- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
477-478

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sabatier ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

477

Sabatier—Sabellit

478

mään Intiassa vesiteitse Arabian ohi, osaksi
Etelä-Arabiassa syttyneet selkkaukset.
Kolmannella vuosis. abessiinialaiset anastivat osan
Tiliä-maa ja siten ehkäisivät kauppayhteyttä
Pohjois-Arabian kanssa. Kuudennella vuosis. eräs
juutalainen pääsi Sahan kuninkaaksi ja joutui riitaan
abessiinialaisten kanssa, jotka lopulta valloittivat
koko Etelä-Arabian. Päästäksensä
abessiinialaisten vihatusta ylivallasta Saban ylimykset
anoivat apua persialaisilta. Nämä Khosrau
Anusir-vanin aikana tosin karkoittivat abessiinialaiset,
mutta laskivat maan oman valtansa alle.
Etelä-Arabia kuului sitten, ainakin nimellisesti,
Persiaan islamin voittoon saakka.
[„Maailmanhisto-ria", II. Arabialaiset.] K. T-t.

Sabatier
tjë’J, Louis Auguste [-(1839-1901), ransk. reformeerattu teologi. S. toimi v:sta
1868 reformeeratun dogmatiikan professorina
Strassburgissa, jonka 1871 siirryttyä Saksalle
hän muutti Pariisiin, minne hallitus 1877 perusti
evankelisen tiedekunnan. S. tiili siihen heti
dogmatiikan professoriksi ja työskenteli innokkaasti
lempiaatteensa, uskonnon ja kulttuurin
sovittamisen puolesta. Tieteelliset saavutuksensa hän
esitti teoksessa: „Esquisse d’une Philosophie de
la religion d’après la psychologie et l’histoire"
(1897). Teos saavutti suuren menestyksen ja
vaikutti m. m. huomattavasti katolisen modernismin
(ks. t.) kehitykseen Ranskassa. S :n teologista
suuntaa on joskus nimitetty symbolofideismiksi,
syystä että hän katsoo uskonnollisten lauselmain
olevan vertauskuvallista (symbolista) laatua.

E. K-a.

Sabatier [-tjé’], Paul (s. 1858), ransk.
kirkkohistorian tutkija, reformeerattu teologi. Hänen
tutkimustensa pääaine on Pyhä Franciscus, josta
hän on julkaissut huomattavan teoksen „Vie de
Saint Fr." (1893, 38 :s pain.; 1912 suom.).
Lempi-tutkimustensa elvyttämiseksi hän 1902 perusti
seuran: „Société internationale des études
fran-ciscaines." S. on myös katolisen modernismin
innokas harrastaja ja tuntija: „Les Modernistes"
(1909), ,,L’orientation religieuse de la France
ac-tuelle" (1911). ’ E. K-a.

Sabattaniaanit ks. Sabbataarit.

Sabatti ks. Sabbatti.

Sabbataarit, uskonpuhdistuksen aikakaudella
Mährissä ja Böömissä esiintynyt juutalaisuuteen
taipuva uskonlahko, joka vaati lauantain
(sabba-tin) pyhittämistä ja odotti vielä Messiaan tuloa.
1550-luvulla tavataan Suomessakin
samansuuntaista ajatustapaa, mutta sen alkuperä lienee
etsittävä erään Sakarias nimisen juu; alaisen
1470:n jälkeen Venäjän kirkossa aikaansaamasta
liikkeestä. 17 :nnellä vuosis. s:eja esiintyi
myöskin Siebenbiirgenin unitaarien sekä engl.
baptistien keskuudessa. Usein s. kannattavat
haaveellisia käsityksiä tämän maailmanajan lopusta ja
Kristuksen toisesta tulemisesta, ja sentähden
meidän aikanamme adventistit y. m. sensuuntaiset
lahkot kannattavat innokkaimmin lauantain
pyhittämistä. A. J. P-ä.

Sabbatsberg
bärjj, alue Tukholmassa [-nykyisen Vasastaden nimisen kaupunginosan
länsipuolella (saanut nimensä keila rimestari V.
Sab-batista). Siellä sijaitsee köyhäinhuone, lasten
turvakoti; terveyslähteen sairaala (per. 1806)
sekä 1876-78 rakennettu ja myöhemmin
laajennettu suuri sairaala (819 sairassijaa).

Sabbatti 1. sapatti (hepr. sabbath), vi kon
seitsemäs päivä, juutalaisten lepopäivä,
mainitaan Israelissa vanhimpana aikana uudenkuun
juhlan vieressä (vrt. Aam. 84 seur., Jes. li3 seur.)
ja on alkuaan luultavasti ollut riippuvainen kuun
vaiheista, mutta sittemmin kehittynyt
itsenäiseksi viikkojuhlaksi niinkuin meidän
sunnuntaimme. Se oli ilojuhla, jolloin uhrattiin Jahvelle
(Hoos. 2i3). Kaupantekoa s:na ei harjoitettu
(Aam. 85), mutta voitiin kyllä matkustaa
(2 Kun. 423). Varsinkin orjien ja vetojuhtien
tuli silloin saada levätä (2 Moos. 23J2). Aikaa
myöten s:ia koskevat määräykset käyvät yhä
yksityiskohtaisemmiksi ja ankarammiksi (vrt.
2 Moos. 353: tulen sytytyksen kielto), ja
maanpaossa ja sen jälkeen s:sta tulee
(ympärileikkauksen ohella) juutalaisten päätunndsmerkki.
S :n tarkan vieton saivat vasta Nehemian (ks. t.)
pontevat toimenpiteet vakaantumaan (Neh. 1031.
13i5-2i). Makkabealaisaikana juutalaiset hurskaat
noudattivat niinkin epäkäytännöllistä kieltoa
kuin oli se, joka esti sotimasta sunnuntaina
(1 Makkab. 23i-4i). Kehoitukseen pysyä s:na
asuinpaikallaan (2 Moos. 1629) oli jo ennen
Jeesuksen aikoja tullut 11. s. ,,s:n tie" (Apost. t. li2),
jonka mukaan s:na sai poistua asunnostaan
korkeintaan 2,000 kyynärän päähän. Uusi oli myös
tähkäinpoimimiskielto (Matt. 122), ja erittäin
kuvaavaa s:n konemaiselle vietolle oli, että
voitiin väitellä siitä, sopiko s:na parantaa sairaita
tai auttaa nautaa, jota oli kohdannut tapaturma
(vrt. Matt. 1210 seur.). Tässä, niinkuin
muutenkin lain suhteen, Jeesus asettui vapaalle ja
vapauttavalle kannalle (Mark. 227 seur.). S.-levon
turvaamiseksi ruokien valmistus, pöydän
kattaminen y. 111. oli tapahtuva jo perjantaina ennen
klo 3 j. p. p. (siitä nimitys »valmistuspäivä"
Matt. 27e2 ja „s:n aatto" Mark. lS^o).
Varsinainen s. laskettiin (niinkuin nyky silläkin
juutalaisilla) perjantai-illasta lauantai-iltaan.
S.-jumalanpalvelukseen synagogassa kuului pyhien
kirjojen luku, uskonnollinen puhe, laulu y. m.
S.-v u o s i ks. Riemuvuosi. Kristityillä s:n
sijalle astui sunnuntai (ks. t.). A. F. P-o.

Sabeismi, tähtien palvonta. Nimi johtuu
sanasta Saba, joka on muinaisen Etelä-Arabiassa
sijainneen valtakunnan nimi. Kun Arabiassa
tähtien palvelus oli uskonnon pääkohta, on tämä
us-konnonmuoto saanut siitä s:ii nimen. Saban
valtakunnasta ks. Arabia ja Sahalaiset.

E. K-a.

Sabelfana ks. Antti Niilonpoika.

Sabelliolaiset, Roomassa 3:nnen vuosis. alussa
Sabellius nimisestä jumaluusoppineesta
nimensä saaneen käsitystavan kannattajat. Peläten
kirkollisen kolminaisuusopin sisältävän salaista
monijumalaisuutta s. opettivat, että sama
jumalolento on pelastushistoriassa esiintynyt Isänä.
Poikana ja Pyhänä Henkenä, jotka eivät ole eri
persoonia, vaan ainoastaan saman Jumalan
ilmes-tysmuotoja. Samantapaista käsitystä on
esiintynyt myöhemminkin esim. Abélardin (ks. t.)
teologiassa. vrt. Kolminaisuus. A. J. P-ä.

Sabellit, antiikkisen käsityksen mukaan =
s a b i i n i t ynnä kaikki ne muinais-it. heimot*
jotka perintätarinan mukaan polveutuivat näistä,
samniitit niihin luettuina. Nykyisen tieteellisen
terminologian mukaan nimitys lähinnä
tarkoittaa useita pieniä Keski-Italiassa, Umbrian, Sam-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:38 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0261.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free