Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saha-ahven ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
Saint-Servan—Saint-Simonismi
273
vain sahattu puutavara kuivataan ulkoilmassa
lautatarhaan tapuloituna. vrt. P u
u-t a v a r a t e o 1 1 i s u u s. P-o P-o.
Saha-ahven (Serranus), n. 140 lajia käsittävä
piikkieväissuku ahvenen heimoa; usein hyvin
kirjavan- ja loistavanvärisiä, ulkomuodoltaan
vähän ahventa muistuttavia, isohampaisia
petokaloja, useimmat troopillisissa merissä.
Tavallinen s. (S. cabrilla) tavataan Välimeressä,
Mustassa-meressä ja Atlantin meressä, S. scriba,
jonka pään sivuilla on kirjaimia muistuttavia
sinisiä juovia, Välimeressä. Molempien pituus
on n. 30 cm. Liha maukasta. /. F-s.
Salia-gin ks. G i n.
Sahahai (Pristis), lähinnä rauskuihin (ks. t.)
luettavia, mutta ulkomuodoltaan haikaloja
läheneviä rustokaloja, saaneet nimensä
siitä, että kärsä (rostrum) jatkuu
suun ja sierainten ylitse pitkäksi,
litteäksi, kummaltakin puolen
liam-masreunaiseksi »sahaksi", jolla s:n
väitetään leikkaavan
sopivankokoisia ruokapaloja esim. valaiden t.
suurempien kalojen ruumiista t.
viiltävän auki niiden vatsaontelon
sisälmyksiä syödäkseen. Hampaiden
laatu, suun asento y. m. viittaavat
kuitenkin siihen, että s:t käyttävät
samanlaista ravintoa kuin
varsinaiset rauskut, siis kaikenlaisia pieniä
merieläimiä. Saha lienee tällöin
katsottava lähinnä puolustusaseeksi.
Varmoja havaintoja asiasta ei
toistaiseksi ole. Tunnetuin laji, P.
anti-quorum, on 4-5 m pitkä (saha
1-1,5 m). Se asustaa Välimeressä,
Atlantin etelä- ja keskiosissa y. m.
— Melkein samanlainen sahakärsä
on haikaloihin luettavalla Pristiojyhorus-suvuUa
(tunnetuin laji j a p. s a h a k a 1 a (P. japonicus).
I. V-s.
Sahajauhot 1- sahanpuru. käytetään
polttoaineena höyrykattiloissa ja
polttomoottoreissa, oksaalihapon ja puuetikan valmistuksessa,
pakkausaineena, jäävarastojen täytteenä,
kuivikkeena, lautaseinäin täytteenä, eristeenä,
valo-kaasun puhdistuksessa, kuivissa
sähköelemen-teissä. P-o P-o.
Sahakala ks. S a h a h a i.
Sahala, rälssitila Rautalammin pitäjässä 3 km
kirkolta pohjoiseen; pinta-ala 2,986 ha. S :n tilan
alueet kuuluivat 1500- ja 1600-luvuilla Skytte-,
sekä Bielke- ja De la Motte-sukujen
maanomistuksiin; sittemmin kartano on ollut Krogius-,
Ahnger-, Gyldén- ja Schultz-suvuilla, sekä v:sta
1873 Jalkasen suvulla, jonka hallussa se yhä
(1915) on. Vanha päärakennus. A. Es.
Sahalahti (ruots. S a h a 1 a k s). 1. Kunta.
Hämeen 1., osa kuuluu Pirkkalan kihlakuntaan,
Pälkäneen nimismiespiiriin, toinen osa Jämsän
kihlakuntaan, Luopioisten-Kuhmalahden
nimis-miesp.; kirkolle Kangasalan rautatieasemalta
36 km, Pälkäneen kirkonkylän laivarannasta
22 km, Kuhmalahden Puntarin laivarannasta
22 km. Pinta-ala 114.1 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 2,047 ha (siinä luvussa luonnonniityt
216 ha). Manttaalimäärä 3l,ai2s, talonsavuja 80,
torpansavuja 44 ja muita savuja 172 (1907).
2.026 as. (1914) ; 369 ruokakuntaa, joista maan-
Sahahai
vatsa-puolelta, ti
sieraimet.
viljelys pääelinkeinona 159:llä (1901). 400 hevosta,
1,417 nautaa (1912). — Kansakouluja 4 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen
Kangasalan kanssa, samoin eläinlääkäri. -—-
Teollisuuslaitoksia: Pakkalan osuusmeijeri, mylly ja saha.
— Vanhoja kartanoita: Saarioinen ja
Haapaniemi. — Kirkonkylän nimitys: Ilola.
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Oriveden rovastik.; Pälkäneeseen
kuulunut kappeli, perust. ennen v.tta 1559, tuli
omaksi khrakunnaksi jo 1581. S:een on
aikaisemmin kappelina kuulunut Kuhmalahti
(ks. t.). S:n emäseurakunnan alueelle 1840
muodostettu Velikajärven rukoushuonekunta
yhdistettiin Kuhmalahteen 1910, jotavastoin
Kuhmalah-desta Noksiaisten ja Haapasaaren kylät
erotettiin S:een kuuluviksi. — Kirkko puusta, rak.
1827-29, korj. perinpohjin 1895. [»Muutamia
hajanaisia kuvauksia Sahalahden pitäjästä"
(Aamulehti 1912 N:o 52).] L. IJ-nen.
Sahalaks ks. S a h a 1 a h t i.
Sahalehti (Stratiotes aloides),
Ilydrocliaritacece-heimoon kuuluva, matalassa vedessä kokonaan
veteen vajouneena t.
leliden-kärjet näkyvissä kasvava
vesikasvi. Lehdet hauraita,
tasasoukkia, 15-30 cm pitkiä,
teräväselkäisiä,
piikkireunai-sia, suuressa ruusukkeessa.
Kukka suuri, valkoteräinen,
1-neuvoinen, veden pintaan
kohoava. Pohjois-Euroopassa
kasvaa vain emikasveja. S. 011
meillä jokseenkin
harvinainen, kasvaa aina Lapissa
asti. K. L.
Sahalihas (musculus
ser-ratus), leveä lihaslevy, joka
saa alkunsa luustosta
useammalla lihashampaalla ja sillä tavoin muodostaa
sahamaisen lihasreunan. Ihmisruumiissa on kolme
s:ksi nimitettyä lihasta. Etumainen s. (m.
ser-ralus anterior) lähtee tavallisesti kymmenellä
hampaalla 9:n ylemmän kylkiluun ulkopinnalta
ja kulkee rintakehän seinämän mukaisesti
osittain rintalihaksien peittämänä taaksepäin
päättyen lapaluun sisäreunaan. Se pitää lapaluuta
rintakehään painettuna ja kuljettaa sen
alakulmaa eteenpäin, jolloin koko lapaluu ja sen
ulkokulmassa oleva olkanivel liikkuvat siten, että
nivelkuoppa tulee suuntautumaan ylöspäin. Liike
on tärkeä kohottaessamme käsivartta
olkanivelessä ylöspäin. Jos lihas herpautuu, ei
käsivartta voi kohottaa vaakasuoraa tasoa korkeani
malle. Lihas toimii myös rintakehää
laajentavana lihaksena. Sen hampaiden muodostama
sahalaitainen mutkaviiva näkyy vahvalihaksisilla,
muuten laihanpuoleisilla henkilöillä selvästi ihon
alla. Selänlihaksiin kuuluvat ylempi ja
alempi t a k i m a i n e 11 s. (m. serrutus
poste-rius superior ja inforior), joista edellinen lähtee
selkärangan okaliaarakkeista kaula- ja rintaosien
välimaille, jälkimäinen vastaavalta kohdalta
rinta- ja lanneosan viilitienoilta. Edellinen
kiinnitetty hampailla 2-5 :een, jälkimäinen neljään
alempaan kylkiluuhun. Molemmat ovat
sisään-hengityslihaksia. . Y. A*.
Sahalin (jap. Karafuto), Venäjälle ja
Japanille kuuluva saari Aasian itärannikolla, Ohotan-
Sahalehti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
