- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
483-484

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šabloni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

483

Sachs—Sachsen-Coburg und Götha

484

room. kirjallisuutta ja it. novelleja sekä
dramatisoinut „Fortunatus" nimisen kansantarinan.

H. Kr-rf.

Sachs [zalcsj, Julius (1832-97), kuuluisa
saks. kasvifysiologi, uudemman kokeellisen
kasvifysiologian perustajia. Tuli 1861 professoriksi
Bonniin, 1867 Freiburgiin, 1868 Würtzburgiin. S.
tutki varsinkin lämmön ja valon vaikutusta
kasvien elintoimintoihin ja hyvin ansiokkaasti
kasvien ravintofysiologiaa. Julkaisuja m. in.:
»Handbuch der Experimentalpliysiologie der
Pflanzen" (1865), „Lehrbuch der Botanik" (1866,
4:s pain. 1874), »Vorlesungen tiber
Pflanzenphy-siologie" (1882) ja »Geschichte der Botanik von
16 Jahrhundert bis 1860" (1875). K. L.

Sachsen ks. Saksi.

Sachsen-Altenburg [zaksan-altanburlij],
Saksan valtrkuntaan kuuluva herttuakunta
Thüringe-nissä; 1,324 km2, 216,128 as. (1910; evankelisia
207,825), 163 km2 :llä. — S.-A. jakaantuu,
lukuunottamatta useita pieniä enklaaveja, kahteen
pääosaan: West k reis (667 km2, 61,402 as. 1905)
lännessä ja Ostkreis (657 km2, 145,106 as.
1905) idässä, jotka toisistaan erottaa
Reuss-Sehleiz-Geran ruhtinaskunta. Ostkreis on
kumpu-maata, Saksan viljavimpia ja taajimmin
asuttuja seutuja, Westkreis harvemmin asuttua,
vuo-lisempaa ylätasankoa (korkein kohta 333 m yi.
merenp.), jolla on verraten laajoja metsiä ja
laidunmaita. S.-A:n pinta-alasta 1900 oli peltoa ja
puutarhaa 58,2%, niittyä ja laidunta 9,4%,
metsiä 27,i%. Elinkeinoina harjoitetaan
maanviljelystä (kauraa, ruista, vehnää, perunoita) ja
karjanhoitoa; pääelinkeinona kuitenkin on
teollisuus, savituotteiden, koneiden, puuteosten ja
-veistosten, kankaiden y. m. valmistus; kaivostyö
tuottaa ruskohiiltä. V. 1912 teollisuuslaitoksissa
ja kaivoksissa työskenteli 33,070 henkeä.
Useimmat teollisuuslaitokset samoinkuin kaikki
kaivokset ovat Ostkreisissä. Rautateitä 205 km
(1912). Kauppakaupungeista tärkein Altenburg.

Valtion hallitusmuodon järjestää
perustuslaki v:lta 1831, jonka myöhemmistä lisäyksistä
tärkein on v :lta 1870. Maapäivillä on 32
edustajaa (11 kaupunkien, 9 korkeimmin
verotettujen, 12 maaseudun) ; pääkaupunki Altenbur g.

- S.-A :11a on yksi ääni Saksan liittoneuvostossa
ja yksi edustaja Saksan valtiopäivillä. —
Tuloja menoarvio (vuosittain finanssikautena
1914-16) päättyi 7 milj. mk:aan. Valtiohallinnon
varat 1914 olivat 5,s milj., velat l,i milj. mk. —
Vaakuna: pieni vaakuna on sama kuin muissa
saksilaisissa maissa (ks. Saksi, kuningaskunta),
keskimäinen vaakuna 011 viisiosainen: keskellä
pieni vaakuna, ympärillä Altenburgin,
Eisenber-gin. Orlamiinden, Pleissenin vaakunat; isossa
vaakunassa lisäksi saksilaisen suvun vaakunat.
Maan värit: valkoinen, vihreä. E. E. K.

Historia Saksin vaaliruhtinaan Juhana
Fredrik Jalomielisen (ks. t.) pojanpojasta
Juhanasta (k. 1605) polveutuvat kaikkien Saksin
hcrttuakuntien nykyiset hallitsijasuvut m. m.
S.-A:n. Oltuaan 1603-72 n. s. vanhemmalla
Altenburgin suvulla maa joutui viimemainittuna
v. Juhanan pojalle, Sachsen-Gothan herttualle
Ernst Hurskaalle. Hänen sukuhaaransa
sammuttua 1825 sai Altenburgin seur. v.
Hild-burghausenin herttua Fredrik, joka perusti
nyk. S.-A:n sukuhaaran. Hän antoi 1831 maal-

leen ajanmukaisemman valtiosäännön. Herttua
Josefin aikana vallankumouksellinen liike yi
tvi, ja 1848 hän luopui hallituksesta veljensä Y
r-j ö n hyväksi; tätä seurasi herttua Ernst
(1853-1908) ja Ernst II. V. 1870 maa sai uuden va
paamielisemmän vaalilain. G. R.

Sachsen-Coburg und Götha {zaksan-köburhj-]
(myös Sachsen-Koburrj-Gotlia), kaksi Saksan valta
kuntaan kuuluvaa, saman ruhtinassuvun hallit
semaa herttuakuntaa Thiiringenissä; Coburg
562 km2, 74.818 as., 133 kni2:llä, Götha 1.415
km2, 182,359 as., 129 km2:llä, yhteensä 1,977 km2,
257,177 as. (joista evankelisia 250,454), 130
km2:llä (1910). Herttuakunnat erottaa
toisistaan Sachsen-Meiningenin ja Preussin alueet.
Coburg, Thüringerwaldin eteläpuolella, on aaltoista
kumpumaata; asukkaat frankkilaisia. Götha.
Thüringerwaldin pohjoisrinteellä, on etelässä
vuoristoa (Thüringerwaldin korkein huippu Beerberg,
983 m yi. merenp.), koillisessa kumpumaata
(Wachsenburg 414 m yi. merenp.), asukkaat
thü-ringeniläisiä. — S.-C. u. G:n pinta-alasta 1900
oli peltoa ja puutarhaa 52,9%, niittyä ja
laidunta 11,8%, metsää (enimmäkseen havupuita)
30,i%. Elinkeinoina harjoitetaan maanviljelystä
(kauraa, ohraa, vehnää, ruista, perunoita),
pääelinkeinona kuitenkin on tehdas- ja
kotiteollisuus; niistä 1907 sai elatuksensa 54% väestöstä.
Huomattava on kaikenlaisten rauta- ja
metalli-tavarain, koneiden, leikkikalujen (Neustadt.
Ro-dach, Ohrdruf, Waltershausen, Ruhla), lasi- ja
saviteosten y. m. valmistus. V. 1912
tehdaslaitoksissa työskenteli 30.607 henkeä. — Rautateitä
309 km (1912). — Hallitusmuodon järjestää
perustuslaki v:lta 1852. Kummallakin
herttuakun-nalla on omat maapäivänsä (Coburgin
maapäivillä 11, Gothan maapäivillä 19 edustajaa),
joiden jäsenet muodostavat yhteisistä asioista
päättävät yhteiset maapäivät. — S.-C. u. G :11a on yksi
ääni Saksan liittoneuvostossa ja kaksi edustajaa
Saksan valtiopäivillä. — Pääkaupungit ovat hert
tuakuntain nimiset. — Herttuakuntain yhteinen
vuotuinen tulo- ja menoarvio finanssikautena
1913-15 päättyi 2,3 milj. mk:aan, Coburgin
erikoinen tulo- ja menoarvio 1,8 milj. mk:aan,
Gothan 6 milj. mk:aan. Coburgin valtiohallinnon
varat 1,7 milj., velat 2,2 milj. mk., Gothan varat
5,5 milj., velat 3,e milj. mk. (1913). — Vaakuna:
pieni vaakuna on sama kuin muissa saksilaisissa
maissa (ks. Saksi, kuningaskunta),
keskimäinen vaakuna on viisiosainen: keskellä pieni
vaakuna, ympärillä Thüringenin ynnä Gothan,
Meisseliin, Ilennebergin ja Coburgin vaakunat;
isossa vaakunassa kaikkiaan 25 pikkuvaakunaa.
Maan värit: vihreä, valkoinen. E. E. K.

Historia. Herttua Juhanan (ks.
Sachsen-Altenbur g, historia) pojasta Ernst
Hurskaasta, Sachsen-Gothan herttuasta (k. 1675)
polveutui seitsemän sukuhaaraa, m. m. Gothan ja
Coburgin; kun ensinmainittu sammui 1825, sai
Coburgin herttua Ernst (1806-44) myös Gothan,
ottaen silloin S.-C. u. G:n herttuan nimen.
Hänen aikanaan 1821 Coburg sai vapaamman
valtiosäännön, Götha vasta 1849 hänen seuraajansa
Ernst II :n (1844-93) aikana. Viimemainittu
antoi yhteisen valtiosäännön molemmille maille
1852 ja teki ensimäisenä Saksan ruhtinaista
sotilassopimuksen Preussin kanssa 1862. Ernst II :n
jälkeen peri hallituksen hänen veljensä Albertin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0264.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free