- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
541-542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sairala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

541

vaara, joka taudin tarttumisesta koituu
ympäristölle, ja sen vuoksi kuljettaa sairas suljetuissa
vaunuissa. Y. K.

Sairala, rautatieasema (IV 1.),
Viipurin-Eli-senvaaran rataosalla, Koljolan ja Inkilän
asemien välillä, 60 km Viipurista, 53 km
Elisen-vaaraan; etäisyys Helsingistä 373 km. — S:n
asemalta Kirvun kirkolle n. 9 km.

Sairasalus 1. lasarettialus, merisodassa
sairastuneita tai haavoittuneita varten sisustettu
alus. S :t ovat maalatut valkeiksi, merkityt
vihreällä, pitkin kylkiä kulkevalla juovalla sekä
punaisella ristillä. M. v. II.

Sairashuone 1. sairaala tai klinikka.
Eri tauteja tai tautiryhmiä varten 011 erilaisia
sairaaloita. Sisä tautisten sairaalassa
1. medisiinisessä sairaalassa
hoidetaan sisällisiä tauteja etupäässä lääkkeellisesti.
Toisissa. s:issa tehdään etupäässä leikkauksia
(kirurginen s.), toisissa hoidetaan iho-,
silmä-, kurkku-, korva-, lasten- tai
naistentauteja, toisissa toimitetaan synnytyksiä (s y n n
y-t y s 1 a i t o s), toisissa taas hoidetaan
mielisairaita (mielisairaala). Tarttuvia tauteja 1.
epidemioja hoidetaan erityisessä
epidemia-s:ssa, jossa on eri osastoja eri tautilajeille
(esim. tulirokko-s., kurkkumätä-s., rutto-s.,
ko-lera-s. j. n. e.). Sairaaloissa on asianmukaisesti
rakennettuja sairassaleja sairasvuoteilleen sekä
erilaisia käsittelyhuoneita, kylpyhuoneita,
seurusteluhuoneita ja ruokahuoneita j. n. e.

Monasti on samaan sairashuoneeseen sijoitettu
useita eri osastoja eri tautiryhmiä varten; niin
on esim. useimmissa lääninsairaaloissamme.
Tavallisesti on tällöin jossakin s.-rakennusryhmän
etäisimmässä osassa n. s. eristys- 1.
isoleeraus-osasto, jossa hoidetaan tarttuvia tauteja.

S :ta hoitaa ja olijaa s:n-lääkäri (ylilääkäri)
joko yksin tai apulais-, n. s. assistenttilääkärien
avulla. Sairaiden hoidosta huolehtivat sen lisäksi
sairaanhoitajattaret, jotka s:issa ovat
järjestetyt ylihoitajattaren johdon alaisiksi. —
Sairaaloita on sekä yksityisten henkilöiden, tehtaiden
tai muiden liikeyritysten omistamia että kunnan
ja läänin ylläpitämiä (ks. Kunnansairaala
ja Lääninsai r a s h u o n e). Erityisen
ryhmän muodostavat vielä sotilassairaalat sekä
yliopiston sairaalat (klinikat, ks. t.). Y. K.

Sairashuonelääkäri. Valtion sairashuoneiden
johto on erityisten asetusten mukaan uskottu
n. s. s:eille. Helsingin yleinen sairashuone,
joka on sekä yliopistoklinikka että
lääninsairaala Uudenmaan lääniä varten, on jaettu eri
osastoihin, joilla kullakin on oma johtajansa ja
tällä apuna yksi tai useampi apulaislääkäri.
Muissa lääninsairaaloissa sekä
mielisairashoito-laitoksissa on ylilääkäri ja yksi tai useampi
alilääkäri. N. s. yleisissä sairashuoneissa on
ainoastaan yksi lääkäri paitsi Tampereen yleisessä
sairashuoneessa, jossa, paitsi ylilääkäriä, on kaksi
alilääkäriä. G. K. I:

Sairashuonetila. S :t ovat kruununtiloja, jotka
ovat olleet määrättyinä muutamien
sairashuoneiden (mielisairaaloiden) ylläpitoon käytettäviksi.
Aikaisemmin niitä hallittiin vakaalla
asukas-oikeudella, kuten tavallisia kruununtaloja (ks. t.),
ja voitiin myös sellaisina ostaa perinnöksi. Jo
1700-luvun lopulla kiellettiin niiden perinnöksi
ostaminen ja määrättiin, että ne oli asukasoikeu-

den tullessa vapaaksi annettava vuokralle. V.
1891 määrättiin, että Viipurin läänissä olevat
s :t oli pidettävä tavallisina kruununtaloina ja
että s :t oli muualla vuokrattava kruunun
hyväksi sillä tavalla kuin keis. as.
kuninkaankar-tanoiden y. m. kruununtilojen vuokrauksesta 26
p :ltä huhtikuuta 1871 määrää; kuitenkin oli
senaatin määrättävä s :lle vuokra-aika kussakin
tapauksessa erikseen. ks. K ruununma a,
Kuninkaankartano. K. Il-a.

Sairaskassa, laitos kassan jäsenten
avustamiseksi sairaustapauksissa. Yleensä s:t ovat
keskinäisiä yhtymiä, joissa avustuksen suuruus on
joko edeltäpäin määrätty tahi riippuu kulloinkin
kassan jäsenten lukumäärästä ja kassan
maksukyvystä. Jälkimäisessä tapauksessa nimitetään
s :oja usein sairausapurenkaiksi. Niissä maissa,
joissa on pakollinen sairausvakuutus, toimivat
s:t sen eliminä, ja on s :oihin kuuluminen silloin
pakollinen määrättyihin ansioluokkiin kuuluville
henkilöille. Suomessa ovat s :t järjestetyt arm.
asetuksella työntekijäin apukassoista syyskuun
2 p:ltä 1897. Asetuksen mukaan s :11a
tarkoitetaan sellaista käsityöläisiä, ammatti- ja muita
työntekijöitä tahi heihin verrattavia henkilöitä
varten aiottua yhdistystä tai laitosta, jonka
tarkoituksena 011 osakkaiden suoritettavia
maksuja vastaan vakuuttaa heille eläkeapua
sairauden sattuessa, lääkärinapua, lääkkeitä,
sairaanhoitoa, hautausapua tahi muuta sellaista etua, ja
jonka vaikutus ei rajoitu määrättyihin, kassaa
perustettaessa nimitettyihin henkilöihin. Jos s:u
yhteyteen on liitetty työntekijäin eläkekassa,
tulee kummallakin kassalla olla eri sääntönsä ja
ovat niiden varat erikseen hoidettavat ja
kirjoihin pantavat. S:n säännöt vahvistaa läänin
kuvernööri, paitsi jos s:n toiminta on aijottu
ulotettavaksi useampaan lääniin, jolloin säännöt
ovat jätettävät senaatin vahvistettaviksi. S:n
hallituksen tulee joka vuosi ennen toukokuun
loppua asianomaisen kuvernöörin kautta lähettää
teollisuushallitukselle selvitys kassan
toiminnasta edellisenä tilivuotena. — V. 1912 toimi
Suomessa sairasapua antavia, kassoja 252 ja
renkaita 28. Suurin osa niistä antaa myöskin liau-,
tausapua. Kassoista oli v. 1912 22 yleistä kassaa,
154 tehtaan kassaa, 59 ammatti- ja
käsityöläis-kassaa ja 17 tilapäistä apua antavaa
ammatti-ja käsityöläiskassaa. ks. Apukassat.

0. W. L.

Sairaskertomus on lyhyt esitys sairaan
henkilön ennen potemista taudeista sekä
hoidettavan taudin alkamisesta ja kehityksestä
sairashuoneeseen ottoon asti tai siihen asti, kunnes
potilas on tullut lääkärin luo. Tätä s:n osaa
sanotaan a n a m n e e s i k s i. Paitsi anamneesia
täydellinen s. sisältää vielä tiedot potilaan tilasta
silloin, kun lääkäri on hänet tutkinut, n. s.
status p r æ s e n s, sekä selostuksen kaikesta
siitä, miten potilasta on hoidettu, miten hänen
yleistilansa, sydämentoimintansa, lämpönsä,
ulostuksena sekä kaikki eri taudin oireet ovat eri
vuorokausina vaihdelleet. Lopuksi s. sisältää
lausunnon siitä tilasta, jossa potilas jätti
sairashuoneen tai lopetti lääkärinhoidon joko täysin
terveenä tai eri tavalla invalidina tai
konvales-senttina. Niissä tapauksissa, joissa tauti päättyy
kuolemaan ja ruumiinavaus kuoleman jälkeen
toimitetaan, merkitään tässä todetut seikat niin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0293.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free