Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sairasvuode ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
Saint-Servan—Saint-Simonismi
547
esim. hieu kostuttama lakanan toinen pää
voidaan kiertää rullalle ja asettaa niinikään patjan
alle. Täten vältetään lakanan tarpeettoman usein
toistuva muuttaminen. S:seen on monessa
tapauksessa vielä asetettava vahakangas tai
muunlainen patjain suojus. S:n peitettä on siinä
tapauksessa, että potilas joutuu olemaan pitkät ajat
vuoteessa, sillä tavoin tuettava, että se ei
suorastaan paina potilaan varpaita. — Kauan
makaaville potilaille syntyy helposti makuuhaavoja joko
varpaiden kärkiin peitteen aiheuttaman painon
\uoksi tai ruumiin selkäpuolelle, korvalehtiin ja
muihin ruumiinosiin, verenkierron niissä
kohdin häiriytyessä vuoteen aiheuttaman
puristuksen tähden. Makuuhaavo jen estämiseksi asetetaan
s:seen erilaisia joko pehmeällä täytteellä tai
ilmalla täytettyjä, tav. tyynyn- tai
renkaanmuo-toisia alustoja (n. s. makuurenkaita). V. K.
Sairaus (morbus) on ruumiin yleisen
terveydentilan tai jonkin ruumiin elimen tilan tai
toiminnan häiriö. Eri näkökannoilta katsoen voi
s:t jakaa eri ryhmiin. Niinpä puhutaan
ulkonaisista s:ista, jotka joko aiheutuvat
loukkaantumisista (traumaattiset s:t) ja ovat jo
ulkoa havaittavissa tahi yleensä esiintyvät ihossa
ja ruumiin pintaosissa ja näkyvissä elimissä;
tähän ryhmään luetaan m. m. enimmät n. s.
kirurgiset s :t. Toiselta puolen puhutaan s
i-sällisistä s :ista, jotka enimmäkseen
kehittyvät ruumiin sisäelimissä, joko aikaansaaden
yleisen taudintilan, tahi esiintyen
paikallisina tauteina. Erikoisena suurena
s.-ryhmänä erotetaan tarttuvat taudit,
jotka aiheutuvat jostakin ruumiiseen
tunkeutuneesta elollisesta tartunnasta (bakteereista,
pro-tozooeista) ja voivat olla luonteeltaan joko
yleisiä taudintiloja tai paikallista laatua. N. s.
kuumetaudit ovat yleensä jonkin tartunnan
eli infektsionin matkaansaattamat. S :n
kehityskulkuun nähden erotetaan taaskin
äkilliset 1. akuuttisét taudit, jotka nopeasti
kehittyvät ja pian saavuttavat huippunsa, minkä
jälkeen potilas jälleen toipuu — jollei tauti ole
vienyt kuolemaan — ja vähitellen voittaa
entisen terveytensä takaisin, ja toisaalta pitkälliset 1.
kroonilliset taudit, jotka jo itsessään, ollen
hitaasti kehittyviä, synnyttävät pitkällisiä
taudin-tiloja, joista tosin monasti voidaan täydellisesti
parantua, mutta jotka myöskin saattavat jäädä
pysyväksi sairaloisuudeksi. Monissa, varsinkin
äkillisissä taudeissa esiintyy kullekin taudille
luontainen kehityskulku, jossa huomataan taudin
kiihtyminen, eksaserbatsioni, ja sitten
helpottaminen, r emissioni, jota sitten
seuraa toipumistila eli r e k o n v a 1 e
s-s e n s s i, jonka kuluessa taaskin saattaa —
muutamissa taudeissa — esiintyä taudin
uusiutuminen. r e s i d i i v i. M. O-B.
Sairaustilasto on tilastollinen esitys
sairaus-tapa uksista määrätyllä paikkakunnalla tai
alueella. Tällaisia tilastollisia tiedonantoja esim.
tarttuvista taudeista jättävät kunnanlääkärit
kuukausittain piirilääkäreille, jotka puolestaan taas
lähettävät ne lääkintähallitukselle. Tällä tavoin
voidaan seurata tautisuhteita eri osissa maata
ja järjestää taistelu tauteja vastaan. Useissa
kaupungeissa ja maalaiskunnissa tehdään
sitäpaitsi tarkkoja s:ja, ja eri sairashuoneet
julkaisevat s:ja vuosikertomuksissaan. Y. K.
Sairausvakuutus tarkoittaa elatusavun,
lääkärin- tahi parantolahoidon turvaamista
vakuutetulle sattuvan sairaustapauksen aikana. Yleensä
s:n piiriin lasketaan kuuluvan vain ohimenevän
sairauden aiheuttama työkyvyttömyys,
jotavas-toin sairauden tahi tapaturman aiheuttama
pysyväinen työkyvyttömyys kuuluu
työkyvyttömyysvakuutuksen ja vanhuudenheikkouden
aiheuttama työkyvyttömyys vanhuudenvakuutuksen
piiriin. Yksityinen ja
yhteiskunnallinen 1. sosiaalinen s. eroavat yleensä
suuresti toisistaan sekä perusteiltaan että
ulkonaiselta järjestelyltään. — Yksityisessä s:ssa on
vakuutusmaksujen laskemisperusteena
sairaus-aika- ja kuolevaisuustaulu. Sairausaikataulu
osoittaa sairauspäivien lukumäärän kutakin
vakuutettua kohti vuodessa ja kuolevaisuustaulu
osoittaa, kuinka pitkäaikainen kukin vastuu on.
Sensijaan että nykyjään jo on olemassa
verraten useita laajaan aineistoon perustuvia
kuole-vaisuustauluja (ks. Henkivakuutus), ovat
sairausaikataulut vähälukuiset ja ne perustuvat
yleensä verrattain vaillinaisiin tilastollisiin
aineksiin. Sairausaikataulun laatiminen kohtaakin
melkoisia vaikeuksia, kun, paitsi että
sairaussuh-teet eri maissa, eri ammateissa ja eri oloissa
vaihtelevat enemmän kuin kuolleisuus,
sairauspäivien luku on osoittautunut olevansa läheisessä
riippuvaisuussuhteessa myöskin itse s:n laatuun.
Tosin myöskin muissa vakuutuslajeissa
tavataan osittain samanluontoinen ilmiö, joka esim.
henki- ja elinkorkovakuutuksessa esiintyy n. s.
itsevalintana, s. o. että edellisessä erikoisesti
pian kuolevat ja jälkimäisessä kauan elävät
pyrkivät vakuutukseen. S:ssa on huomattava, että
kuta suurempi vakuutus on ja kuta edullisempi
siis sairaana oleminen on vakuutetulle, sitä
enemmän esiintyy myöskin sairauspäiviä. Tämä ilmiö,
joka vaikeuttaa sellaisen luotettavan
sairaus-tilaston laatimista, mikä voitaisiin asettaa
maksujen pohjaksi, on voitu panna merkille etenkin
vertaamalla sairaussuhteita yhteiskunnallisessa
s:ssa, jossa sairaus ei tuota suuria taloudellisia
etuja, ja vapaaehtoisessa s:ssa, jossa sairauden
tuottamat edut ovat suuremmat. Laajin
tutkimus tältä alalta on »Leipzigin ja sen ympäristön
paikallisen sairauskassan sairaus- ja
kuollei-suussuhteista" toimitettu tutkimus
(„Krank-heits- und Sterblichkeitsverhältnisse in der
Orts-krankenkasse fiir Leipzig und Umgegend", 1910).
Tutkimuksen mukaan oli sairauspäiviä kutakin
vakuutettua kohden miesten keskuudessa:
Ikäluokka [-Sosiaali-vakuutettu-jen-] {+Sosiaali- vakuutettu- jen+} ryhmät Vapaaeht.
vakuutettujen ryhmil Ikäluokka [-Sosiaali-vakuutettu-jen-] {+Sosiaali- vakuutettu- jen+} ryhmä Vapaaeht.
vakuutettujen ryhmä
alle 15 v. 5,96 16,89 45-49 v. 12,43 28,98
15—19 „ 6.17 28,87 50-54 „ 14,56 31.42
20—24 ., 6,57 42,33 55—59 „ 17,05 36.4S
25—29 ., ’.UK 23.58 60-64 „ 20,69 41,49
30—34 „ 8.14 21.16 65—69 „ 27.«} 43,58
35—39 „ 9.41 22.94 70—74 „ 34.56 45.17
40-44 „ 1 O.HH 24.9K yli 74 „ 40.43 45,«o
Naisia koskevien vastaavien numerosarjojen
keskinäinen suhde ei suuresti eroa edellä
mainitusta. — S:n matemaattisten perusteiden
epävarmuus on ollut syynä siihen, että yksityinen
s. on sen merkitykseen nähden kaikkialla
verrattain vähän käytetty vakuutusmuoto. Suomessa
ei toistaiseksi mikään varsinainen
vakuutusyhtiö harjoita s.-liikettä, vaan myöntävät sai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
