Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sade ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
495
naasin rehtoriksi Neusatziin, joka toimi hänen
uskonnoltaan protestanttina täytyi myöhemmin
jättää, ja muutti Palackyn kehoituksesta
Praa-giin, jossa hän 1837 sai sensorin ja 1848
yliopiston kirjaston hoitajan viran. Hänen
pääteoksensa on »Slovanské starozitnosti" (1837), joka
1842-44 ilmestyi myöskin saksaksi nimellä
»Sla-vvische Altertümer", uranuurtava ja perustava
esitys slaavilaisten esi- ja vanhimmasta
historiasta. Hän on myöskin julkaissut ensimäisen
kansatieteelHsen kuvauksen slaav. kansoista
,,Slo-vansky närodopis" (1842). Hänen muista
teoksistaan mainittakoon »Geschichte der slaw.
Sprache und Litteratur nach alien Mundarten"
(1826), kokoelma slovaakkilaista kansanrunoutta
(1823-27), ,,Serb. Lesekörner oder hist.-kritische
Beleuchtung der serb. Mundart" (1S33),
»Etelä-slaav. kirjallisuuden vanhimmat muistomerkit"
tsek. 1853), »Geschichte der südslaw. Litteratur"
(3 os. 1864-65), laskien näillä kolmella
viimemain. teoksella serbian kielen ja kirjallisuuden
tutkimukselle tieteellisen pohjan, tärkeät
glagoli-sen kirjoituksen syntyä ja alkuperää koskevat
tutkimukset »Pamätkv hlaholského plsemnictvi
(1853), »Glagolitische Fragmente" (1857) ja
..über die Heimat und den Ursprung des
Glago-litismus" (1858) sekä muinaistsekin
tutkimukselle tärkeät julkaisut »Die ältesten
Denkmä-ler der böhm. Sprache" (1840) ja valikoiman
vanhimpia tsek. tekstejä ynnä niiden johdantona
muinaistsekin kieliopin (1S45). Hänen
jälkeen-jättämissään käsikirjoituksissa 011 laaja
etelä-slaav. maiden maantiede. Myöskin runoilijana
S. esiintyi nuoruudessaan. S :11a on tärkeä sija
sekä slaav. muinais- ja kielentutkimuksen että
tsek. kansallisen herätyksen historiassa, ja syystä
tsekkiläiset lukevat hänet ensimäisten
suurmies-tensä joukkoon. J. J. M.
Saffi (myös Safi, Asfi, Asaffi), kaupunki
Marokon länsirannalla; n. 15,000 as. — Vanha
Muhammed XVII :n rakentama palatsi, paljon
mielenkiintoisia raunioita. S. on Keski-Marokon
viljan- ja villanvientikaupunki; satama
avonainen, perin huono. — Oli vanhalla ajalla
nimeltään Sofia-, kävi ennen vanhaan laajaa
safiaani-(< Saffi) kauppaa.
Saffiaani ks. S a f i a a n i.
Safi ks. Saffi.
Safiaani 1. sahviaani (nimitys johtuu
marokkolaisesta Saffi’n kaupungista),
marokko-nahka, maroqui n, on hienoa, pehmeätä
mar-tiopuolelta värjättyä vuohennahkaa, jonka
asemasta usein käytetään lampaan- ja
vasikanvuo-dasta valmistettua väärennettyä s:ia. Valmistus
tapahtuu yleiseen tapaan (ks. Nahka), parkitus
tavallisesti suniakilla (ks. t.). Nahka värjätään
ja käsitellään martiopuolelta liinaöljyllä,
kiilloi-tetaan sekä. satineerataan sille (ks. S a t i n e
e-r a u s) keinotekoinen martio. S:n valmistus sai
alkunsa itämailla, siirtyi Marokkoon ja edelleen
Keski-Eurooppaan, jossa sen valmistus on
saavuttanut nykyisen kukoistuksensa. J. A.
Safiiri, sininen jalokivi, kemiallisesti samaa
kuin korundi (ks. t.). N. s.
brasilialainen s. on sinistä topaasia, vrt. Jalokivet.
P. E.
Saflori. 1. ks. Carthamus tinctorius.
2. Koboltti-s., arsenikkihappoinen
koboltti-oksiduliväri. jota käytetään posliinimaalauksessa.
496
Safonov
fö’-J, Vasili (s. 1852), ven. [-orkesterinjohtaja, kasakkakenraalin poika. Toimi
opettajana ensin Pietarin (1S80-85), sen jälkeen
Moskovan konservatorissa, jonka johtajaksi hän tuli
1889. On sittemmin esiintynyt konsertteeraavana
orkesterinjohtajana sekä Venäjällä että
ulkomailla (myös Suomessa). /. K.
Safrani ks. Sahrami.
Safraniinit, joukko emäksisiä tervaväriaineita,
jotka voidaan johtaa fenylifenatsoniumkloridista.
Tavallista safraniinia 1.
tolusafranii-n i a saadaan paratoluylenidiamiinista ja
orto-toluidiinista. Punertavan ruskeita
veteenliukene-via kiteitä. Käytetään silkin ja puuvillan vär
jäykseen. S. S.
Safranipronssi ks. Wolf ra m i.
Safrankelta ks. Martiuskelta.
Safroli 1. shikimoli, sassafras-, kamferi-,
muskotti-, y. m. öljyissä esiintyvä
allylidioksy-bentsolin derivaatti. Värittömiä, hyvänhajuisia
kiteitä. Käytetään parfymiteollisuudessa. S. S.
Safti (amer. suom., < engl. shaft),
kaivosaukko.
Saga [sä-J merkitsee kertomusta 1. tarinaa.
Islannin muinaisessa kirjallisuudessa
saga-kirjallisuus saavutti korkean taiteellisen
kehityksen (ks. Islannin kieli ja
kirjaili-s u u s). Ii. S.
Sagan, S. nimisen ent. ruhtinaskunnan
pääkaupunki Liegnitzin hallitusalueessa, Boberin
varrella ratojen risteyksessä Glogausta länteen:
15,063 as. (1910). — Kaunis linna (jonkun aikaa
Wallensteinin asuntona) ; opettajaseminaari, lukio.
Suurta verkateollisuutta, villakehräämöitä,
pellava-, sukka-, olut- y. m. tehtaita.
Sagasig ks. Z a g a z i g.
Sagasta [-ga’s-], Mateo (1827-1903), esp.
valtiomies; toimi ensin insinöörinä; valittiin
1854 perustuslakia säätävään kokoukseen;
osanottonsa tähden Madridin kapinaan 1856 hänen
täytyi paeta Ranskaan, mistä sai palata 1860;
v:n 1866 onnistumattoman kapinan johdosta
hänen täytyi uudelleen poistua Ranskaan, mutta
palasi v:u 1868 vallankumouksen alettua
Espanjaan ja tuli sisäasiainministeriksi väliaikaiseen
hallitukseen; oli v. 1872 ensi kerran
pääministerinä, 1874 uudelleen tässä toimessa, Alfons XII:n
tultua kuninkaaksi. S. liittyi vapaamielisiin ja
esiintyi perustuslaillisen puolueen johtajana; oli
sittemmin useaan kertaan pääministerinä, m. m.
1885-90, jolloin sai perille ajetuksi
siviiliavioliiton ja yleisen äänioikeuden, ja 1897-99,
jolloin Espanja Yhdysvaltoja vastaan käymänsä
onnettoman sodan johdosta menetti melkein
kaikki siirtomaansa. J. F.
Saginaw [säginäj, kauntin pääkaupunki Mielii
ganissa, Yhdysvalloissa, kuljettavan S.-joen var
rella, 25 km sen laskusta Huron-järven
muodostamaan S.-lahteen, monen radan risteyksessä,
rikkaan maanviljelys- ja melkoisen
kivihiili-alueen keskellä; 50,510 as. (1910). — Useita
oppilaitoksia, kirjastoja. Harjoitetaan melkoista
teollisuutta (sahoja, konepajoja, suola- ja
sokeritehtaita), valmistusarvoltaan 53.9 milj. mk. 1904.
ja suurta kauppaa. — Per. 1815.
Sagitta, nuoli- 1. sukaleukamatojen
(Chceto-gnallia) pääsuku (ks. S u k a 1 e u k a m a d o t).
Sagittaalitaso (cltiint. ja kasvit.),
bilateraa-lissymmetristen eliöiden keskitaso (mediaanitasol.
Saffi—Sagittaalitaso
i
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
