- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
507-508

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sahara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

—Sahlberg

276

ovat todennäköisesti berberien sukukansaa, vaikka
Tieissä 011 paljon neekeriverta. S:n neekerit ovat
suurimmaksi osaksi Sudanista tuotuja
neekeriorjia ja heidän jälkeläisiään. Juutalaisia asuu
keitaissa käsityöläisinä ja kauppiaina. — S:n
asukkaiden pää elinkeinona on karjanhoito ;
sivussa he harjoittavat ennen tuottoisaa
karavaanien rosvousta ja keitaissa maanviljelystä. —
S:n halki on jo ammoisista ajoista asti kulkenut
vilkas karavaaniliikenne Välimeren rannikon ja
Sudanin välillä; tärkeimmät karavaanireitit ovat:
Mogador-Timbuktu, I nsalah-Timbuktu,
Tripolis-Ghadames-Ghat-Agades-Kano, Tripolis-M
ursuk-Bilma-Kuka, Ben Ghasi-Wadai. Pitkin erämaan
pohjoisreunaa kulkee karavaanitie Kairosta
Aud-zilan, Tripoliksen, Ghadameksen ja Insalahin
kautta Tafileltiin. Rinnakkaisreiteistä valitaan
kulloinkin turvallisin. Karavaaniliikenne 011
paljon menettänyt merkityksestään senjälkeen kuin
orjakauppa saatiin suureksi osaksi tukahutetuksi
ja uusi liikennereitti Sisä-Sudaniin avattiin
Senegalia, Nigeriä ja niihin liittyviä rautateitä
myöten. Ranskalaiset suunnittelevat rautatietä
S:n poikki Biskrasta Timbuktuun ja
Tsad-jär-velle. — Kauppa on enimmäkseen
läpikulkukaup-paa; S:n tuotteita ovat suola (Bilmasta y. m.),
aluna, karja, taatelit y. m. — Valtiollisesti suurin
osa S:aa kuuluu Ranskan vaikutuspiiriin, vaikka
Ranska ei vielä olekkaan saanut ylivaltaansa
kaikkialla tunnustetuksi. — Löytö historia.
Vanhan ajan kansoista roomalaiset etenivät
kauaksi Pohjois-S :aan. mutta vasta arabialaiset
tunkeutuivat koko S: n halki Sudaniin asti; Ibn
Ba-tuta ja Leo Africanus matkakertomuksissaan
antoivat paljon kuvauksia S:sta. Eurooppalaiset
alkoivat kiinnittää huomiotaan S :aan
1700-lu-vulla, mutta vasta seuraavalla vuosis. alkoi
varsinainen S:n tutkimus, jonka tunnettuja nimiä
ovat Rohlfs, Nachtigal, Lenz, Overweg, Barth,
Richardson, Caillié, Largeau, Duveyrier y. 111.
Uusin S :ii tutkimus liittyy läheisesti
ranskalaisten sotilaalliseen etenemiseen siellä. [Zittel, »Die
S." (1883); Duveyrier, »Exploration du S."
(1864); Nachtigal, „S. und Sudän" (1879-89);
Lenz, ..Timbuktu" (1892); Walther, „Das Gesetz
der Wüstenbildung in Gegenwart und
Vor-zeit" (1900); Dürkop, ,.Die wirtschafts- und
han-delsgeograplii-schen Provinzen der S." (1902) ;
Lenfant, ..La grand route du Tchad" (1905) ;
Hay-\vood, »Through Timbuktu and across the great
S." (1912); Lerov-Beaulieu, „Le S., le Soudan, et
les ehemins de fer transsaliariens" (1904).]

E. E. K. & J. V-s.

Saliaraami ks. S a h a.

Sahateollisuus ks.
Puutavarateolli-s u 11 s.

Sahi ks. S a a h i.

Sahib f-il’-/ (arab., = kumppani, ystävä, herra),
Intiassa kävtettv eurooppalaisten arvonimenä.

K. T-t.

Sahlberg [sälbärjj. 1. Carl Reinhold S.
(1779-1860), yliopistonopettaja, luonnontutkija,
yliopp. 1795, fil. maist. 1802, lääket. lis. 1810, tuli
lääketieteen apulaiseksi ja kasvitieteen
denions-traattoriksi sam. v. sekä luonnonhistorian ja
talouden professoriksi 1818. josta virasta erosi
täysinpalvelleena 1841. S. vaikutti suuressa
määrin herättävästi luonnontutkimukseen
Suomessa ja saavutti etenkin teoksellaan »Insecta

fennica" (1817-27, uusi pain. 1830-39)
arvossapidetyn nimen hyönteistieteilijänä myöskin uiko
mailla. »Societas pro
fauna et flora fennica"
seuran varsinaisena
perustajana (1821) S. vielä
lisäsi ansioitaan
kotimaisen luonnontutkimuksen
edistäjänä.
Professorinvirasta erottuaan hän
perusti maatilalleen
Ylä-neelle suurenmoisen
he-delmäpuutarhan (12-13 tuli.
omenapuuta), joka
kuitenkin sittemmin on saanut
rappeutua.

2. Reinhold
Ferdinand S. (1811-74),
edellisen poika,
luonnontutkija, yliopp. 1827. fil.
maist. 1836 ja lääket. toht. 1840. Vv. 1839-43
S. retkeili Brasiliassa, Chilessä ja Sitkassa,
palaten Siperian kautta kotimaahan. Vv. 1849-51
hän jälleen oleskeli Brasiliassa. Matkoillaan S.
kokosi erittäin runsaat eläint. kokoelmat, joista
osa sittemmin lahjoina t. ostamalla on liitetty
yliopistomme sekä Ruotsin valtion museon
kokoelmiin. S :n hyönteistieteellisistä teoksista on
tunnetuin »Monographia Geocorisarum Fenniæ"
(1848). Vv. 1845-52 S. toimi eläin- ja
kasvitieteen apulaisena yliopistossamme.

3. John Reinhold S. (s. 1845), edellisen
poika, yliopistonopettaja, hyönteistieteilijä,
yliopp. 1865, fil. maist. 1869, fil". lis. 1879, tuli
eläintieteen dosentiksi 1871 ja entomologian ylim.
professoriksi 18S3. Ollen nuoruudestaan saakka
innokas hyönteistutkija S. 011 lukuisilla
retkeilyillä kaikissa maamme osissa enemmän kuin
kukaan muu suomalainen edistänyt
kotimaisen hyönteiseläimistön tuntemista. Myöskin Suo
men ulkopuolelle S. on tehnyt useita
hyönteistieteellisiä tutkimus- ja opintomatkoja, 111. 111.
Venäjän Karjalaan ja Vienanmeren rannikoille
(1869), Venäjän Lappiin (1870),
Pohjois-Sipe-riaan (1876), Etelä-Ruotsiin ja Norjaan (1879),
näiden maiden pohjoisosiin (1894), Korfuun,
Palestiinaan ja Transkaspiaan (1895-96),
Välimeren etelärannikoille (1898-99), Egyptiin,
Syyriaan ja Vähään-Aasiaan (1903-04). Kokoomansa
laajan aineiston S. on pääasiassa itse tutkinut ja
julkaissut tulokset lukuisissa isommissa ja
pienemmissä tutkielmissa enimmäkseen koti- ja
ulkomaisten tiet. seurain julkaisuissa. Etupäässä
hän 011 harrastanut kovakuoriaisia ja
puolisiipi-siä omistaen kuitenkin huomiota muillekin
hyön-teisryhmille. Teoksista ovat erikoisesti
mainittavat : »öfversigt af Finlands och den
skandina-viska halföns Cicadariæ" (1871), »Enumeratio
Coleopterorum Fenniæ" I-V (1873-89), »Bidrag
tili nordvestra Sibiriens insektfauna I.
Hemiptera. II. Coleoptera" (1878-80), »Enumeratio
He-mipterorum Gymnoceratorum Fenniæ" (1881) ja
»Catalogus Coleopteroruni Fauuæ fennicæ geo
graphicus" (1900). S:n koko tieteellinen toi
minta, jolle on ollut Ominaista väsymätön ahke
ruus, 011 liikkunut systematiikan ja faunistiikan
alalla. Samanlaisiin tutkimuksiin hän on
koettanut innostaa oppilaitaankin ja hän on
kasvattanut monta taitavaa retkeilijää. Suuret ansiot

Carl Reinhold Sahlberg.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0276.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free