- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
543-544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sairala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

533

Saint-Servan—Saint-Simonismi

544

ikään s:een. — S:sten avulla hoitava lääkäri
saa tarkan selvän koko siitä taudista, jonka
vuoksi potilasta on hoidettu, sekä usein monta
arvokasta tietoa asioista, jotka potilas uudelleen
sairastuttuaan jo mahdollisesti on unohtanut.

Y. K.

Sairaskoti on hoitolaitos, jossa lievästi
sairaita tai kovemmista taudeista toipumassa olevia,
n. s. konvalessentteja, hoidetaan. S:ia johtaa
tav. joku kokenut sairaanhoitajatar, joka useissa
tapauksissa kuitenkin saa ohjeita niiltä
lääkäreiltä, jotka kulloinkin ovat hoitaneet s:iin
hoidettavaksi jätettyä sairasta. Harvoilla s:eilla
on oma lääkärinsä. Y. K.

Sairaslaiva ks. S a i r a s a 1 u s.

Sairasparakki (ks. Parakki), alkujaan
puusta tai muusta kevyestä rakennusaineesta
laitettuja paviljonkeja, joissa sota-aikana
tilapäisesti hoidetaan sairaita ja haavoittuneita; S:ia
alettiin käyttää 1800-luvulla (Krimin sodassa,
orjasodassa 1862-65 ja ransk.-saks. sodassa
1870-71). Nykyään käytetään s:eja myös
rauhan aikana ja siviilisairaaloina niiden hyvän
ilmanvaihdon vuoksi sekä siksi, että niihin
helposti voidaan eristää tarttuvia tauteja
sairastavia potilaita, vrt. Sotalääkintätoimi.

M. v. 77.

Sairasteltta, purjekankaasta, helposti
kuljetettaville rauta- t. puukehyksille tehty teltta,
jollaiseen mahtuu 12 sairasta. M. v. II.

Sairasvaunu, erikoisesti tarkoitukseensa
sovellutettuja tav. 4-pyöräisiä vaunuja, joilla
kuljetetaan äkkiä sairastuneita, tapaturman
kohtaamia, sekä sodassa haavoittuneita paikkoihin,
niissä potilaille annetaan lääkärinapua. Sodassa
lasketaan s:t 1 :sen luokan kuormastoon
kuuluviksi, ne seuraavat niin marssittaessa kuin
taistelutantereellakin lähinnä sen joukko-osaston
jäljessä, johon ne kuuluvat, vrt.
Sotalääkintätoimi. .37. v. 77.

Sairasvoimistelu (k i n e e s i t e r a p i a, m
e-k a n o t e r a p i a), metodisesti järjestettyjen
liikkeiden ja harjoitusten käyttely terveydellisessä
tarkoituksessa, hieronnan (ks. t.) yhteydessä
paljon käytetty hoitotapa. Vaikutuksiinsa nähden
s. ja hieronta täydentävät toisiaan ja niin
ollen ne lähinnä kulkevat käsi kädessä monien
muiden fysikaalisten hoitotapojen rinnalla. Kun
tervevoimistelu (ks. V oi m i s t e 1 u) tarkoittaa
yleensä ruumiin vahvistamista ja kehittämistä
sopusuhtaiseksi, on s:n pyrkimyksenä
yksityisten lihasryhmien, määrättyjen elimien
elvyttäminen enemmän tai vähemmän sairaloisesta
tilasta normaaliseen kuntoon. Useimmilla
s.-liikkeillä on varma, tutkimuksellisesti selvitetty,
fysiologinen perusta, joskin koko joukko niistä
on vielä tieteellisesti selvittämättä. Toimiva
lihas sisältää n. 5 kertaa enemmän verta kuin
levossa oleva. Tähän seikkaan perustuu myös se,
että työ lihakselle on eloa, kehittymistä ja
voimistumista (huomaa esim. painijoiden,
voimistelijani, urheilijain y. m. lihaksia!) ja että
toimettomuus sitä kuihduttaa, heikentää ja
surkastuttaa. Liikkeen kautta lihas saa uusia
ravintoaineita, liikkeen kautta se pusertaa itsestään
pala-mis- ja väsymistuloksia, jotka ovat sille
haitallisia. Samalla tavoin lähtevät helpommin
liikkeelle muutamat lihaksiin pysähtyneet, sairauden
kautta syntyneet ainevaihdosjätteet. S.-liikkeet

Jalan pyöritys.

Kyynärvarsien taivutus ja ojennus. Rinnan kohotus.

voidaan kohdistaa aivan määrättyyn
lihasryhmään, jopa yksityisiin lihaksiinkin, jolloin tulee
kysymykseen n. s. paikallinen vaikutus.
Veren ja lymfan kulku sillä alalla elpyy,
kutistumiset, yhteenkasvettuniat, pienemmät
arpi-kudosmuodostumat pehmiävät, kudos nuortuu ja
virkistyy. Lihastoiminnalla ei ole vaikutusta
ainoastaan itseensä, vaan myös ympäristöönsä,
kuten hermoihin, verisuoniin, vieläpä luustoonkin,
joita kaikkia se lujentaa. Kun otamme huomioon
yksityisen lihastoiminnan merkityksen, käsitämme
helposti monimutkaisempien s.-liikkeiden
yleisen vaikutuksen. Ruumiin lihasto on n.
puolet ruumiin painosta. Siinä oleva verimäärä
on n. neljännes, jopa kovan työn kestäessä noin
puolet koko ruumiin verimäärästä. Tämän
nopeampi liikkeellepääsy saa huomattavan
vuorovaikutuksen eri elimien aineenvaihdoksessa.
Sen-vuoksi esim. voimakkaat sairas- tai muut
voimisteluliikkeet eivät sovi kohta syötyä, jolloin
ruuansulatuselimet tarvitsevat tavallista
enemmän verta.

Yksinkertaisia s.-liikkeitä on käytetty miltei
yhtä kauan kuin hierontaa. Niitä esitetään
myöskin vanhemmassa kirjallisuudessa muun
voimistelun tai hieronnan yhteydessä. Mutta
oikeastaan ruots. P. H. L i n g iä (1776-1839) pidetään
n. s. ruots. s:n isänä, joskin hän oli saanut
paljon vaikutteita Saksasta. Hän järjesti ja
systematisoi voimistelun, joka enimmäkseen oli juuri
s:ua, semmoiseksi, jommoisena se vieläkin
esiintyy ja tämä systeemi
meilläkin pääasiallisesti on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0294.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free