- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
513-514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saimaan kanava ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi



513

Saimaa. Maisema Ruokolahdelta.

denkorkeushavaintojen mukaan on mainitusta
ajasta alkaen S:n vedenpinnan
keskitaso (kuukausikeskiarvojen mukaan) ollut 75,862
m yi. merenp., 1. 3,55 m yläpuolella Lauritsalan
asteikon nolla-pistettä, joka taas on 72,si2 m yi.
merenp. Korkeimmillaan on S:n
vedenpinta ollut 1899 heinäkuussa, nimittäin 5,ss m
yi. Lauritsalan nolla-pisteen 1. 77,ee m yi.
merenp.; matalimmillaan 1859 maalis- ja
huhtikuussa 74,so m sekä 1909 huhtikuussa
samoin 74,80 m. — S. jäätyy tavallisesti
marraskuun loppupuolella tai joulukuun alussa, sulaa
toukokuun puolivälin tienoilla.

Tärkeimmät kalat ovat: muikku, järvilohi,
lahna, hauki, ahven, siika, säynävä, kuha sekä
made. — S:n muusta eläimistöstä erikoisesti
mainittakoon kiehkuraishylkeen muunnos
»Sai-.maan hylje" (Phoca fcetida var. saimensis) ks.
Hylkeet.

Laivaliikenne. S. ja sen laajat
vesistöalueet saatettiin meren laivaliikenteen yhteyteen
rakentamalla Saimaan kanava (ks. t.)
1844-56. — Kulkuväylän aikaansaamiseksi
Pieneltä-Silta suoraan Mikkeliin kanavoitiin
1874-77 Yöveden ja Louhiveden väliset salmet
Kirkko taipale ja Varkaantaipale
(ks. n.) sekä ylempänä Mikkelin reitissä olevat
Juurisalmi, Siikasalmi, Pyöräsalmi y. m. —
Ky-länniemen ympäri kiertävän laivareitin
oikaisemiseksi syvennettiin 1901-02 mainitun niemen
tyven katkaiseva vanha Kutveleen
kanava (ks. t.). — Yhtenäiset, S:n kautta
kulkevat, tärkeimmät liikennereitit ovat:

Pietari-Viipuri-Lappeen
ranta-Puumala-Savonlinna-Joensuu ;
Viipuri-Lappeenranta-Puumala-Savonlinna-Kuopio ;
Lappeenranta-Vuoksenniska-Puumala-Sulkava-Savonlinna ;
Lappeenranta-Var-kaantaipale-Mikkeli; Mikkeli-Anttola-Puumala-Sulkava-Savonlinna ;
Lappeenranta-Taipalsaari-Savitaipale (Lavikanlahti). — Tärkeimmät
li-ikepaikat S:n rannikolla:
Lappeenranta, Mikkeli, Lauritsala, Vuoksenniska ja
Puumala. — S :sta on 2 tukinkuljetusväylää
Kymijoen vesistöön, nimittäin Halla o.-y:n väylä
Kuo-limojärven kautta Kalaveteen, Mäntyharjun
reittiin (kiskotiet Oraintaipaleen ja Honkataipaleen
yli) sekä Gutzeit & Co:n väylä, joka kulkee
Jokilahdesta (ks. ylemp.) kanavaa myöten
läheiseen Myllylampiin, siitä paternosterläitteen
avulla uittoruuhea myöten vedenjakajan yli
Kärelampiin, josta ruuhea myöten Jänköjärveen
ja sitten luonnollista uittoväylää Valkealan
reittiä alas Kymiin.

S :n suuri luonnonihanuus houkuttelee
puoleensa kesäisin runsaasti matkailijoita ja on
saanut syntymään rannoilleen lukuisasti
kesä-17. VIII. Painettu l/216.

huviloita. Luonnonihanimmista seuduista
mainittakoon esim.: Taipalsaaren seudut, Lauritsala,
Joutsenon ja Ruokolahden rannikot, Ristiinan
ympäristöt y. m.

Kirjallisuudessa S., keskusjärven lisäksi,
esiintyy usein nimenä vesille aina Savonlinnaan
asti pohjoisessa; joskus kulkevat S:n nimellä
kaikki vedet S:sta aina Varkauteen pohjoisessa
ja Joensuuhun koillisessa (siis koko se alue,
jonka vedenpinnan taso on n. 76 m yi. merenp.),
jolloin keskusjärvi S:ta on nimitetty
»varsinaiseksi S :ksi", »todelliseksi S :ksi", „Etelä-S :ksi"
y. m.

S:n vesistö-alueen eri järvien ja vesien
suhteesta ja asemasta toisiinsa tarkemmin ks.
Vuoksi, [ȟberschwemmungen in Finnland"
(Fennia 19, n :o 1); H. Berghell, »Beskrifning
tili jordartskartan" (Geol. öfversiktskarta öfver
Finland, sektionen D. 2, Nyslott).] L. H-nen.

Saimaan kanava lähtee Saimaasta
Lauritsalan-lahdesta Lappeen pitäjässä ja kulkee
Nuijamaan-järven, Rättijärven, Juustilanjärveu y. m. m.
pienemmän järven sekä Lavolansalmen ja
Suomenvedenpohja nimisen merenlahden kautta Viipurin
kaupunkiin; pit. 59,a km, josta matkasta 36,i km
on kaivettua. Saimaan ja Suomenlahden
vedenpintani korkeusero on 75,9 m; siitä on
suoriuduttu 28 sululla, ne ovat rakennetut kivestä,
35,6 m pitkät, 7,42 m leveät ja 2,67 m syvät.
Lauritsalan harjussa, jossa kanava on 2,004 m
pitkältä louhittu kallioon, on pohjan leveys yleensä

7.4 m, paitsi eräässä sivuutuspaikassa, jossa se
on 11,9 m. Kallion seudulla Nuijakankaan luona,
jossa kanava on rakennettu penkereeseen, on
pohjan leveys 8,9 111; Pällissä ja Juustilassa, joissa
paikoissa kanava on kallioon louhittu, on pohjan
leveys 8,9 m ja 7,4 111. Pienin kaarrossäde on
50 111. Suurimmat alukset, joiden sallitaan kulkea
S. k :ssa, saavat olla 31,2 m pitkiä, 7,i 111 leveitä
ja kulkea 2,5 111 syvässä. Höyrylaivat, jotka
paikoillaan ollessa ovat 1,9 111, 2,2 111 tahi 2,4 m
syvässä, saavat sulkujen välisissä kanavan
osissa kulkea korkeintaan 7,5 km, 6,5 km ja

5.5 km tunnissa. Sulkujen lisäksi on kanavassa
m. 111. seuraavat teknilliset laitteet: Mustolan
kuivatelakka (6 :ta alusta varten), kanavasilta
Kansolassa, 2 holviviemäriä, 13 reunaviemäriä,
2 patorakennusta Nuijamaanjärven ja Rätti järven
vedenkorkeuksien järjestämistä varten, 2
reuna-tulouomaa, 3 pohjaviemäriä, 12 rullasiltaa
(raudasta, leveys 3,4 m) y. 111.

V. 1826 pyydettiin valtioapua S. k:n rakeilta-

Taipale.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free