- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
509-510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sahlin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

500

011 S :llä myös yliopiston, hyönteistieteellisen
museon järjestäjänä ja hoitajana. »Societas pro
fauna et flora fennica"n sihteerinä hän toimi
1878-87 ja on kuulunut mainitun seuran
hallitukseen vista 1S69. S. on harrastanut myös
uskonnollisia kysymyksiä ja ottanut osaa
raittius- ja siveellisyystyöhön. Niinpä hän on ollut
yksi Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen
perustajia maassamme ja sen johtokunnan jäsen
sekä Ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen ja
Ylioppilaiden raittiusyhdistyksen puheenjohtaja
ja „Väktaren"-aikakauskir jan toimittaja. E. R.

Sahlin /sali’nj, Carl Yngve’ (s. 1824),
ruots. filosofi, tuli Upsalassa 1841 ylioppilaaksi
ja 1853 dosentiksi. 1856 apulaiseksi Lundin
yliopistoon, 1862 teoreettisen filosofian
professoriksi Lundiin, 1864 praktillisen filosofian
professoriksi Upsalaan, erosi virastaan 1894. On
Boströmin oppilas ja hänen oppijärjestelmänsä
ehkä etevin kehittäjä. Julkaissut väitöskirjat
„Har Hegel öfvervunnit dualismen?" ja „0m
vilkoren för möjligheten af en praktisk filosofi"
sekä lukuisia muita loogillisesti teräviä
tutkielmia, jotka enimmäkseen ovat painetut Upsalan
yliopiston vuosikirjaan, m. m. „0m
grundfor-merna i etiken" (1869), „Kants, Schleiermacher
och Boströms etiska grundtankar" (1877), ,,0m
grundformerna i logiken" (1883-84), „0m
verldens relativitet" (1889), „0m det inre lifvet"
(1893). A. Gr.

Sahname (pers. säh = kuningas ja näme =
kirja), Firdausin (ks. t.) kertomarunon nimi.

K. T-t.

Sahra (s a h r a t) ks. A a t r a.

Sahrami, s a f r a n i, Crocus sativus (ks. C r
o-c u s) kasvin rihmamaisia, n. 3 cm pitkiä,
ruskeanpunaisia luotteja, joita kukista huolellisesti
irroitettuina ja varovasti kuivattuina kaupitaan
väri- ja mausteaineeksi varsinkin makeisiin,
leivoksiin y. m. s. Pääosa s:ia saadaan esp.
CrocMs-viljelyksiltä, paras s. Ranskasta ja
varsinkin Itävallasta. Sadon korjuu tapahtuu
syksyisin. Yhteen kg:aan kuivaa s:ia tarvitaan
70-80 tuhatta kukkaa, joten s. on kallista ja
sitä väärennetään senvuoksi monin tavoin, m. m.
Carthamus-kasvin kukilla ja punaruskealla
liidulla. S. sisältää m. m. s.-keltaista (polykroitia,
crociinia) ja s.-öljyä. Jo muinaisessa Intiassa,
Kreikassa, Italiassa y. m. käytettiin s:ia, hyvin
paljon varsinkin keltaisena vaatevärinä ja
tuoksuaineena. Keskiajalla s:n merkitys oli
samoin suuri, myöskin lääkeaineena. Nykyisin
käytäntö on verrattain vähäinen. K. L.

Saliramikasvi ks. Crocus.

Sahrzade
zä-J, satuja kertova nainen ,,1001
yötä" nimisessä kokoelmassa.

Sahti ks. K a 1 j a.

Sahviaani ks. S a f i a a n i.

Sai, kapusiiniapina (ks. t.).

Saida (Seida, vanhan ajan Sidon), kaupunki
Turkin Aasiassa, Beirutin vilajeetissa Välimeren
rannalla 40 km Beirutista etelään; n. 15,000 as.,
enimmäkseen muhamettilaisia. — Rappeutuneista
rakennuksista mainittakoon pari [-karavaani-seraijia, sitadelli ja kastelli sekä muudan laaja
moskeia, joka ennen oli Johanniittain kirkkona.
Ympäristössä on suuria hedelmäpuutarhoja,
joiden hoito on asukasten pääelinkeinona.
Läheisyydessä foinikialainen hautakaupunki, josta on

löydetty arvokkaita sarkofageja, maalauksia ja
kuvanveistoksia. Satama suojainen, mutta vain
pienillä aluksilla kuljettava. Kauppa nyk.
mitätön; viedään etupäässä hedelmiä. — Vanhan
ajan historiasta ks. Sidon. Turkkilaiset
valloittivat 1291 S: h, joka vaurastui 1600-luvun
alkupuolella silkkikaupalla, mutta menetti seur.
vuosis. merkityksensä Beirutin kilpailun takia.

(E. E. K.)

Said pasa. 1. M u h a m m e d (1822-63),
Egyptin varakuningas, Muhammed Alin poika; tuli
hallitukseen 1854. tunnettu m. m.
reformiharras-tuksistaan ja siitä, että kannatti Suezin
kana-voimishanketta. — 2. M e h e m e d, lisänimeltä
Kytsyk (Pieni) (n. 1S35-1914), turk.
valtiomies; otti osaa v:n 1877 sotaan, tuli sen jälkeen
sulttaani Abdul Hamidin kabinettisihteeriksi; oli
v:sta 1879 lähtien moneen kertaan suurvisiirinä,
m. m. v:n 1908 vallankumouksen jälkeen ja
1911-12. ’ J. F.

Saiga-antilooppi (Saiya tatarica), verraten
kömpelöruumiinen, lyhytjalkainen, n. 1-1,s m
pitkä antilooppi, poikkeaa ulkomuodoltaan
tavallisesta antilooppityypistä etenkin siinä, että
kuonon yläpuoli on omituisesti turvonnut ja venynyt
paksuksi ja pitkäksi, hyvin liikkuvaksi
kärsä-mäiseksi muodostukseksi. Sarvet pystyt, hiukan
käyristyneet, 30-36 cm pitkät, tavataan vain
koiraalla. Väri selkäpuolelta ruskeankellahtava, tai
vella harmaanruskea, vatsapuoli, naama y. m.
valkeat. S. on ainoa Euroopassa tavattava anti
looppi. Jääkauden jälkeisinä aikoina se oli
levinnyt yli koko Keski-Euroopan. nykyisin se
asustaa Donin ja Volgan välisillä aroseuduilla ja
Aasiassa Altaihin saakka, usein suurissa
laumoissa, mutta vähenee vähenemistään innokkaan
metsästyksen vuoksi. Kuva liitteessä
Antilooppeja IT. I. V-s.

Saigon (Saignn), Ranskan Kotsinkiinan pää
kaupunki Taka-Intiassa, merialuksilla kuljettavan
S.-joen oik. rannalla rautatien varrella, 45 km
merestä Mekongin suiston itäreunassa; 67.716 as.
(1911; 1905 ilman sotajoukkoja 54,745 as.,
joista 8,749 ranskalaista, 30,000 annamilaista,
14.000 kiinalaista). — S. on Kaukaisen idän
siistimpiä kaupunkeja; katuja varjostavat
kaksinkertaiset puurivit, puistoja paljon. Rakennuksia:
hallituksen ja Kotsinkiinan kuvernöörin palatsit,
oikeuspalatsi, teatteri, tuomiokirkko, muutamia
moskeioja, pagodi, museo y. m. Pappisseminaari
y. m. oppilaitoksia. Kotsinkiinan apostolisen
vikaarin istuin. — Riisimyllyjä, sahoja,
saippua-y. m. tehtaita. Ulkomaankauppa vilkas; viedään
riisiä, kalaa, suolaa, puuvillaa y. m., tuodaan
etupäässä puuvillakankaita y. m.
teollisuudentuot-teita. Säännöllinen höyrylaivayhteys Ranskan
kanssa. — Raitiotie yhdistää S:n 7 km :n päässä
olevaan C h o 1 o n i i n. Ranskan Indokiinan
suurimpaan kaupunkiin (181.924 as., 1911). —
Ranskalaiset valloittivat S:n 1859 ja saivat sen
omakseen 1862. E. E. K.

Sailer fzailor], Johann Michael
(1751-1832), saks. katolinen jumaluusoppinut. S., joka
v :sta 1780 toimi professorina Ingolstadtissa, sai
suvaitsevaisuutensa takia kirkon puolelta paljon
vainoa osaksensa. Vasta elämänsä lopulla hänet
1829 nimitettiin Regensburgin piispaksi. Hänen
teoksensa ovat todistuksena hartaasta,
laaja-sydämisestä kristillisyydestä. Niistä mainitta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0277.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free