- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
485-486

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sachsen-Gotha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

485

Sachsen-Gotha—Sachsen-Weimar-Eisenach

486

(„prinssi-puolison") ja kuningatar Viktorian
toinen poika Alfred (1893-1904), jota seurasi
viimemainitun veljenpoika Kaarle Edvard.
Tämä sukuhaara on myös päässyt Belgian,
Portugalin ja Bulgarian valtaistuimille. G. R.

Sachsen-Gotha [zaksan-göta], ennen
saksilainen lierttual.unta, Ernstin sukuhaaran hallussa;
sen perusti 1566 Juhana Fredrik Jalomielisen
poika, Juhana Fredrik K e s k i m ä i n e n.
Kun tämän sukuhaara oli sammunut 1641,
joutui maa toista haaraa olevalle herttua Ernst
Hurskaalle, joka perusti nuoremman
S.-G.-suvun. Se sammui 1825, jolloin Götha joutui
seur. v. Sachsen-Coburgin herttualle E r n s t i 11 e;
hän otti silloin Sachsen-Coburg-Gothan herttuan
nimen. G. R.

Sachsen-Koburg-Gotha ks. S a c h s e n-C
o-burg und Götha.

Sachsen-Meiningen [zaksan mäinirjgan],
Saksan valtakuntaan kuuluva herttuakunta
Thiiringe-nissä; 2,468 km2, 278,357 as. (joista evankelisia
271,433), 113 km2:llä (1910). — S.-M:n pääosa,
jonka ulkopuolella on monta pientä enklaavia,
ulottuu 133 km pitkänä, vain 16 km leveänä
puolikuunmuotoisena kaistaleena
Thüringerwal-din pohjoispuolelta sen poikki ja eteläpuolella
pitkin eteläjuurta luoteiseen. S.-M. on niinollen
suureksi osaksi vuorimaata (Kieferle 868 m yi.
merenp.) ja muutenkin maaperä verraten karua.
Pinta-alasta 1900 oli peltoa ja puutarhaa 40,»%,
niittyä ja laidunta 12,?’%, metsää 40,9%.
Elinkeinoina harjoitetaan maanviljelystä (kauraa,
ruista, vehnää, perunoita) ja karjanhoitoa;
pääelinkeinona on tehdas- ja kotiteollisuus tuottaen
lasi-, savi- ja kiviteoksia (kivitauluja ja -kyniä
Gräfenthalissa y. m.), leikkikaluja
(maailmankuulu Sonneberg), rauta- ja metalliteoksia,
puuleikkauksia y. m. Kaivoksista saadaan kivihiiltä,
rautamalmia, liusketta, suolaa, koboltti-,
vaski-y. m. malmia. Teollisuuslaitoksissa ja
kaivoksissa työskenteli 35,007 henkeä (1912). Kaikista
elinkeinoja harjoittavista 57,9% kuului näihin
ryhmiin (1907). — Rautateitä 350 km (1912). —
Hallitusmuodon järjestää perustuslaki v:lta 1829.
Maapäivillä 24 edustajaa (8 korkeimmin
verotettujen, 16 muiden valitsemia). Pääkaupunki M e
i-n i n g e n. — S.-M :Iiii on yksi ääni Saksan
liittoneuvostossa ja kaksi edustajaa Saksan
valtiopäivillä. — Rahavarain hoito jakaantuu
domeeni-ja maarahastoihin; edellisen tulot (vuosittain
finanssikautena 1912-14) olivat 5 milj., menot
3 milj. mk., jälkimäisen tulo- ja menoarvio
päättyi 7,9 milj. mk :aan. Valtion varsinainen velka
5,i milj. mk. (1913). — Vaakuna: pieni vaakuna
sama kuin muissa saksilaisissa maissa (ks.
Saksi, kuningaskunta), keskimäinen vaakuna
on viisiosainen: keskellä pieni vaakuna,
ympärillä Thüringenin, Hennebergin, Römhildin ja
Meissenin vaakunat. Maan värit: vihreä,
valkoinen. E. E. K.

Historia. S.-M :n sukuhaaran perusti Ernst
Hurskaan kuoltua 1675 hänen kolmas poikansa.
Herttua Bernhard (1803-66) sai Gothan
haaran sammuttua 1825 Hildburghausenin ja
Saal-feldin. Hän antoi maalleen jotenkin
vapaamielisen valtiosäännön 1829. V. 1866 hän liittyi
Itävaltaan, mutta yhtyi Preussin voiton jälkeen
Pohjois-Saksan liittokuntaan. Sam. v. hän luopui
hallituksesta poikansa Yrjö II :n hyväksi.

V. 1873 valtiosääntö muutettiin vapaamieliseen
suuntaan. V. 1914 tuli hallitsijaksi herttua
Bernhard. G. R.

Sachsenspiegel [zaksvnspigal] (»saksilaisten
kuvastin"), vanhin keskiaikainen saksalainen
lakisäännösten kokoelma, johon sen laatija Eike
von Repgow keräsi etupäässä Pohjois-Saksan
tavanomaista oikeutta osoittavia sekä
keisarillisen oikeuden lausuntoihin sisältyviä säännöksiä.
S. syntyi vv:n 1198 ja 1235 välillä, oli alkujaan
kirjoitettu latinaksi, mutta tekijän itsensä
kääntämä alasaksan murteelle. S. jakautui kahteen
osaan: maa- ja läänioikeuteen. Edellisen lat.
alkuteksti on joutunut hukkaan, jälkimäisen on
säilynyt Auctor vetus de beneficiis nimisenä.
Käännöksenä S. on olemassa latinan, hollannin
ja puolan kielillä. S:iin perustuu useampi
myöhempi samantapainen säännöskokoelma:
Deutsch e n s p i e g e 1, syntynyt 1235 ja 1268 välillä,
joka on ottanut lisiä roomal. ja kanonisesta
oikeudesta ja joka puolestaan on Schwabe
n-spiegelin (ks. t.) lähteenä, R i c li t s t e i g
Landrechts ja Richtsteig
Lehn-r e c h t s, systemaattisia prosessioikeuden
esityksiä, S ä c h s i s c h e W e i c h b i 1 d, esitys Saksin
kaupunkien oikeudesta, y. m. El. K.

Sachsen-Weimar-Eisenach
[zaksan-väimar-äizenalij, Saksan valtakuntaan kuuluva
suurherttuakunta Thiiringenissä, jakaantuu, pieniä
enklaaveja lukuunottamatta, kolmeen toisistaan
erotettuun alueeseen: Weimar 1,767 km2,
Eisenach 1,216 km2 ja Neustadt 628 km2,
yhteensä 3,611 km2, 417,554 as. (joista evankelisia
393,774), 116 km-’:llä (1910). — Weimar,
Tlüi-ringerwaldin pohjoispuolella, on kumpumaata
(yksinäinen Ettersberg 478 m yi. merenp.),
Eisenach siitä länteen, Thüringerwaldin
luoteis-ja Rhönin koilli&päässä, on osaksi vuoristoa
(Ellnbogen 814 m yi. merenp.), Neustadt,
Wei-marista itään, on Vogtlandin kumpumaata. —
S.-W.-E:n pinta-alasta 1900 oli peltoa ja
puutarhaa 56,i %, niittyä ja laidunta 10,5 %,
metsää 25,7’%. Elinkeinoina harjoitetaan
maanviljelystä (kauraa, vehnää, ohraa, ruista, perunoita,
vihanneksia, hedelmäpuita) ja karjanhoitoa;
jonkun verran tärkeämpi 011 tehdas- ja
kotiteollisuus ynnä vuorityö (elinkeinoja harjoittavista
teollisuusryhmään 1907 kuului 47,2 %,
maatalous-ryhmään 40,6 %). Mainittakoon lasi-,
sementti-ja saviteollisuus, kaikenlaisten metalli- ja
rautaesineiden valmistys (Ruhla), optillinen- (Zeissin
tehtaat Jenassa), kone-, kangas- y. m. teollisuus.
Eisenachissa, Werran laaksossa on
kalisuola-kaivoksia. Teollisuuslaitoksissa ja kaivoksissa
1912 työskenteli 49,470 henkeä. — Rautateitä
568 km (1912). — Weimarissa on kuuluisa Jenan
yliopisto, jota S.-W.-E. ylläpitää
Sachsen-Alten-burgin, Sachsen-Coburg und Gothan ja
Sachsen-Meningenin herttuakuntain keralla. —
Hallitusmuodon järjestää perustuslaki v:lta 1850
(perus-tuslaillis-kunink. hallitusmuoto jo 1816,
ensimäi-senä Saksassa). Maapäivillä on 38 edustajaa
(5 suurimpien tilanomistajien, 5 muiden eniten
verotettujen, 4 liikemiesten, 1 Jenan yliopiston,.
23 muiden äänioikeutettujen valitsemia);
pääkaupunki Weimar. S.-W.-E :11a on Saksan
liittoneuvostossa yksi ääni ja 3 edustajaa Saksan
valtiopäivillä. — Tulo- ja menoarvio vuosittain
finanssikautena 1914-16 päättyi 17,« milj. mk :aan„

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0265.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free