- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
525-526

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saint Joseph ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

526

tavarain, viljan y. m. maalaistuotteiden vientiä.
— 3. Englannille kuuluvan Antiguau saaren
(Länsi-Intiassa) pääkaupunki (myös Saint John),
saaren pohjoisrannalla; 9,262 as. (1901). —
Satama hyvä. Viedään sokeria. — 4. Portoricon
pääkaupunki ks. S a n J u a n. E. E. K.

Saint Joseph /sentdzo’uzaf]. 1. Kauntin
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Missouri’n valtion
luoteisosassa, Missouri’n (ylitse terässilta) vas.
rannalla, monen radan risteyksessä; 77,403 as.
(1910). — Kaunis raatihuone, oikeuspalatsi,
kirjasto. Useita sairaaloita, kouluja. — Rikkaan
maatalousseudun keskustana S. J. harjoittaa
laajaa vilja- ja karjakauppaa. Suuria teurastamoita
(osaksi kaupungin rajain ulkopuolella), joita
varten 1912 S. J:iin tuotiin 2,i milj. sikaa, 0,5 milj.
nautaa ja 0,? milj. lammasta. Lisäksi myllyjä,
puku-, jalkine-, olut- y. m. tehtaita. Kaikkien
S. J :n rajain sisäpuolella olevain
teollisuuslaitosten valmistusarvo 91,i milj. mk. 1910. —
S. J :n paikalle perustettiin 1826 ensimäinen
kauppa-asema, joka Lännen kultalöytöjen
johdosta sai suuren merkityksen. — 2. Kauntin
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Michiganin valtiossa
Ala-Michiganissa S. J.-joen suussa
Michigan-järven rannalla, monen radan risteyksessä;
5,322 as. (1904). Käy suurta hedelmäkauppaa.
Terveyslähteitä, kylpylä. E. E. K.

Saint-Julien [sä-zyliä’ ], tunnettu punainen
Bordeaux-viini, saanut nimensä Gironden
departementissa olevasta S.-Beychevelle nimisestä,
viininviljelyksistään (600 ha) kuuluisasta kylästä.

Saint-Just [säzy’sl], Antoine (1767-94),
ransk. vallankumousmies, valittiin 1792
konvent-tiin, missä liittyi läheisesti Robespierreen; oli
kiivaimpia kuninkaan mestauksen vaatijoita ja
girondistein vastustajia; osoitti sittemmin
yhteis-hyvänvaliokunnan jäsenenä ja konventin
asiamiehenä suurta julmuutta, mutta myöskin
tarmoa, vaikuttaen m. m. edullisesti pohjoisarmeian
toimintaan; kukistui yhdessä ystävänsä
Robes-pierren kanssa heinäk. 1794; hänen „Oeuvres
politiques" julkaistiin 1833. IBégis, „S."] J. F.

Saint Kilda [sentki’ldd] (gaelinkiel. Hirtä),
suurin Hirst nimisestä kalliosaarirvhmästä,
50 km länteen Hebrideistä, 14 km2, 77 as". (1901).
Nousee jyrkkänä merestä 372 m. Asukkaat
pitävät lampaita, viljelevät perunoita, kauraa y. m.,
pyytävät vesilintuja.

Saint Kitts [sentlci’ts] (Saint Christopher),
Englannille kuuluva saari Länsi-Intiassa, Pienten
Antillien pohjoispäässä; 176 km2, 30,867 as.
(1912), enimmäkseen neekereitä. — Vuorinen
maaperä (sammunut tulivuori Mount Misery
1,315 m yi. merenp.), vuotuinen sademäärä
1,292 mm. ilmasto terveellinen. Vuorten huipuilla
metsää, rinteillä laidunmaita, juurella
sokeri-ruoko-, puuvilla- ja hedelmäpuu-istutuksia. —
Anguilla ja Nevis nimisten saarien kanssa S. K.
muodostaa Leevvard Islands nimiseen
siirtomaa-alueeseen kuuluvan presidenttikunnan;
pääkaupunki Basseterre (8,159 as. 1911).
Presidenttikunnan vienti (sokeria, puuvillaa, rommia,
suolaa) tiliv. 1912-13 oli arvoltaan 4,9 milj.,
tuonti 6,5 milj. mk. — Kolumbus näki S. K:n
1493, engl. uutisasukkaita saapui sinne 1623,
ransk. 1625; Utrechtin rauhassa 1713 saari
joutui kokonaan Englannille. E. E. K.

Saint Lawrencen-joki [sentlöWans-], Pohjois-



Ameriikassa, osaksi Kanadan ja Yhdysvaltain
rajalla, suurimmaksi osaksi Kanadassa, lähtee
Ontario-järven saari rikkaasta (1,692 saarta)
itäpäästä Kingstonin luota, virtaa mereen saakka
melkein suoraa koillista suuntaa, matkalla
Montrealiin muodostaen useita koskia ja useissa
kohdin paisuen suuriksi järviksi (Saint Francis,
Saint Louis, Saint Peter). Quebecin alapuolella
(jossa suuri Orleansin-saari) joki levenee ensin
16 kin:u, sitten 25 km:n ja lopulta Point des
Monts’in kohdalla 45 km:n levyiseksi
suppilon-muotoiseksi suulahdeksi ja laskee vihdoin 144 km
leveänä Anticostin-saaren molemmin puolin
Atlantin valtameren muodostamaan
rannikko-mereen, Saint Lawrencen-lahteen; pituus on
990 km, mutta koska S. L.-j :een todellisuudessa
kuuluvat myös Suuret järvet ja lähdejokena niin
ollen on pidettävä 260 km pitkää, Yläjärveen
laskevaa Saint Louista, tulee S. L.-j :n vesistön
pituudeksi 3,360 km ja vesialueeksi 1,378,000 km2.
Vesistö on maapallon tärkeimpiä laivaväyliä ja
tärkein sisävesiliikennereitti. Järvien välisiä
virtoja ja kannaksia sekä S. L.-j :ea kanavoimalla
(joessa on kaikkiaan 7 kanavaa, 21 sulkua,
kaikki Montrealin yläpuolella) on saatu
Yläjärveen asti 4,8 m syvässä kulkeville
merialuk-sille purjehdittava laivaväylä. Montrealiin
pääsevät 8.4 m syvässä kulkevat valtamerilaivat ja
Quebeciin minkälaiset alukset hyvänsä;
vuorovesi-liike tuntuu melkein Saint Peter-järveen saakka.
Quebecin yläpuolella joki tav. on jäässä 4 2/3 kk.
Jäänlähtö on usein suurenmoinen, aiheuttaen
silloin tällöin kauheita tulvia (1886 vesi
Montrealin kohdalla nousi 8 m yi. keskim.
matalan-veden pinnan). Jäänlähdön aikana liikenne
Quebecinkin alapuolella enimmäkseen keskeytyy. —
S. L.- j :n kosket ovat tärkeitä voimalähteinä. —
Joki lisävesineen on hyvin kalarikas; varsinkin
on paljon lohilajeja. —- S. L.-j:n poikki on
rakennettu 5 rautatiesiltaa. — Suurimmat
lisä-joet: Ottawa ja Saguenay vas., Richelieu oik.
— S. L.-j :een ensimäisenä eurooppalaisena
purjehti 1536 Jacques Cartier. Ensimäisen
uutis-asutuksen sen rannoille perusti vasta 1603 ransk.
Champlain. Hän tutki v:een 1616 S. L.-j :n
vesistöjä Huron-järveen asti, päästen sinne
Ottawa-jokea myöten ja ottaen maan haltuunsa
toukok. Ranskan kuninkaan nimissä. — S. L.-j :n
suussa yhteentörmäyksessä 1914 upposi
matkusta jahöy ry laiva „Empress of Ireland" ja sen
mukana 1,030 matkustajaa, joukossa useita
suomalaisia. E. E. K.

Saint Lawrencen-lahti [sentWrans-J, Atlantin
valtameren muodostama rannikkomeri
Pohjois-Ameriikan koillisrannikolla, Labradorin. New
Foundlandin, Cap Bretonin ja Nova Scotian sekä
Ameriikan mantereen välissä; 750 km pitkä,
500 km leveä, n. 230.000 km2. Atlanttiin sen
yhdistävät Belle Isle (18 km), Cabot (92 km) ja
Gut of Canso (1,6 km leveä) nimiset salmet.
Lahteen laskee lännestä päin leveän,
suppilon-muotoisen sinilahden kautta Saint
Lawrencen-joki. Länsirannikolla niinikään on pitkä Baie
des Chaleurs-lahti. Saaria: Anticosti, Prince
Edward, Magdalen y. m. — Talvella jäät
sulkevat S. L.-l:n satamat.

Saint Louis. 1. Kaupunki [sentUVis]
Yhdysvalloissa Missouri’n valtion itärannalla
Missis-sippi’n oik. rannalla, 32 km Missouri’n suun ala-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free