- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
475-476

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saarnaaja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

475

tiin, nimitettiin Ivarkkua Ylä-, Tyrvään pitäjää
Ala-Saastamalaksi. Nimi oli käytännössä vielä
1553. S:n asukkailla oli Merikarvian seudulla
kalavesiä, josta seikasta muistona on viimemain.
pitäjän ruotsalainen nimi Sastmola. [J. 0. 1.
Raneken, »Sastamala" (1888).] A. Es.

Saastamoinen, II., toiminimi Kuopiossa, jonka
perustaja kauppaneuvos Herman Saastamoinen
(s. 1850 Keiteleellä) aloitti liikkeen 1876
vaatimattomissa olosuhteissa, harjoittaen yksinomaan
kauppaliikettä v :-een 1888, jolloin osti Syvä
n-niemen sahan Karttulassa. Saha muutettiin
1890 rullatehtaaksi ja 1901 perustettiin
Haapaniemelle Kuopion ulkopuolelle toinen
rullatehdas sekä höyrymylly. Syvänniemen rullatehdas
paloi 1906, uusittiin seur. v., Haapaniemen
rullatehdas laajennettiin 1913 Suomen ja maailman
suurimmaksi laitokseksi alallaan ja sam. v. mylly
muutettiin uudenaikaiseksi valssimyllyksi
vilja-elevaattoreineen. Käyttövoimana molemmissa
rullatehtaissa on sähkö; Haapaniemen sähkötehtaasta
saa myös Kuopion kaupunki sähkövirtaa.
Työväestö Haapaniemen rullatehtaalla 1913 oli 703
henkeä (valmistusarvo 1,358.600 mk.),
Syvänniemen rullatehtaalla ’280 henkeä (550,000 mk.),
myllyssä vain joku kymmenkunta. — V. 1912
toiminimi myi kaikki teollisuuslaitoksensa,
monet hyvin hoidetut metsänsä ja maatilansa O.-y
H. Saastamoinen limited nimiselle
yhtiölle (osakepääoma 7,5 milj. mk.). Vanha
toiminimi harjoittaa edelleen tukkukauppaa ja
mylly-liikettä. Uuden yhtiön suurimpana osakkaana ja
pääjohtajana on kauppaneuvos H. Saastamoinen,
toisena huomattavana osakkeenomistajana skotl.
lankateollisuutta harjoittava toiminimi J. & P.
Coats, limited.

Saastuttamaton sikiäminen (nim. neitsyt
Marian ; lat. conceptio immaculata virginis Mariæ),
katolilainen oppi, jonka Pius IX bullassa:
,,In-effabilis Deus" 1854 vahvisti. Sen mukaan on
pyhä neitsyt siinnyt ilman perisynnin tahraa.
Oppi oli jo keskiajan loppupuolella »hurskaana
mielipiteenä" kunnioitettu ja varsinkin
fransiskaanien keskuudessa suosittu, vrt. Marian p a
1-v e 1 u s. E. K-a.

Saatana (hepr. sätän, seit an = vastustaja,
vihamies, vihollinen) ks. Perkele.

Saatava ks. Saaminen,
Virkasivu-tulot. Papin s :t ks. Papiston palkkaus.

Saattokellot ks. Ruumiin kellot.

Saattokirje ks. Suojeluskirje.

Saavedra, A n g e 1 de ks. Riva s.

Saavutettu oikeus fjus qucesitnm),
subjektiivinen oikeus, joka perustuu johonkin
(yksityis-taikka julkisoikeudelliseen) oikeustoimeen eikä
siis yksistänsä lainsäännökseen. Vanhempi
tieteis-oppi asetti usein s:n o:n vastakohdaksi
»luontaisille" eli »synnynnäisille" oikeuksille, joita
yksilöillä katsottiin olevan säädetystä laista
riippumatta. — Sittemmin on s:n o:n käsite ollut
hyvin riidanalainen, ja moni kieltää siltä nykyänsä
kaiken oikeutuksen. Selvää ei myöskään ole. mikä
erikoismerkitys s :11a o :11a oikeastaan tulisi olla
muihin subjektiivisiin oikeuksiin verrattuna.
Useiden maiden valtiosäännöt (m. m. Suomen
hallitusmuodon 39 §: »lailliset oikeudet ja
saavutetut erioikeudet") turvaavat s:t o:t; silloin on
ilmeistä, että niiden lakkauttaminen voi
tapahtua ainoastaan valtiosäännön muuttamisesta sää-

476

detyssä järjestyksessä. (S:ille o : ille tuleva turra
on muuten likeisessä yhteydessä sen säännön
kanssa, että laeille ei anneta taannehtivaa eli
retroaktiivista vaikutusta.) S :jen o :ien kanssa on
yhteydessä myöskin kysymys valtion
korvausvelvollisuudesta. [G. Meyer, »Der Staat
und die envorbenen Rechte" (1895).] R. E.

Saaz [zäls] (tsek. 2atec), kaupunki
Pohjois-Böömissä, Egerin (ylitse riippusilta) oik.
rannalla, ratojen risteyksessä; 17,130 as. (1910).
enimmäkseen saksalaisia. — Useita vanhoja
kirkkoja (vanhin v:lta 1206), raatihuone (v:ltal559),
Joosef II:n muistopatsas. Ylälukio. Kuuluisa hu
malain markkinapaikka („S:n humalat"). Lisäksi
harjoitetaan kone-, rautatavara-, olut- y. m.
teollisuutta. — S. on sangen vanha kaupunki; oli
hussilaisten luja linna, josta luopuivat vasta
Val-keauvuoren taistelun (1620) jälkeen; S.
sittemmin saksalaistui.

Saba ks. Sahalaiset.

Sabac [-Is], kaupunki Pohjois-Serbiassa,
Sa-van oik. rannalla Itävallan rajalla; 11,541 as.
(1910). — Rappeutunut linnoitus (joka oli
turkkilaisten hallussa v:een 1867), tulliasema, lukio.
Harjoitetaan maalaistuotteiden kauppaa. — S:n
luona serbialaiset 1806 voittivat turkkilaiset.

E. E. K.

Sabal ks. P a 1 m e t t o-p almu.

Sahalaiset (arab. Saha, hepr. Sehä), muin.
etelä-arab. kansa ja valtakunta, jonka historian
pääpiirteitä tunnetaan ainoastaan
piirtokirjoituksista. S:sten arvellaan Poli jois-Arabiasta
siirtyneen Jemeniin, missä vähitellen saivat
haltuunsa minalaisten (ks. t.) johtoaseman ja
kaupan. Raamatun mukaan oli s:n valtakunta
olemassa jo Salomonin aikana, jolloin sitä muka
hallitsi kuuluisa »Sahan kuningatar". Mutta tämä
ajanmääräys 011 monesta syystä epäilyttävä.
Ensimäinen varma tieto s:sta on v :lta 719, jolloin
eräs Itamara »sahalainen" maksoi veroa
Assyrian kuninkaalle Sargonille. S :n omissa
piirtokirjoituksissa mainitut hallitsijat olivat
arvonimi-tyksestään mukarrib (»siunaava") päättäen ai
kuaan pappisruhtinaita, jotka asuivat ensin
Sirwähissa, sitten Maribissa. Minalaisvallan
kukistuttua 6:nnen vuosis:n keskivaiheilla Sahan
hallitsijat nimityttivät itseänsä kuninkaiksi.
Toisella vuosis :11a e. Kr. pääsi valtaan Himjarista
oleva hallitsi jasuku, jonka jäsenillä oli
arvo-nimenä »Sahan kuningas ja Raidanin (Himjarin)
herra". Samaan aikaan, luultavasti 115 e. Kr.,
Etelä-Arabia sai oman ajanlaskunsa, jota
noudatetaan piirtokirjoituksissa. Myöhemmin, aina
meidän ajanlaskumme 6 niteen vuosisataan,
saba-lais-himjarilaisten ruhtinasten arvonimityksenä
oli »Saban kuningas, Raidanin, Hadramautin ja
Jemanatin herra". — Intian ja Välimeren
ranta-maitten välinen kauppa, joka kautta
vuosisatojen oli s:n hallussa, tuotti maalle suurta
varallisuutta ja siihen perustuvan kulttuurin, jonka
todisteena ovat lukuisat linnojen, temppelien ja
muiden suurten rakennusten rauniot,
kirjoitukset, rahat ja taidetuotteet. Huhu Saban
rikkaudesta aiheutti keisari Augustuksen yrityksen
valloittaa »Onnellisen Arabian", mikä ei
kumminkaan onnistunut (ks. Aelius G ali us).
Seuraavilla vuosisadoilla s:n voima kuitenkin
vähitellen supistui. Syynä oli osaksi se, että
ptole-maiolaiset ja roomalaiset olivat ruvenneet käy-

Saastamoinen—Sahalaiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0260.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free