pitäjä"
(»Suomalainen" 1913 n:o 62 A); H. Wegelius,
»Saarijärvi socken" (Suom. matkailija-yhd. aikak. 1899,
sivv. 59-65) ; A. L. Nyman, »Muinaismuistoja
Laukaan kihlakunnasta" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. V).] — 3. Järvi, samannimisen
pitäjän kirkolla, Saarijärven reitissä
(ks. t.), suurin pit. 9,i km lännestä itään,
suurin lev. 3,i km, pinta-ala 20,s km2, pinta
117,16 m yi. merenp. Rannat yleensä
korkeahkoja ja metsäisiä, paikoittain kuitenkin alavia
niittymaita. Itäpään pohjoisrannalla yhtyy
S :een Tso-Lumperoinen Palaavasalmen kautta,
lounaiskulmaan tulevat Saarijärven reitin
ylävedet Riekonkosken ja Taipaleenkosken kautta;
S:sta laskevat vedet Leuhuvirtaa myöten
Ival-linjärveen, tästä Ivallinkosken ja Majakosken
kautta Summasjärveen j. n. e. — S:n itäpään
poikki lauttakulku Saarijärven-Myllymäen
maantielle. L. H-nen.

Saarikoski, harkkohytti Kuhmoniemen
pitäjässä. Perustamisluvan sai 1874 tehtaanlioitaja
F. E. Bergström. Lakkautettiin jo 1878 silloin
sattuneen tulipalon johdosta.

Saarinen, Gottlieb Eliel (s. 1873
Rantasalmella, isä rovasti Juho Saarinen), arkkitehti
Polyteknillisestä opistosta 1897. Toimi vv.
1897-1905 arkkitehtuuritoimiston
Gesellius-Lindgren-Saarinen jäsenenä; toimiston huomatuimmista
töistä mainittakoon: Pariisin maailmannäyttelyn
paviljonki (1900), Palovakuutus o.-y. Pohjolan
talo, Fabianinkatu 17, maisteri R. E. Westerlundin
huvila Hvitträskissä, toimiston oma huvila
samassa paikassa, Suur-Merijoen kartano
sisustuksineen Viipurin lähellä, Kansallismuseo,
Pohjoismaiden osakepankin talo Helsingissä. V. 1903
tarjottiin jollekin Gesellius-Liudgren-Saarisen
toimiston jäsenelle Düsseldorffin
Kunstgewerbe-schulen rakennustaiteen professorin virka. Toi-

Eliel Saarinen.

misto kutsuttiin panemaan töitään näytteille
Wienin arkkitehtuurikongressiin 1908 sekä
Leipzigin rakennustaidenäyt-telyyn 1913. Yhdessä H.
Geselliuksen kanssa S.
suoritti toht, P. Remerin
yksityistalon (Berliinin
lähellä) piirustukset. S :n yksin
suorittamia ovat seu
raavain rakennusten
piirustukset: Helsingin
asema-talo. Joensuun ja Lahden
kaupungintalot.
Esto-pankki Tallinnassa. Saanut
palkintoja seuraavissa
huo-mattavimmissa kilpailuissa: Helsingin asematalo,
I palkinto, Viipurin
asema-talo, I ja II p.;
yksityistalo Essen-Ruhrissa, II p.:
Joensuun kaupungintalo I p.; Huberin liiketalo
Helsingissä I p.; Esto-pankki Tallinnassa I p.:
Lahden kaupungintalo I p.; Gewerbevereinshau>
Riiassa I p.; Austraalian uuden
pääkaupungin asemakaava II p.; Tallinnan
asemakaava-kilpailu I p. Nimitettiin 1905 Pietarin keis.
taideakatemian jäseneksi ja samana vuonna
kutsuttiin kilpailemaan rauhanpalatsista
(piirustukset Ateneumissa) ja 1909 panemaan näytteille
töitään Berliinin isoon taidenäyttelyyn.
Kutsuttiin kaupunginasemakaava-asiantuntijaksi
Budapestiin 1911 ja Tallinnaan 1912. V. 1913 S. sai
kansainvälisessä rakennustaidenäyttelyssä
Leipzigissä kultamitalin, suunnitteli 1914 ratkaistun
uuden murtokadun, Kaisaniemenkadun, pani 1915
näytteille suurisuuntaisen Munksnäs-Hägan
huvila-kaupungin suunnittelun piirustukset, asutus- y. m.
laskelmat ja kipsimallin. S:n taiteelle ominaista
on sopusointuinen rauhallisuus, esitystavalle ii
säksi sulava hienostus ja maltillisuus.

Saario (myös Saari t. Saarioinen, ruots.
Sari s t, Sari oi s), muinainen hallintopitäjä,
main. jo 1390, käsitti Vanajaveden ja
Rautun-selän lounaispuolella olevan osan Sääksmäen
pitäjää, jota vielä nyk. sanotaan Saarioispuoleksi.
Akaan ja Kylmäkosken, osan Urjalaa ja
Humppilan sekä näiden seutujen erämaa-alueita
Pohjois-Hämeessä. A. Es.

Saarioinen. 1. Säteri Sahalahden pitäjässä
lähellä kirkkoa, käsittää 1 x/2 manttaalia, n. 700 ha.
Tilan, joka aikaisemmin on ollut Ogilwie- (1648-69).
Ramsay- (1669-1772), Villandt- ja
Gripenberg-suvuilla, ovat viime aikoina omistaneet nimismies
F. Sillman ja hänen leskensä o. s. Gripenberg
(v:een 1871), maanvilj. A. V. Virzenius ja hänen
leskensä (v:een 1877) sekä maanvilj. J. F.
Saarioinen, jonka hallussa S. nyk. (1915) on.
2. Ent. hallintopitäjä, ks. S a a r i o. A. Es.

Saarion pitäjä ks. Saario.

Saariselkä (myös Suolloselkä; lap.
suollo — saari). Tällä nimellä nimitetään yleensä
Raututunturista itään olevaa Maanselän osaa
Talkkunaoaivin ympäristöille saakka (vrt.
Maanselkä). Huomattavimmat huiput S :ssä ovat S
o-kusti (744 m), Kuikkapää (725 m).
Vuornapä ä (712 m), T a 1 k k u n a o a i v i
(633 m), Tuiskupää (560 m) y. m. S :ssä
esiintyvä vuorilaji on pääasiallisesti granuliittia.
S :ksi nimitetään myös joskus laajempaa Maan-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0257.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free