- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
481-482

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šabloni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

481

Sabloni

i—Sachs

482

tataarilaiselle valtakunnalle.
Venäläisten valloitusten mukana Sibir nimi sittemmin
laajeni koko Polijois-Aasian käsittäväksi.
Nykyisillä Toboljskin tataareilla hämäräperäinen
sana sibir t. sivir merkitsee muinaiskansaa, josta
muistona on lukuisia asuinpaikkoja ja
varustuksia Irtysin varrella Toboljskin sekä pohjois- että
eteläpuolella. Mutta jos s. ja Irtysin sibirit
olivat samaa kansallisuutta, niin on olemassa
mahdollisuus, että s:sta on säilynyt muisto
jugra-kansoillakin, varsinkin ostjaakeilla. Näiden
kansanrunoudessa tavataan nimittäin kansannimi
ostj. t’apar, sabor, vog. sapar, sapor, joka voi olla
peräisin samasta lähteestä kuin Irtysin
tataarien sibir. Sanan merkitys on epäselväksi
hämärtynyt (paikoin merkitsee venäläistä).
Mainitaan t’apar-rahoja (helyjä), -hamppua, -niintä,
éapar-tinaa (= hopeaa), sapar-korppia (= naakkaa),
peljättävää ;f’apar-miekkaa, josta alituiseen vuoti
verta; karhu on t’apar-naisen synnyttämä j. n. e.
Näistä nimityksistä ja siitä, että tuon
muinais-kansan nimi tunnetaan kaukaisimmissakin
ost-jaakkiseuduissa, voidaan päättää sen olleen
mahtava kansa ja jugra-kansoja korkeammalla
sivistystasolla. Erityisesti huomattavaa on, että
erästä muinaisvarustusta Tsingalan kylän luona
nykyään puhtaalla ostjaakkialueella nimitetään
(saduissa) /’apar-kaupungiksi ja että erästä
samojen seutujen (aikaisempaa) o s t j a a k k i kuntaa
vielä nykyäänkin kansanpuheessa nimitetään
t’a-par-mir. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että
<’apør-asutus joko vakinaisesti tai tilapäisesti, tahi
ainakin sen valta, on ulottunut pitkin Irtysiä
n. 400-500 virstaa pohjoiseen Toboljskista.
T’apar-kansan rajoittumista Irtysille tukee tavallaan
sekin, että n. v:n 1600 paikoilla tehty
karttaselitys asettaa „sibiriläiset kaupungit" Irtysille,
nähtävästi kuitenkin alkamaan jonkin verran
ylempää tämän suuta. Ostjaakkien
levenemishisto-rialle antavat /’apar-kansan muistot tärkeitä
lisiä. K. F. K.

Sabloni (ruots. schablon, saks. schablone,
muin.-holl. champioen), kaavalevy t. -paperi,
jollaisia esim. koristemaalarit käyttävät.
Koristeen malli on leikattu levyyn t. paperiin, jonka
yli maalaaminen suoritetaan.

Sabme 1. sabmelas ks. Lappalaiset.

Sabotage /-tä’z] (ransk.), työväen puolelta
tapahtuva raaka-aineiden, koneiden, työkalujen
tai muiden esineiden turmeleminen,
vahingoittaminen tai käyttökunnottomiksi saattaminen, jonka
tarkoituksena on liikkeen toiminnan estäminen
tai vaikeuttaminen. Sitä on lakkojen aikana
harjoitettu varsinkin Ranskassa, missä sen
ehkäisemiseksi on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä
lainsäädäntötoimenpiteisiin. J. F.

àabrakki (turk. tsaprak), koristeltu
satula-huopa.

Saccharimetri ks. Sakkarimetria.

Saccharomyces ks. Hiivasienet jaHiiv a.

Saccharum (lat.), sokeri; s. laclis,
maitosokeri. — Kasvinnimenä = sokeriruoko (ks. t.).

Sacchetti [sake’-], Franco (n. 1330-n. 1400),
it, kirjailija; hänen tuotantonsa pääosan
muodostaa 300 novellia, joista 223 on meille säilynyt.
Ilänen runoistaan ovat tanssi-, paimen- ja
met-sästyslaulut parhaimmat. Ajankuvauksina S:n
novellit ovat varsin huomattavat. [L. di Francia,
„F. S. novelliere" (1902).] //. Kr-n.

16. VIII. Painettu *’/,16.

Sacchini /saki’-], Antonio (1734-86), it.
oopperasäveltäjä, Duranten oppilas. Toimi
Venetsian naiskonservatorin johtajana 1768-71, asettui
sitten Lontooseen (1772-82) ja sieltä Pariisiin,
saaden kaikkialla teoksistaan tunnustusta ja
mainetta. S. on it, ,,opera seria"-tyylin
vakavin ja arvokkain edustaja. Pääteos: „Oedipe
à Colone." Sävelsi myös kirkko- ja
kamarimusiikkia. 1. K.

Sacculina ks. S i i m a j a 1 k a i s e t.

Sachau [sahhau], Eduard (s. 1845), saks.
orientalisti, seemiläisten kielien prof. Wienissä
1869, Berliinissä v:sta 1876, ja Berliinin
itämaisten kielien seminaarin esimies v:sta 1898.
Julkaisuja: „Alberunis Chronologie orieutalischer
Volker" (1878), „Syrisch-römisches Rechtsbuch
aus dem 5. Jahrh." (1880), „Reise in Syrien
und Mesopotamien" (1883), „Alberunis India"
(1887), „Arabische Volkslieder aus Mesopotamien"
(1889), ,,Mohammedanisclies Recht nacli
schafii-tischer Lehre" (1897), „Aramäische Papyrus und
Ostraka aus Elepliantine" (1911), y. m.

K. T-t.

Sachejr-Masoch [zahar-mäzoli], L e o p o 1 d
von (1835-95), saks. kirjailija, joka herätti
huomiota pornografisilla ja sairaloista erotiikkaa
(ks. S u k u p u o 1 i p s y k o 1 o g i a) sisältävillä
kirjoillaan.

Sachs [zaks], Hans (1494-1576), saks.
runoilija. S. syntyi Niirnbergissä ja kävi siellä 8 v.
latinakoulua, mutta
joutui sitten suutarinoppiin,
jota ammattia hän
harjoitti koko ikänsä. Jo
oppiaikanaan hän
kehit-täytyi mestarilaulajaksi
(ks. t.) ja vaellusvuosiensa
jälkeen hän ahkerasti
viljeli tätä taitoa palattuaan
takaisin kotikaupunkiinsa
Nürnbergiin. Paitsi
mes-tarilauluja, joita oli yli
4,000, hän
uskonpuhdistus-liikkeen innokkaana
kannattajana sepitti myös
uskonnollisia sekä
ten-denssirunoja, joista
merkillisin on Lutherin
kunniaksi kirjoitettu runoelma ,,Die wittenbergisch
Nachtigall" (1523). Suurimman merkityksen S.
on saavuttanut kuitenkin maallisilla runoillaan
sekä karkean koomillisilla kertomuksillaan ja
laskiaisnäytelmillään (,,Schwänke",
„Fastnacht-spiele"). Hän oli ensimäinen saks. runoilija, joka
kuvasi arkipäiväisiä ihmisiä ja heidän
nauretta-vuuksiaan. Varsin pian kuolemansa jälkeen S.
joutui unohduksiin ja vasta Goethe käänsi kaksi
sataa vuotta myöhemmin jälleen huomion häneen
kirjoituksellaan „Hans Sachsens poetisclie
Sen-dung" (1776), hankkien hänelle siten ansaitun
hyvityksen. S. julkaisi itse kolme kokoelmaa
runoja ja kertomuksia nimellä „Sehr herrliche,
schöne und wahrhafte gedicht, geistlich und
\velt-lich" (1558, 1560, 1561), ja hänen kuolemansa
jälkeen ilmestyi lisäksi kaksi kokoelmaa (1578,
1579). Kaikkiaan hän on kirjoittanut yli 200
näytelmää ja noin 1,500 runokertomusta. S:n
suuri lukeneisuus ja oppi tulee näkyviin myös
siinä, että luin on kääntänyt saksaksi kreik.-

Hans Sachs.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0263.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free