- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
521-522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saint Cyr ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

522

Saint Cyr /såsi’rj, kylä Pohjois-Ranskassa,
Seine-et-Oisen departementissa, Versaillesin
puiston länsipäässä, länsiradan varrella; 2,696 as.
(1906). Siellä sijaitsee v:sta 1808 kuuluisa
sotilaskoulu École speciale militaire de
S. C., jossa valmistetaan upseereja jalkaväkeä,
ratsuväkeä ja siirtomaajoukkoja varten.
Oppilaat, joita on yli 1,000, sitoutuvat vähintään 3
vuoden palvelukseen Ranskan armeiassa.
Sisään-pääsyikä vähintään 18 v. Opetus käsittää 2
vuosiluokkaa. Tutkintojen jälkeen oppilaat
korotetaan armeian aliluutnanteiksi.

(E. E. K.) M. v. H.

Saint-Cyr [säsi’r], Laurent Gouvion
(1764-1830), markiisi, ransk. marsalkka; meni
1792 sotapalvelukseen ja yleni jo 1794
kenraaliluutnantiksi; otti kunniakkaasti osaa
vallankumouksen ja Napoleonin sotiin, voitti Venäjän
retkellä 1812 Wittgensteinin, tuli 1813
kuvernööriksi Dresdeniin, missä hänen Leipzigin
tappelun jälkeen täytyi antautua; tuli bourbonien
palattua pääriksi ja sotaministeriksi. J. F.

Saint Davids [scntde’ividzj (Tryddewi, vanha
ilenapia), kylä Walesissa, Pyhän Yrjön kanavan
rannalla, lähellä Walesin länsikärkeä; 1,710 as.
(1901). — Kuuluisa normannilaistyylinen
tuomiokirkko (1100- ja 1200-luvuilta); piispanistuin.

Saint-Denis /sädani’]. 1. Linnoitettu
arrondis-sementin pääkaupunki Poli jois-Ranskassa, Seinen
departementissa, 4 km Pariisista pohjoiseen,
Sei-uen oik. rannalla, josta S.-D:n kanava lähtee
Ourcqin kanavaan, pohjoisradan varrella; 71,759
as. (1911). — Varhaisgoottilainen luostarikirkko
(per. 1144, uusittu 1869; 108 m pitkä) on ollut
Ranskan kuninkaitten hautauspaikkana
mero-vingilaisajalta asti ja sisältää m. m. monta
huomattavaa kuvapatsasta; luostarirakennukset ovat
v:sta 1809 Kunnialegionan jäsenten tytärten
kasvatuslaitoksena. — Riippusilta vie Seinen yli
pitkän L’Ile-S.-D. nimisen saaren poikki.
—Harjoitetaan kukoistavaa kone-, metalli-, väkijuoma-,
lasi-, kemiallista-, öljy- y. m. teollisuutta,
puutarhanhoitoa ja kauppaa. — Vanhan ajan
Catu-liacum nimisen kaupungin paikalle Dagobert I
perusti 630 kirkon ja luostarin (Montmartren
kukkulalla 273 teloitetun Pyhän Dionysioksen,
ransk. Denis, kunniaksi), josta pian paisui
Ranskan mahtavin, niin että useat kuninkaat
nimittivät itsensä S.-D:n apoteiksi ja sen lippu,
punainen oriflamme, tuli kunink. lipuksi.
Vallankumouksessa kirkko raiskattiin, kalleudet
ryöstettiin ja kuninkaiden haudoista luut heitettiin
kalkkikuoppaan. Sittemmin (varsinkin v:sta 1848
alkaen) kirkko korjattiin ja tuhon jäljet
poistettiin. — 2. Réunionin saaren pääkaupunki,
saaren pohjoisrannalla, Rivière de S.-D. nimisen joen
suussa; 23,972 as. (1912; ransk. kreoleja,
hindulaisia, kiinalaisia, neekereitä y, m.). —
Virastojen rakennuksia, teatteri, museo, teologinen
seminaari, sotilassairaala. Rautatie (v:sta 1897)
Pointe des Galets nimiseen satamaan. E. E. K.

Saint-Dié fsddië’], arrondissementin
pääkaupunki Itä-Ranskassa, Vosges’in departementissa,
Vogeesien länsirinteellä Meurthen laaksossa,
itä-radan varrella; 23,108 as. (1911). —
Tuomiokirkko, raatihuone; piispanistuin,
opettajaseminaari. Harjoitetaan melkoista kangas-,
kone-y. m. teollisuutta. — S.-D. (Deodatum) syntyi
600-luvulla perustetun luostarin ympärille. Piis-

panistuin 1777. Jules Ferry’n syntymäpaikka.

— S.-D:n lähellä baierilaiset 1814 voittivat
ranskalaiset. Jättiläistaistelussa Koillis-R :ssa elok:n
lopussa ja syysk:n alussa 1914 taistelurintaman
itäpäänä oli S.-D., jonka Baierin
kruununprinssin johtamat joukot aluksi miehittivät,
menet-tääkseen sen taas syyskuussa. E. E. K.

Sainte-Beuve [sätbö’v], Charles
Augustin (1804-69), salanimi D e 1 o r m e, etevimpiä
ransk. kriitikkoja. Liittyi aluksi
romantikkoihin, kirjoitti heidän aikakauslehteensä „Le
Globe’’ ja julkaisi runokokoelmat „Poésies de
Joseph Delorme" (1829), „Consolations" (1830).
,,Pensées d’aoüt" (1837) sekä romaanin „Volupté’’
(1834). Mutta vasta arvosteluillaan ja
kirjallisuushistoriallisilla teoksillaan: „Tableau de la
poésie frangaise au 16. siècle" (1828), ja
„His-toire du Port-Royal" (5 nid., 1840-60) hän voitti
varsinaisen maineensa. Lukuisat
kirja-arvostelunsa ja kirjoitelmansa, joista suuri osa
ilmestyi „Revue des deux Mondes"issa, hän julkaisi
eri kokoelmina: ,,Portraits", „Causeries du
lundi", „Nouveaux lundis". Kriitikkona hän oli
hieno ja joustava kyky, joka koetti ymmärtää
kaikkia eri suuntia ja kirjallisia ilmiöitä.

TI. Kr-n.

Sainte-Croix [sätkruä’]. 1. ks. Sankt
C r o i x. — 2. Kauppala Länsi-Sveitsissä,
Jura-vuoristossa Vaud’n kantonissa; 5,905 as. (1900),
ranskalaisia, enimmäkseen katolisia. Harjoittaa
suurta kello-, soittokone-, grammofoni- y. m. s.
teollisuutta.

Saintes [sät], arrondissementin pääkaupunki
Lounais-Ranskassa, Charente-Inférieuren
departementissa, kauniilla paikalla, Charenten vas.
rannalla, rautatien varrella; 20,802 as. (1911).

— Paljon roomal.-ajan muistomerkkejä:
Germa-nicuksen riemuportin, kylpyläin, amfiteatterin
(vain Coliseum Roomassa suurempi) y. m.
raunioita, goottilainen tuomiokirkko (1500-luvulta),
pari romaanilaista kirkkoa (1000- ja
1100-lu-vuilta), Palissy’n muistopatsas. Riippusilta
vastapäätä olevaan Les Dames’in esikaupunkiin.

— Lukio, muinaismuistomuseo, kirjasto.
Rauta-ja tynnyritehtaita, vilja- viini- ja paloviinakaup
paa. — S. on roomalaisten Mediolanum Santonum;
piispanistuin ja Saintongen maakunnan
pääkaupunki v :een 1790. (E. E. K.)

Saint-Étienne [sätetie’n], Loiren
departementin pääkaupunki Kaakkois-Ranskassa,
Keskus-ylängöllä olevan rikkaan kivihiilialueen
(Ranskan toinen, tuotanto 3,7 milj. ton. 1911) keskellä,
Loireen laskevan Furnes’in laaksossa, Lyon’ista
lounaiseen, ratojen risteyksessä; 148,656 as.
(1911). — Säännöllisesti, uudenaikaisesti
rakennettu; huomattavia rakennuksia vähän;
romaa-nilais-bysanttilainen Sainte-Marie-kirkko,
prefek-tuuri, kaupungintalo. Reformeerattu konsistori,
lukio, vuorikoulu y. m. ammattioppilaitoksia,
kirjasto. teatteri, museo (ase- y. m. kokoelmia).
Teollisuus Ranskan kukoistavimpia: masuuneja,
panssarilevy-, asetehtaita (valtion asetehtaassa
valmistetaan vuosittain n. 480,000 kivääriä),
konepajoja, automobiili-, polkupyörä- y. m. s.
tehtaita. Huomattava myös silkkiteollisuus
(nauhoja y. m. s. valmistaa n. 50.000 henkeä S.-É:ssä
ja sen ympäristössä), kautsukki-, lasi-, patruuna-,
juomatavarateollisuus. Kauppa suuri. — S.-É.
per. jo 900-luvulla. Frans I perusti sinne ensi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0283.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free