- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
535-536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saint-Servan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

536

Saint-simonistit muodostivat 1820-luvun
loppupuolella jonkinlaisen uskonnollisen lahkon, joka
tahtoi toteuttaa oppi-isänsä ,.uutta
kristillisyyttä" ja jonka ylimmäisinä pappeina olivat
Bazard ja Enfantin. Heihin liittyi joukko
lahjakkaita, sittemmin kuuluisan nimen
saavuttaneita nuoria miehiä, m. m. Pierre Leroux,
Ferdinand de Lesseps, Hippolyte Carnot, Philippe
Buchez, M. Chevalier. Erimielisyyksien johdosta
lahko hajosi jo 1830-luvun alkupuolella, ks.
lähemmin Bazard ja Enfantin. [Weill,
,,L’école Saint-Simonienne". | J. F.

Saint-Victor fsäviktö’r], Paul Bains de
(1827-81), loistava ransk. tyyliniekka, taide- ja
kirjallisuuskriitikko, Lamartinen sihteeri. Osan
sanomalehtiarvosteluistaan hän julkaisi itse eri
kokoelmina: ,,Hommes et Dieux" (1807),
,.Bar-bars et bandits" (1871), ,,Les deux masques"
(1SS0-83) ; hänen kuolemansa jälkeen on
ilmestynyt vielä useita samantapaisia kokoelmia.

//. Kr-n.

Saint Vincent lsentvi’ns3vt], Englannille
kuuluva saari Pienten Antillien Windward
Islands nimisessä ryhmässä Länsi-Intiassa, Saint
Luciasta etelään, 29 km pitkä, 18 km leveä,
parin pienen Grenadines-ryhmän saaren kanssa
360 km2, 44.434 as. (1912- 1891: 41,054, joista
2,445 valkoista, 31,055 neekeriä ja 200
sekarotuista karibia). — S. V. on vuorinen (Mörne
à Garou 1,580 m yi. merenp.), tuliperäinen (La
Soufrière 1.130 m, jossa kaksi kraateria;
voimakkaissa, Martiniquella olevan ]Mont Pelén
toiminnan yhteydessä tapahtuvissa purkauksissa,
jotka alkoivat 7 p. toukok. 1902, tuhoutui maa
laajalti ja sai surmansa 2,000 henkeä), ilmasto
terveellinen (hurrikaanit usein hävittävät
istutuksia), runsassateinen (vuotuinen sademäärä yli
2,500 mm), vuorten rinteillä reheviä metsiä,
alempana viljavia arrowjuuri-, puuvilla- (v:sta 1903),
sokeri-, kaakao-, hedelmä- y. m. istutuksia.
Muutamia sokeri- ja rommitehtaita,
puuvillanpuh-distuslaitos. Vienti (arrowjuurta 1,2 milj.,
puuvillaa 0,9 milj. mk.) arvoltaan 2,8 milj., tuonti
(kankaita, viljaa) 3,s milj. mk. 1912. Sam. v.
satamissa selvitettiin 0,s milj. rek.-ton.
Pääkaupunki Kingstown (4.300 as. 1911)
lounaisrannikolla. Hallintoa hoitaa Windward Islandsin
alainen administraattori, rinnallaan lakiasäätävä
neuvosto. Kansakouluja 26, 4.537 opp. (1912-13).
— Kolumbus löysi S. V:n 1498. Karibit pitivät
kauan puoliaau ehkäisten uutisasutusyrityksiä;
Pariisin rauhassa 1763 Englanti sai saaren
haltuunsa. V. 1795 karibit nousivat kapinaan, mutta
joutuivat tappiolle ja 1797 suurin osa heistä
siirrettiin Mosquito-rannikolle. F. E. K.

Saipan ks. M a r i a a n i t.

Saippua (mlat. sdpo = saippua, ransk. saron),
kem. yhdistys tai sekoitus kem. yhdistyksiä,
joka muodostuu alkalien vaikuttaessa rasvoihin,
rasvaöl jyihin tai rasvahappoihin.
Tavaili-n e n s. on rasvahappojen, oleiini-, palmitiini- tai
steariinihappojen natriumsuola. Pehmeä s. 1.
suopa on samojen happojen kaliumsuola. S:ina
voidaan vielä pitää mainittujen happojen ja
maa-alkalien, esim. kalsiumin, tai raskaiden
metallien, esim. lyijyn, muodostamia suoloja.
Jälkimäisiä sanotaan tavallisesti laastareiksi, ks.
Lyijylaastari.

S :n valmistustaito on keksitty jo ennen

ajanlaskumme alkua. Havaittiin öljyn ja
puuntuhan sekoituksen pestessä enentävän veden
puhdistavaa vaikutusta. Sittemmin havaittiin,
että oli edullisempaa valmistaa ensin
puun-tuhasta lipeäliuos, jonka kera öljy sitten
keitettiin. Muutamissa seuduin erittäinkin maaseudulla
keitetään saippua vieläkin seuraavalla tavalla:
puuntuhkaa liuotetaan veteen, johon sitten
lisätään poltettua kalkkia, minkä vaikutuksesta
puuntuhan potaska muuttuu kaliumhydroksidiksi 1.
lipeäksi, joka erotetaan ja keitetään talin kera.
Tali hajaantuu, ja liuoksessa on nyt glyseriiniä
ja suopaa. Kun liuokseen lisätään keittosuolaa,
saadaan tavallista s:aa, joka nousee kerroksena
nesteen pinnalle. — Sittenkuin Chevreul oli
tutkimuksillaan (1811-23) saanut selville
rasvojen kokoomuksen ja saippuan
muodostumisreakt-sionit ja kun lisäksi L e b 1 a n c oli keksinyt
oivallisen soodanvalmistustavan, alettiin s:aa
valmistaa tehdasmaisesti suuressa määrin.

S:ita valmistetaan hyvin monta eri lajia,
riippuen siitä tarkoituksesta, niihin niitä käytetään.
Raaka-aineina voidaan käyttää mitä
erilaatui-simpia rasvoja ja rasvaöljyjä. Tavallisimpia
näistä ovat tali, palmunsiemen-, kookos-,
pellavansiemen-, puuvillansiemen-, maapähkinä-,
risiini-y. m. öljyt, oleiini y. m. Muita raaka-aineita ovat
kalium- ja natriumhydroksidi, kalkki, sooda,
potaska, hartsit, keittosuola, eetteriset öljyt v. m.
Valmistustapoja on 3 eri laatua perustuen 1)
rasvojen käsittelyyn alkaleilla, 2)
rasvahappojen n e u t r a 1 i s e e r a a m
i-s e e n soodalla tai potaskalla ja 3)
kalkkisaippuan muuttamiseen
tavalliseksi saippuaksi tahi
suovaksi. Rasvat ovat kem. kokoomukseltaan
es-tereitä, n. s. glyseridejä. Nämä
saippuoitu-vat helposti, s. o. hajaantuvat alkalien
vaikutuksesta muodostaen saippuaa ja glyseriiniä.
Saip-puoittaminen voi tapahtua joko kylmällä
tavalla tai kiehuttamalla. Edellisen
tavan mukaan käytetään raaka-aineina helposti
saippuoituvia öljyjä, kookos- ja
palmunsiemenöl-jyä, jotka sekoitetaan voimakkaasti väkevän li
peän kera noin 35° :ssa C. Muutaman tunnin
kuluttua muodostuu sekoitettaessa emulsioni, joka
jähmettyy. Ennen tätä sekoitetaan massaan
täyteaineita, väriä ja hajuaineita. Saatu sekoitus
kaadetaan muotteihin, joissa lopullinen s:n
muodostus tapahtuu lämmön kehittyessä. S. leikataan
ja puserretaan sitten sopiviksi paloiksi. Tällä
tavoin valmistetaan kookos-, aseptiini-,
hunaja- ja g 1 y s e r i i n i-s :ita. Nämä ovat
helposti vaahtoavia, mutta ne kiihoittavat ihoa
verraten voimakkaasti. Glvseriini- ja
lanoliini-lisäys vähentää kiihotusta. Kylmän tavan
mukaan valmistetaan useita iho- 1. toaletti-s:ita.

Useimmat teollisuudessa ja vaatteiden pesuun
tarvittavat s:t valmistetaan keittämällä. Tällöin
käytetään mietoa lipeätä. Näin saadaan joko
suorastaan yhdellä ainoalla käsittelyllä s:aa tai
tarvitaan valmiin tuloksen saavuttamiseksi
useampia käsittelyjä. N. s. f i n i s-s. (savon dc Venise)
valmistetaan yhdellä käsittelyllä siten, että
sulatettuun kookosöl jyvii lisätään mietoa lipeää,
soodaa ja keittosuolaa, seosta keitetään, lipeätä
lisäten. Sitten sekoitetaan siihen
palmunsiemen-öljyä ja rautaoksidia, seos keitetään sopivan
paksuksi ja sen annetaan hitaasti jähmettyä muo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0290.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free