Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saimiri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
Saint-Servan—Saint-Simonismi
520
syntyi 793 Pyhän Albänuksen muistoksi
perustetun luostarin ympärille. Ruusujen sodassa sen
luona oli kaksi taistelua, 1455 ja 14G1. — 2.
Kaupunki Yhdysvalloissa, Vermontin valtiossa,
rautatien haarauksessa 5 km Champlain-järven
itärannalta; 6,239 as. (1900). — Harjoittaa suurta
tiivistetyn maidon ja voin valmistusta.
Läheisyydessä marmorilouhoksia. — Ensimäiset as.
tulivat 1786. (E. E. K.)
Saint-Amant [sätamiV], Pierre Charles
Fournier de (1800-72), kuuluisa ransk.
sakin-pelaaja, Labourdonnais’n kuoleman jälkeen
jonkun aikaa Euroopan mestari sakkipelissä,
kunnes Staunton (1843) hänet kilpailussa voitti.
Saint Andrews [senta ndruz], vanha
yliopistokaupunki Skotlannin itärannikolla S. A:n-lahden
etelärannalla kaakkoon Dundeestä; 7,621 as.
(1901). — Tuomiokirkkoa (rak. 1160-1318)
pidettiin kauan yhtenä kristikunnan kauneimmista
kirkoista. S. A:n yliopisto, per. 1411, on
Skotlannin vanhin (500 yliopp. ja 112 opettajaa
1913-14) ; siihen kuuluu Duudeen university
college. Muista oppilaitoksista mainittakoon 1833
per. Madras college. — S. A:ssa on golf-pelin
pääjärjestö, 1754 per. Royal and aneient golf
club. — Teollisuus mitätön, satama huono. —
S. A. polveutuu piktiläis-ajalta. Tarun mukaan
sinne saapui Patraksen piispa Regulus tuoden
mukanaan Pyhän Andreaksen, sittemmin
700-luvun keskivaiheilta Skotlannin
suojeluspyhimyksen, pyhäinjäännökset. S. A. oli 1400-luvulta
alkaen kauan aikaa Skotlannin arkkipiispan istuin.
Ennen uskonpuhdistusta kukoistava
kauppakaupunki. (E. E. K.)
Saint Antoine [sätätua’n], Pariisin
esikaupunki. Siellä voittivat heinäk. 2 p. 1652 de
Tu-rennen johtamat kuninkaalliset joukot (12,000)
Condén prinssin komentamat Fronden joukot
(6,000). -Iskm-,
Saint-Arnaud /sätarnö’], Jacques Leroy
(1801-54), ransk. marsalkka; vietti
nuoruudessaan seikkailevaa elämää, ottaen m. m. osaa
Kreikan vapaussotaan: oli 1830-luvulta lähtien
upseerina Pohjois-Afrikkaan sijoitetussa
muu-kalaislegionassa, osoitti siellä suurta kuntoa ja
yleni kenraaliksi; liittyi presidentti Ludvik
Napoleoniin, tuli 1851 sotaministeriksi ja johti
2 p. jouluk. sam. v. tapahtuneen
valtiokaappauk-sen valmistuksia ja toimeenpanoa; määrättiin
1854 Krimin niemimaalla toimivan
liittolais-armeian ylipäälliköksi, sai syysk. 20 p. Alman
voiton, mutta oli pakotettu sairauden vuoksi
eroamaan päällikkyydestä ja kuoli heti sen jälkeen.
[„Lettres du marichal de S."] J. F.
Saint-Aubin [sätobiT], ransk. taiteilijasuku,
joka etupäässä työskenteli vaskipiirrostaiteen
alalla. Sen huomattavimpia jäseniä ovat G a
-briel Jaques de S. (1724-80) ja hänen
veljensä Augustin de S. (1736-1807), joiden
eri säätyluokkia esittävät elämänkuvaukset sekä
muotokuvat, vinjetit y. m. ovat taiteellisesti ja
sivistyshistoriallisesti mitä arvokkaimpia.
[Ad-vielle, „Renseignements intimes sur les S."’
(1896).] E. R-r.
Saint-Augustine [sentöga’stinj, kauntin
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Floridassa, Atlantin
valtameren rannikolla, rautatien haarauksessa;
4,272 as. (1900), joista 1,735 neekeriä. —
Vanhojen esp.-aikaisten rakennusten (San Mar-
con linna, roomal.-katolinen tuomiokirkko y.
m.) rinnalla on komeita uudenaikaisia,
etupäässä hotelleja, joissa asustaa suuret joukot
(vuosittain n. 25.000 henkeä) S. A:iin
talvehtimaan tulleita matkailijoita y. m. — S. A. on
Yhdysvaltain vanhin euroopp. kaupunki; sen
perusti 1565 esp. Pedro Menendez de Avilés.
Francis Drake hävitti sen 1586, Jolin Davis 1665:
kuului 1763-83 Englannille, joutui 1821
Yhdysvalloille. Orjasodau kestäessä se oli Pohjoisval
tioiden hallussa. (E. E. K.)
Saint-Barthélemy [ säbar telmi’ ], Ranskan
omistama, Guadeloupen kuvernöörikuntaan
kuuluva saari Länsi-Intiassa, Pienten Antillien
pohjoispäässä, 10 km pitkä, 21 km2, 2,777 as. (1901),
joista 2/3 neekereitä. — S.-B. on vuorinen
(korkein huippu 306 m yi.’ merenp.), vedetön
(sadevesi kerätään altaisiin) ja metsätön; ilmasto
kuiva, terveellinen. Tuotteita: sokeri, puuvilla,
kaakao y. m. Pääkaupunki Gustavia (1,000 as.)
saaren lounaisrannikolla; hyvä, vaikka pieni
satama. — S.-B. löydettiin 1500-luvun alussa,
Ranska otti sen haltuunsa 1648, luovutti 1784
Ruotsille, joka 1877 möi sen takaisin Ranskalle
275,000 mk :sta. (E. E. K.)
Saint Christopher ks. Saint Kitts.
Saint Clair /sentklädj, järvi Poli
jois-Amerii-kassa Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla,
Iluron-ja Erie-järvien välissä; 1,025 km2, vain 1,5-3 m
syvä. Paljon saaria. S. C:n kautta virtaavat
ylempänä olevien Suurten järvien vedet, laskien
siihen S. C. r i v e r nimisenä ja siitä pois
Detroit nimisenä virtana. Väylä on syvennetty
suurimmillekin aluksille kuljettavaksi. Liikenne
jättiläismäinen.
Saint-Cloud. 1. Kaupunki /såklü’]
Pohjois-Ranskassa, Seine-et-Oisen departementissa Seinen
vas. rannalla vastapäätä Pariisin esikaupunkia
Boulognea, parin radan haarauksessa-, 7,195 as.
(1901). — Kaunis, romaanilaistyylinen kirkko
(rak. 1865), laaja, pariisilaisten huvittelupaikkana
tunnettu puisto, Filip Orleansilaisen, Ludvik
XIV:n veljen rakentaman linnan rauniot; linna,
jossa Napoleon 1799 kukisti direktori-hallituksen
ja 1S04 julisti keisarikunnan, oli Napoleonin ja
hänen jälkeistensä Ranskan hallitsijain
kesäasuntona, kunnes tuhoutui Pariisin piirityksessä
1870. — Keski- ja kansakoulunopettajat
seminaarit. — S.-C. (ennen Nogent < Novigentium
Clodoaldum) 011 Clodoaldin perustama, joka
lahjoitti sen Pariisin piispoille. — 2. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Minnesotan valtiossa, Mississippi’n
kummallakin rannalla Sauk rapids-koskien
äärellä, Great northern- ja Northern
pacific-rato-jen varrella; 9,574 as. (1906). —
Roomal.-katolinen tuomiokirkko, Minnesotan valtion
normaalikoulu y. m. Koskista saadaan käyttövoimaa
myl-lyihin. sahoihin, konepajoihin v. m. tehtaisiin. —
Per. 1852. E. E. K.
Saint Croix [sentkro’iJ. 1. Joki
Pohjois-Ame-riikassa, Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla,
alkaa S. C.-järvestä, virtaa eteläistä ja kaakkoista
pääsuuntaa, laskien Atlantin valtamereen; 158
km. Suusta ylöspäin kuljettavaa 20 km;
ylempänä teollisuustarkoituksiin sopivia voimakkaita
koskia. — 2. Joki Yhdysvalloissa, Mississippi’n
lisäjoki vas., virtaa eteläistä pääsuuntaa
Wiscon-sinin ja Minnesotan rajalla; 320 km, kuljettavaa
90 km. — 3. ks. Sankt Croix.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
