- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
473-474

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarnaaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

473

Saarnaaja—Saastamala

474

(k. 1877), ja Heinr. Hoffmann (k. 1899),
sosiaalisen s:n edustaja Fr. Naumann (s. 1860);
Tanskasta J. P. Mynster (k. 1854) ja Martensen (k.
1884), Grundtvig (k. 1872) ja D. G. Monrad (k.
1887). Sveitsin reformeeratusta kirkosta on
mainittava Vinet (k. 1847) ja Ranskan
reformeeratusta kirkosta voimakas herätyssaarnaaja A.
Monod (k. 1856). Anglikaanisen kirkon
huoma-tuimpia edustajia tällä alalla ovat
korkeakirkol-liset Newman (k. 1890 room.-kat. kardinaalina),
Pusey (k. 1882), Samuel Wilberforce (k. 1873),
väljäkirkollisen suunnan miehet, lahjakas ja
psykologisesti tarkkasilmäinen saarnaaja F. W.
Robertson (k. 1853), sosiaalisista
harrastuksistaan tunnetut Ivingsley (k. 1875) ja Maurice
(k. 1872). Baptistien maailmankuulu saarnamies
on Spurgeon (k. 1892). Skotlannista on mainittava
Th. Chalmers (k. 1847) sekä Henry Drummond
(k. 1897). Ameriikan suurin saarnamies
1800-luvulla oli H. W. Beecher (k. 1887), joka
kuului kongregatsionalistiseen kirkkoon samoinkuin
kuuluisa evankelista Moody (k. 1899) ; Th. de
Witt Talmage (k. 1902) oli kaikessa
voimakkuudessaan liiallisia äkkivaikutuksia tavoitteleva.
Episkopaalisessa protestanttisessa kirkossa toimi
Phillips Brooks (k. 1893), Beecherin jälkeen
Ameriikan etevin saarnamies. Suomenkielisestä
s.-kirjallisuudesta ks. Hartauski rj
alli-suu s. [Schianin yleiskatsaus s:n historiaan
.,Realencyklop. f. prot. Theol. u. Kirche" (XV,
1904)), Hering, „Die Lehre von der Predigt"
(1905), Quensel, „Homiletik" (1910). E.
Bergroth, „Varti janääniä Suomen Sionista:
Menneiltä vuosisadoilta ynnä katsahdus suomalaisen
saarnan historiaan" (1886).] E. K-a.

Saarnaaja ks. Salomon saarnaaja.

Saarnaajamunkit ks. Dominikaanit.

Saarnaajaveljet ks. Dominikaanit.

Saarnahuone ks. R u k o u s h u o n e.

Saarnastuoli on kehittynyt kirkon kuoria
erottavan aitauksen vieressä olevista lukupulpeteista
(ambo), joilta diakonit, piispan ollessa estettynä
ottamasta osaa jumalanpalvelukseen, vanhan
kirkon aikana lukivat saarnan. Piispa itse puhui
tavallisesti alttarin takana olevalta korotetulta
istuimeltaan. Keskiajalla s. oli usein sangen
syrjäytetyssä asemassa, joskus se puuttui kokonaan.
Vasta kerjäläismunkkien aikaansaaman saarnan
(ks. t.) arvon nousun vaikutuksesta s:lie alettiin
etsiä yhä huomattavampaa paikkaa kirkon
keskusosassa seurakunnan näkyvissä. Neli-, myöhemmin
useampikulmaisella rintasuojuksella varustettu
puhujanpaikka asetettiin pylvään päähän,
varustettiin kaikupohjalla ja kaunistettiin usein
taiteellisesti. A. J. P-ä.

Saarni (Fraxinus excelsior), komea, jopa 30 m
korkea OJeacece-lieimoon kuuluva puu, jolla on
tumma, harvaan pariliuskaisten, päätöparisten
lehtien muodostama latvus. Kukat pienet,
mitättömät, teriöttömät, sekasopuiset,
runsaskuk-kaisissa, kerrotuissa tertuissa, keväisin ennen
lehtiä puhkeavia. Hedelmä on pitkä, litteä,
siivekäs pähkylä. Talvellakin tuntee s:n helposti
nuorien oksien paksuudesta ja mustista suurista
silmuista. S. kasvaa melkein koko Euroopassa.
Meillä harvinaisena Etelä-Suomessa, hajallaan
muiden puiden joukossa multavissa, hikevissä t.
kosteahkoissa, valoisissa lehdoissa. Löytöpaikat
■ovat meillä usein kaukana toisistaan, paitsi Ali-

Saarni. 1 hedelmiä kantava
oksa, 2 kukinto ry h mä, 3
yksityinen kukinto.

venanmaalla, jossa s. on yleinen ja metsiköitäkin
muodostava. Pohjoisin villin s:n kasvupaikka on
Asikkalassa. Yleisesti
kauniina koristepuuna
viljelty. Ulkonäöltään
ja muilta
ominaisuuksiltaan tammea
muistuttava puuaine on
arvokasta ajoneuvoihin,
laivanrakennuksessa ja
erilaisiin
puusepäntöihin. —- Sukuun kuuluu
noin 40 polij.
pallonpuoliskolla kasvavaa
lajia, eräs näistä m a
n-n a-s. (Fr. ornus); ks.
siitä Manna. K. L.

Saaroinen, kylä
Metsäpirtin pitäjässä ja
ent. lahjoitusmaa,
lohkaistu Petäjärven
hovin alaisesta
lahjoitusmaasta. Kun valtio
1873 osti sen lampuotien lunastettavaksi, käsitti
se- 10,917 ha, 10 77/o6 vanhaa manttaalia. Täällä
1837 tapahtuneista väkivaltaisuuksista ks. P e t
ä-järvi. A. Es.

Saarto, kansainvälinen pakkotoimenpide, jolla
valtio erottaa toiselle valtiolle kuuluvan rannikon
tai sataman liikeyliteydestä meren puolelta. S.
pannaan toimeen siten, että sotalaivat,
vedenpäälliset tai vedenalaiset, muodostavat s.-ketjun, jossa
laivat ovat siksi likellä toisiaan, että s. todella
on tehokas. Jotta s. olisi oikeudellisesti
vaikuttava, on se ilmoitettava saarronalaisen paikan
viranomaisille, saatettava muiden valtioiden
tietoon. Rannikkoa läheneville laivoille, joilla ei
ole tai joilla ei voida olettaa olevan s:sta tietoa,
on annettava erikoisilmoitus. — S. tulee etupäässä
kysymykseen sotaisena toimenpiteenä.
Neut-raalinenkin laiva, joka silloin yrittää „murtaa
s:n", vallataan ja sitä kohdellaan samalla
tavalla kuin merisotasaalista yleensäkin.
Neutraalista laivaa, jonka onnistuu murtaa s., ei
jäljestäpäin, jos se merellä tavataan, ole lupa ottaa
saaliiksi. -— S:oa voidaan kuitenkin käyttää
rauhankin aikana (n. s. blocus pacifique)
pakkotoimenpiteenä esim. sellaista valtiota vastaan, joka
jättää jonkun velvoituksen täyttämättä,
tosiasiallisesti kuitenkin ainoastaan heikonpuolisia
valtioita vastaan. -— Vaikka ulkopuolella olevilla
valtioilla tällöin ei oikeastaan ole mitään
neut-raliteettivelvollisuuksia, kohdistuu
rauhanaikai-nen s. miltei aina niidenkin laivoihin siten, että
niitäkin estetään s:n-alaista rannikkoa
lähenemästä tai sieltä lähtemästä (muutenhan s.
jäisikin jotenkin tehottomaksi); pidätettyjä laivoja ei
kuitenkaan tuomita menetetyiksi, vaan ne
palautetaan omistajilleen s:n päätyttyä. [Fouchille,
,,Du blocus maritime" (1882), Söderqvist., ,,Le
blocus maritime" (1908), Staudacher, ,,Die
Frie-densblockade" (1909).] R. E.

Saartokaivanto, piirityssodassa kaivettu
am-pumakaivos, ks. Piiritys.

Saarua ks. Ajoverkko.

Saarva ks. Saukko.

Saastamala (t. Sastamala),
Ylä-Satakun-nan vanhin kirkkopitäjä, jonka kirkko oli
Ivar-kussa. Kun pitäjä myöhemmin keskiajalla jaet-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0259.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free