Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sagittaria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533 Saint-Servan—Saint-Simonismi 271
Sagittaria, k e i h o 1 e h t i, Alismataceæ-heimon
kasvisuku, vesikasveja, joilla on valkeat,
yksiköt iset kukat, hedekukat
ylempänä, emikukat alempana.
He-tiö ja emiö monilelitiset,
hedelmä erikoppinen,
monipähky-läinen. Meillä 2 lajia.
Jokseenkin yleinen Etelä- ja
Keskisuomessa, vaikka monin
paikoin puuttuen, on yleinen
k e i h o 1 e h t i (S. sagittifolia),
jolla osa lehdistä on
kankea-ruotisia, vedestä ylös pistäviä,
nuolikantaisia, ponnet
purppuran punaiset. Varsinkin
Keskisuomen keski- ja itäosissa
kasvaa järvivesissä hento
k e i h o 1 e h t i (S. natans),
jonka lehdet ovat kelluvia,
tavallisesti hertta- tai pyöreäkantaisia ja ponnet
keltaiset. K. L.
Sågo- ks. Saago.
Sagriini 1. chagriini (ransk. chagrin <
turk. saghry - [hevosen-] selkä) on vahvaa,
pinnaltaan pieninystyräistä nahkaa (ks.’Nahka), jota
valmistetaan hevosen t. aasin vuodista. Jyväinen
pinta saadaan, kun puolivalmiiseen nahkaan
puserretaan eräitä siemeniä huovan avulla, nämä
poistetaan ja pinta kaavitaan, jolloin pinnan
kohoamat enimmin kärsivät. Kun vuota sitten
paisutetaan, kohoavat kaapimiselta säilyneet
syvennykset ja muodostavat pinnan jyvämäisen
nysty-räisyyden. Nahka värjätään usein vihreäksi.
Oikeata, ennen aikaan itämailla valmistettua s :ia
tuskin enää on saatavissa, ja pinnan jyväiseksi
tekeminen tapahtuu useimmiten pusertamalla
nahkaa kaiverretuilla vaskivalsseilla
varustetussa kalanterissa (ks. Kalan teri).
Kirjansitojat käyttävät, paitsi s.-nahkaa, myöskin s:ia
muistuttavaa gofreerikalanterissa viimeisteltyä
s.-paperia, ja s.-kangasta. S :ksi sanotaan myös
pinnaltaan s.-maista silkkikangasta. J. A.
Sagu ks. Sauvo.
Saguenay [sägenei], joki Pohjois-Ameriikassa,
Kanadassa, Quebecin maakunnassa, St Lawrencen
lisäjoki vas., alkaa St Johnin järvestä, virtaa
itään, laskien Tadousacin luona St Lawrenceen;
300 km. S. on suurimmalta osaltaan
vuonomai-nen, syvä, 1-3 km leveä, korkeiden viiorien
reunustama. Valtamerialukset pääsevät 100 km ylös
ITa-Ha-bay-lahteen asti.
Saguini ks. Silkkiapinat.
Sagunto /-«’-/ (v:een 1877 Murvied.ro, muin.
Saguntum, ks. t.), kaupunki It ä-Ési vanjassa,
Valencian maakunnassa Palancia-joen varrella 5
km sen suusta, parin radan haarauksessa; 7,139
as. (1900). — Paljon muistomerkkejä vanhasta
Saguntumista, temppelien, teatterien y. m.
raunioita. Harjoitetaan viininviljelystä ja -kauppaa.
— S:n perustivat maurilaiset Saguntumin
raunioille. Antautui 1811 pitkän piirityksen jälkeen
ranskalaisille.
Saguntum [-gu’n-] (lat., iber. Arsesacen),
muin. kaupunki Espanjassa edetanien alueella
Pallantia- (nyk. Palancia-) joen varrella.
Hannibal valloitti S :n lopulla v:tta 219 e. Kr., mutta
se joutui jo 214 roomalaisten valtaan sekä tuli
sitten room. municipikaupungiksi. Sen paikalla
on nyk. Sagunto (ks. t.). [Chabret, ,,Sagunto,
su historia y sus monumentos" (1888).] vrt.
Puunilaiset sodat. K. J. II.
Salia. 1. Teräslevystä tehty hammaslaitainen
puun, metallin, kiven ja luun paloittelemiseen
tai muotoilemiseen käsin tai konein käytettävä
työase. Hampaat ovat haritusraudalla tai pih-
Kuva 10.
deillä tai koneella haritetut, tai niitten kärjet
lyöty kasaan lehden paksuutta leveämmäksi tai
on lehti selkäpuoleen oheneva, jotta se pääsee
vapaasti kulkemaan muodostuneessa urassa
hankaamatta ja kuumenematta. Hampaan kärki on
piikkimäinen tai talttamainen ja muoto toiseen
Sagittaria
sagittifolia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
