Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarikoski ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471
Saarli—Saarna
selän osaa nimittäin aina Peltotunturista
Talk-kunaoaiviin asti. L. H-nen.
Saarli ks. saali.
Saarlouis [zärltii’], kaupunki ja ent. linnoitus
Länsi-Saksassa, Reinin-maakunnan lounaisosassa,
Saarin vas. rannalla, Saarbrückenin
kivihiili-alueella; 15,364 as. (1910). —Harjoitetaan nahka-,
emalji- ja posliiniteollisuutta, nahkakauppaa. —
S:n perusti Ludvik XIV Lothringenin suojaksi
ja sen linnoitti Vauban 1680-85; joutui 1815
Preussille. Linnoitus hylättiin 1889. —
Marsalkka Ney’n syntymäpaikka.
Saarna. Kristillinen s. oli alkuaan
lähetys-puhe juutalaisille ja pakanoille. Useita
esimerkkejä sellaisista puheista on Apostolien
teoissa. Ulkonaisina esikuvina olivat osaksi
juutalaisten synagogapuheet, osaksi stoalaisten y. m.
kiertävien filosofien esitykset. Jälkimäisten
vaikutus on selvästi huomattavissa vanhimmassa
säilyneessä kristillisessä s:ssa, n. s. 2 :sessa Klemensin
kirjeessä, ja varsinkin Origeneen homilioissa
saarnoissa). Origeneen s:t ovat henkeviä
ja kuvannollisia raamatunselityksiä. Mutta ennen
pitkää saa ontto retoriikka yhä suuremman
vallan; silti voi etevä kristillinen persoonallisuus,
kuten Krysostomus puhua henkevästi ja
rakentavasti. Lisäksi opillinen kiivailu ja
polemiikki ottavat s:lta kaiken rakentavan
sisällyksen. Tämä oli itämaisen s:n häviö. —
Länsimailla kohoaa Augustinus myöskin
saarnaajana verrattomasti aikalaisiansa
korkeammalle. Vaikka hänkin liikkuu retoriikan
muodoissa, antaa henkinen voima ja itsekoetun
viehättävyys hänen s:lleen mukaansatempaavan
tenhovoiman. Hän saarnasi tav. jatkuvasti
kokonaisista raamatullisista kirjoista, ja nämä s:t
ovat siten satoina vuosina olleet malleina ja
lähteinä keskiajan saarnamiehille. Vasta
Bernhard Cl airvaux’lainen on hänen
jälkeensä ensimäinen itsenäinen saarnaaja. Häntä
elähyttää mystillinen rakkaus Jeesukseen, jota
hän Korkean veisun hehkuvilla väreillä
mielellään kuvailee. — Keskiajan katolisessa
kirkossa s. katoaa ajaksi kokonaan
jumalanpalveluksesta. Latinankielinen messu anastaa kaiken
sijan. Kaarle Suuren aloitteesta julkaisi Paulus
Diaconus kokoelman malli-s:oja, homiliariumin,
pappeja varten. Uuden vaiheen s:n historiassa
aikaansaavat 13:nnella vuosis.
kerjäläisin u n k i s t o t. S. tulee heille väkeväksi aseeksi
maallistumista ja kerettiläisyyttä vastaan.
Heidiin puheensa ovat kansanomaisia; he höystävät
niitä milloin kompasanoilla ja sukkeluuksilla,
millein pyhimystaruilla ja aikaansaavat
suurenmoisen vaikutuksen. Mainehikkain heistä oli
Berthold Regensburgilainen
(fran-siskaanimunkki, k. 1272). Mystiikan s :11a on
sy-viilti vaikuttava merkitys. Keskiajan
Kristus-mystiikka puhkeaa siinä täyteen kukoistukseen.
Mystikot, kuten Bonaventura, Eckart ja T a u 1 e r,
sekä Thomas Kempiläinen olivat henkeviä ja
psykologisesti tarkkanäköisiä saarnaajia. Varsinaiseen
sunnuntaijumalanpalvelukseen s. ei kuitenkaan
päässyt, mutta sillä oli oma aikansa pyhä- ja
juhlapäivinä; pyhimyspäivinä saarnattiin
pyhimysten kunniaksi. Uskonpuhdistuksen
edelläkävijät (Wyclif. TIus) ovat s:n innokkaita
edustajia.
Uskonpuhdistuksen miehille s. oli
mitä tärkein ase taistelussa paaviutta vastaan.
Lutherin s :t ovat evankelisia ja verrattoman
kansanomaisia. Keskiajan kuvannollisuuden
sijaan astuu yhä enemmän historiallinen ja
asiallinen selitys. Kertomuksia ja kansantaruja
Luther mielellään käyttää asian valaisemiseksi.
Polemiikki skolastikkoja ja paavilaisia vastaan
on ankara. Mutta kaikkialla esiintyy itse-eletyn
voima ja tuoreus. Melanchthon on enemmän
opillinen. Opin puhtaus on hänestä tärkeintä.
Julkaisemiensa s.-juurien kautta hän vaikutti
syvästi aikansa luterilaiseen papistoon.
Puhdasoppisuus tuli ajan tunnussanaksi.
Uskonpuhdistuksen opetusharrastus synnyttää katekismuksen
opinkappaleisiin sovitetun s:n. — Zwingli ja
Calvin olivat myös huomattavia saarnamiehiä;
samoin Englannissa Latimer ja Knox.
Evankelisen s:n vaikutuksesta jesuiitat katolisella taholla
alkavat kiinnittää s:aan huomiota.
Vaikkakin puhdasoppisuudella oli muutamia
henkeviä saarnaajia, kuten Johann Arndt
(ks. t.) ja Christian Scriver (ks. t.),
oli sen s. yleensä kaavamaista, kuollutta ja
epäkäytännöllistä. Pietismi sitävastoin
suuresti elvytti s:aa, pannen herätyksen ja
kääntymyksen sen varsinaiseksi päämääräksi.
Pietistisen s:n edustajista ovat paitsi Speneriä ja
Franckea huomattavat eritoten Rambach,
Frese-nius, Bengel ja Roos. Herrnhutilaisuuden
voimakkain s.-mies oli Zinzendorf itse.
Anglosaksilai-sessa maailmassa metodismin esiintyminen
merkitsee s :ii nousukautta (Wesley ja Whitefield).
Ratsionalismi n vallitessa tämä
käytännöllinen päämäärä yhä enemmän mataloitui: s.
muuttui siveelliseksi esitelmäksi tai
yleishyödylliseksi luennoksi. Lutherin evankelisesta s:sta ei
ollut enää mitään jäljellä. — Kun sitten
Euroopan kansoissa 19:nnen vuosis. alussa tapahtui
uusi herätys, sai s. jälleen evankelisen
sisällön. Uuden s:ii teorian esitti S c h 1 e i e
r-m a c h e r, jonka mukaan s. on ensi sijassa oleva
seurakunnan uskonta junnan ilmaisu. Sellaisena
on s. välttämättömästi perustuva kokemukseen,
ja sen keskuksena on Kristus. Mutta samalla on
s :11a oleva puhetaidon vaatima muoto.
Schleier-macherin omat s:t ovat siinä suhteessa
taituruuden huipulla, mutta suhteellisesti vaikeatajuisia.
Kansanomaisempi oli s:issaan innokas
luterilainen Klaus Hanns.
Nykyajan s:ssa voidaan huomata
erilaisia suuntia ja vaatimuksia. Yhteinen piirre
on käytännöllisyyden vaatimus; kuivaa
opilli-suutta vierotaan. Mutta sitten tiet eroavat.
Toiset vaativat etupäässä raamatullista s:aa,
siis tekstin raamatullisen aatesisällön
esittämistä. Toiset harrastavat ameriikkalaista
h e r ä t y s-s :a a, jossa vilisee enemmän tai
vähemmän soveliaita kertomuksia ja kaskuja.
Vihdoin usealta taholta vaaditaan n. s.
sosiaalista s:aa, joka erityisesti kiintyy
yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen.
Uudemman ajan s:n merkkimiehistä mainittakoon vielä
Saksasta tunnustuksellisen luterilaisen s:n
edustajat Löhe (k. 1872), Ludwig TTarms (k. 1865).
Thomasius (k. 1875) ja Lutliardt (k. 1902),
runollinen puhuja ja etevä kertoja Gerok (k. 1890).
käytännöllinen ja nerokas Frommel (k. 1898)’:
voimakkaasti omaperäinen, raamatullinen J. T.
Beck (k. 1878), pietistejä lähellä olevat Tholuck
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
