- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
491-492

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sade ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

491

Vuotuisen sademäärän keskiarvo Suomessa vuosina
1909 -1913.

ja s:t kohdistuvat keskipäiviin. S:t ovat
runsaimmat siellä, missä aurinko ollessaan
ylimmillään on zeniitissä. Kuumassa vyöhykkeessä 011
sentähden kaksi sadeaikaa vuodessa, joiden
väliaika on sitä lyhyempi kuta lähempänä
paikkakunta on kääntöpiiriä. Näillä ja niiden
välittömässä läheisyydessä sulautuvat sadeajat yhteen.
Kääntöpiirien ulkopuolella olevissa n. s.
sub-troopillisissa vyöhykkeissä laskee
tropiikeissa kohonnut ilma jälleen maata kohti
aiheuttaen siellä sateettomia kesiä. Korkeammilla
leveysasteilla on ilmapuntariminimillä tärkeä
merkitys s:n syntymiseen nähden. Minimien
keskuksessa nousee näet ilma ylöspäin, ja sentähden
s:t seuraavat ilmapuntarialenteita. — Maailman
runsassateisin tunnettu paikka on Cherrapunji
Assamissa Himalajan etelärinteellä
Bengaalin-lahden pohjoispuolella (sademäärä n. 12,000 mm).
Euroopan sateisin paikka on taas
Etelä-Dalmatsiassa olevan Cattaro-lahden pohjoisranta
(Crkvicen sademäärä 4.642 mm) ja sen jälkeen
Styehead-sola Pohjois-Englannissa (4,310 mm).
Sademäärä vaihtelee näillä paikoilla suuresti
vuodesta vuoteen ja kuukaudesta « kuukauteen.
Esim. Cherrapuuji’ssa (vrt. M o n s u u n i) ei
monena vuotena sada melkein ollenkaan
marraskuusta maaliskuuhun. Toisinaan sataa aivan
suunnattomasti. Niinpä heinäkuussa 1890
saavutettiin kuukausimaksimi 5,080 mm. Yhtenä
ainoana vuorokautena, kesäkuun 14 p. 1876, satoi
siellä kokonaista 1.036 mm, siis enemmän kuin

missään Suomen seudussa koko vuoteen (ks.
alempana). Vähimmin sataa sellaisessa sisämaassa,
jota korkeat rantavuoret suojaavat merituulilta,
tai niin kaukana merestä sijaitsevassa ja niin
lämpimässä sisämaaseudussa, että ilma siellä on
hyvin kuivaa. Sellaisia seutuja ovat maailman
suuret erämaat: Sahara, Sisä-Arabia ja Gobi. On
myös huomattu, kuten esim. Proveneessa ja
Mauritius-saarella, että suurien alueiden puista
paljaaksi hakkaaminen saattaa sademäärän
alenemaan. Kosteussato voi toisissa paikoin aivan
suunnattomasti vaihdella pienillä aloilla. Merkil
lisin seutu on tässä suhteessa Havvaii-saarten
pääkaupungin Honolulun ympäristö. Siellä 8 km:n
matkalla sademäärä lisääntyy kaupungista
sisämaahan päin 845 mm :sta 3,650 mm :iin, vaikka
korkeuserotus on vain 250 m. — Suomen
sade-suhteita on vielä verraten vähän tutkittu.
Tähän jäljennetty Suomen isohyeettikartta (ks.
karttaa), joka on suunniteltu (V. Korhonen)
1909-13 tehtyjen havaintojen nojalla, antaa kuvan
eri seutujen vuotuisesta sademäärästä. Siinä
näkee ensinnäkin, että Suomen runsassateisin
seutu on Suomenlahden rannikkoalue, jossa
sademäärä on n. 600-700 mm. Koko maan maksimi
tavataan läntisellä Uudellamaalla, missä pieni
alue Pohjanpitäjä keskuksena (786 mm) on
750 mm:n isohyeetin ympäröimä. Muualla maassa
66:nteen leveysasteeseen saakka sademäärä
vaihtelee 500-600 mm:iin. Ainoastaan muutamissa
kohden, kuten kartta lähemmin näyttää,
sademäärä on 650 mm tai sitä enemmän (Kuru 677,
Iisalmen Sukeva 691. Pielisjärvi 645), toisissa
paikoin 450 mm tai vähemmän (Pyhäjärvi 421,
Lappajärvi 440). Pohjanmaalla on kosteussato
yleensä pienempi kuin samalla leveysasteella
olevilla. seuduilla Itä-Suomessa. Lapissa sataa
vähemmän kuin muualla Suomessa; vähimmin
Enontekiön rajalla olevassa Karesuannossa, missä
sataa vain n. 300 mm vuodessa. Koko maan
keskiarvo on 524 mm. Helsingissä on 60-vuotinen
keskiarvo (1846-1905) 607 mm. Etelä-Suomi on
sateisempi kuin muut osat maatamme sentähden.
että maahamme tav. lännestä tulevista
ilma-puntariminimeistä suuri osa kohtaa juuri tätä
seutua. Lapin pieni sademäärä johtuu siellä
vallitsevasta mantereisesta ilmastosta. Sademäärän
jako eri kuukausille on pääpiirteissään sama
maamme eri osissa. Talvi- ja kevätkuukausina
(jouluk.-toukok.) kosteussato on pieni, kesä- ja
syyskuukausina (heinäk.-lokak.) melkoista
suurempi. Lounais-Suomessa lokakuu on sateisin
kuukausi, mutta sieltä käsin pohjoiseen ja itään
mentäessä tulee elokuun maksimi yhä
huomattavammaksi. Kajaanin seutu, mutta vielä
enemmän Lappi osoittaa selvää maksimin siirtymistä
heinäkuuhun. Pienin on kosteussato
kevätkuukausina, helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Yleensä
voi kuitenkin sanoa, että huhtikuussa sataa
vähimmin (Lapissa maaliskuussa). Vuoden
päivistä on sadepäiviä etelärannikolla n. 50 %,
sisämaassa 45% ja länsirannikolla 35 à 40 %.
Huhtikuussa on vähimmin sadepäiviä: länsirannikolla
8-9, muualla 10-12 päivää, lokakuussa enimmän
15-18 päivää. Kun tunnetaan jonkun tietyn ajan
kuluessa tulleen kosteussadon paljous, niin
voidaan laskea s:n keskimääräinen rankkuus tältä
ajalta päivää kohti. Se on koko maallemme
täydeltä vuodelta laskettuna vähän yli 3 mm päi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0268.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free