- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
531-532

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saint-Marc Girardin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—

Saint-Simonismi

532

keen se alkoi nopeasti kasvaa; 1880 siinä oli
41,473 as., 1900 163,632 as. — 2. Ranskalle
kuuluva saari [säpo’l], Intian valtameren eteläosassa,
60 km etelään Uudesta-Amsterdamista, 38°43’ et.
lev. ja 77°31’ it. pit.; 7 km2. — S. P. on merestä
271 m korkealle hevosenkengän muotoisena
kohoava tulivuoren huippu, jonka kraateri on auki
koilliseen päin. Pensas- ja puukasvullisuutta ei
ole; lintu- ja merieläimistö tavattoman rikasta.
Pieni kalastajasiirtola. — Hollantilaiset keksivät
S. P:n 1617, ranskalaiset ottivat sen haltuunsa
1892. — 3. Todennäköisesti tuliperäistä syntyä
oleva kariryhmä /sentpC/l] (S. P:’s rocks)
Keski-Atlantissa, 1° pohj. lev. ja 29° 15’ länt. pit.

E. E. K.

Saint-Paul /säpo’l]. 1. Kaupunki
Kaakkois-Ranskassa, Pyrenées-Orientales nimisessä
departementissa, länsiluoteiseen Perpignan’ista, Agly’n
varrella; 2,250 as. (1901). — Terveyslähteitä,
kylpylaitos; 3 km pohjoiseen tunnettu
pyhiinvaelluspaikka, St.-Antoine de Galamus niminen
luola. — 2. Kaupunki Ranskalle kuuluvan
Réu-nion’in saaren länsirannalla, rautatien varrella;
18,646 as. (1911). — Hengellinen collège; valimo.
Hyvä ulkosatama.

Saint Peter [sentpl’ta], kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa, Minnesotan valtiossa, 120 km
lounaiseen Minneapoliksesta, S. P:iin asti
matalilla höyryaluksilla kuljettavan Minnesota- 1.
S. P.-joen varrella; 4,514 as. (1905). —
Ruotsalaisten luterilainen Gustavus Adolphus college
(per. 1862; 22 opettajaa, 320 opp. 1911).

Saint Peter Port [sentpV tapot] (ransk. Saint
Pierre), Guernsey’n, Englannille kuuluvan
Kanaalin-saaren pääkaupunki, saaren itärannalla;
18.264 as. (1901).

Saint-Pierre /säpjä’rj, Bernardin de
(1737-1814), ransk. kirjailija, jonka nimen hänen
ihastuttava tunteellinen idyllinsä ..Paul et
Virgi-nie’’ (1787; suom.) on tehnyt kuuluisaksi. Hänen
muut teoksensa, „Voyage à l’Ile de France"
(1773), „Études de la’ nature" (3 nid. 1784-87),
„Væux d’un solitaire" (1789), „La chaumière
iudienne" (1791), „Harmonies de la nature"
(3 nid. 1796), eivät vedä vertoja ensinmainitulle,
mutta sisältävät kauniita ja väririkkaita
kuvauksia etenkin troopillisten maiden luonnosta, johon
— samaten kuin pohjoisempiin seutuihin — S.-P.
oli tutustunut laajoilla matkoillansa. S.-P. oli
suuri Rousseau’n ihailija; hänen tuotantonsa
merkitsi siirtymistä Rousseau’sta Chateaubriand’iin
ja romantiikkaan. Hän oli impressionisti, jonka
runous rikkaine ja uusine sana-aarteineen
lähentelee maalaustaidetta. Ollessaan
insinööriupsee-rina Venäjän palveluksessa S.-P. oli 1763 kenraali
Du Bosquefn mukana Suomessa tarkastamassa
rajalinnoja (Haminaa, Lappeenrantaa,
Savonlinnaa ja Käkisalmea; tehden myös lyhyen retken
Ruotsin puolelle maatamme. Venäjän hallitusta
varten laatimassaan selonteossa hän esittää
seikkaperäisen puolustussuunnitelman Ruotsin kera
ehkä syttyvän sodan varalle. Selonteko
(,.Obser-vations sur la Finlande") sisältää myös yleisiä
havaintoja maastamme. [C. G. Estlander, „B. d. S.
och lians Mémoire om Finland" (1898) ; Yrjö Hirn,
„B. d. S. och Finland" (Ruots. kirjal. seuran
„Förh. och uppsatser", 1905, johon liittyy ylläni,
selonteko).]

Saint-Pierre [säpjtYrJ. 1. Ranskalle kuuluva

saari Pohjois-Ameriikan itärannikolla, 16 km
New Foundlandin etelärannalta, 7,5 km pitkä,
5,5 km leveä, ympärillä olevine pikkusaarilleen
26 km2, 4,209 as. (1911). — On karu,
jyrkkä-rantainen graniittikallio (204 m yi. merenp.).
Muodostaa parin km:n päässä olevan,
kaksiosaisen M i q u e 1 o n’in (Iso Miquelon ja Pieni
Miquelon 1. Langlade liittyivät toisiinsa 1783
kapean särkän syntymisen johdosta) ja sen
naapurisaarien (yhteensä 215 km2, 443 as.) keralla
siirtomaan. 241 km2, 4.652 as. (1911), viimeisen
tähteen Ranskan aikoinansa suunnattomista
poh jois-amer. siirtomaista. Sen omistaminen on
Ranskalle suuriarvoinen, koska siihen liittyy
kalastusoikeus New Foundlandin matalikoilla:
sitä harjoittamaan 1913 Ranskasta saapui 235
alusta. Tärkein satama ja pääkaupunki on S. P.
(n. 2,500 as., samannimisen saaren itärannikolla,
hyvä satama). Tuonti 1912 oli arvoltaan 5,i milj.
(teollisuudentuotteita, viljaa), vienti 6 milj. mk.
(etupäässä kuivattua turskaa). Säännölliset
höyrylaivankulkuvuorot St Johnsiin ja Halifaxiin.
Kaapeliyhteys mantereelle. — Hallinnon
etunenässä v :sta 1906 administraattori, jonka
rinnalla neuvosto. Tulo- ja menoarvio 1913
päättyi 490,000 mk: aan; lisäksi emämaa avustaa
n. 250,000 mk :11a. Velka 5 milj. mk. (1912). —
Ranska otti S. P:n haltuunsa 1660;
englantilaiset anastivat sen moneen kertaan, mutta
Pariisin rauhassa 1814 luovuttivat sen Ranskalle.

- 2. Kaupunki Ranskalle kuuluvan Martiniquen
saaren luoteisrannikolla, tuhoutui kokonaan Mont
Pelén tulivuoren purkauksessa, ks.
Martinique. — 3. Ranskalle kuuluvan Réunion’in
saaren suurin kaupunki, saaren etelärannalla,
rautatien varrella; 29,481 as. (1911). — Hyvä satama.
— 4. ks. Saint Peter Port. ’E. E. K.

Saint-Quentin [säkiltä’], arrondissemeutin
pääkaupunki Koillis-Ranskassa Aisnen
departementissa, Sommen ja S.-Q:n kanavan (yhdistää
Sommen Sheldeen) varrella, ratojen risteyksessä:
55,571 as. (1911). — Kaunis goot.
kollegiaatti-kirkko (1200-1500-luvuilta), jossa v. 287
marttyyrikuoleman kärsineen Pyhän Quintinuksen hauta,
goot. kaupungintalo (1300-1500-luvuilta),
oikeus-palatsi. Kaksi lvcéetä, teollisuus- ja
piirustuskoulu, kirjasto, pari museota. — Harjoitetaan
kukoistavaa puuvilla- ja villateollisuutta, lisäksi
olutpanimolta, konepajoja, saippua-, sokeri-, pel
lavatehtaita. Vilkasta vilja-, pellava-,
puuvilla-ja villakauppaa. — S.-Q. on vanhan ajan Augusta
Veromanduorum; joutui 1215 Ranskalle. Sitä
piiritti 1557 Savoijin herttua Filibert Emanuel,
ranskalaisten pari kertaa turhaan yritettyä sitä
avustaa. Jälkimäinen yritys päättyi Anne de
Montmorencyn johtaman ransk. armeian
täydelliseen tappioon (10 p. elok. 1557). — Muuan
1870-71 v:n sodan viimeisiä taisteluja taisteltiin S:ii
luona; 19 p. tammik. 1871 von Goebenin
johtamat saksalaiset (33,000) voittivat Faidherben
johtaman Ranskan pohjoisen armeian (47.000).
Voittajain mieshukka 8%, voitettujen 26,*%.
Taktill. arvo 1.?. — Elokuun viime päivinä 1914
peräytyessään Belgiasta Monsin, Namurin ja
Charleroi’n taisteluiden jälkeen ransk.-engl. ar
meia ankaran tappion kärsittyään menetti S.-Q:n
von Bülowin johtamille saks. joukoille.

E. E. K. & -Iskm-.

Saint-Saëns fsasà’(s)J, Camille (s. 1835),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0288.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free