- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
549-550

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sairiala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

549

Sairiala— Saivartajat

rausapua ainoastaan työväen apukassat, jotka
toimivat niistä 1897 annetun asetuksen mukaan
(ks. Sairaskassa). —
Yhteiskunnallisessa s :ssa käytetään enemmän
summittaisia maksujen määräämisperusteita ja sille on
ominaista, että vakuutettu itse suorittaa
ainoastaan osan vakuutusmaksuista; toisen osan
suorittaa työnantaja tahi valtio tahi molemmat
yhdessä (Norjassa myöskin kunta). Kun s:ssa
mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen
edellyttää tarkkaa valvontaa, on yhteiskunnallinen
s. yleensä järjestetty niin, että vakuuttajina
ovat suuremmat tahi pienemmät paikalliset
sairaskassat, jotka ovat milloin enemmän, milloin
vähemmän virallisluontoisia laitoksia. Niinpä
Genèven kanttonin yhteiskunnallinen s. (laki 27
p :ltä toukok. 1903) on verrattain itsenäisesti
toi-mivain sairaskassain varassa, joille kanttoni
antaa vuosittain 2:50 frangia kutakin kassojen
jäsentä kohti. Saksassa, Itävallassa ja
Luxemburgissa on erikoinen virallinen sairaskassain
järjestö pitämässä huolta s :sta joskin myös yleisiä
sairaskassoja käytetään tähän tarkoitukseen.
Unkarissa on yhteinen järjestö yhteiskunnallista
sairaus- ja tapaturmavakuutusta varten.
Englannissa toimivat yhteiskunnallisen s:n eliminä
tvöläiskassat ja -yhtymät (Friendly societies),
Venäjällä tehtaiden sairaskassat. Norjassa on
osittain itsehallinnolla varustettuja keskinäisiä
sairaskassoja, osittain tehdaskassoja.- — Y:n
1914 valtiopäivillä tehtiin ehdotus
yhteiskunnallisen s:n järjestämisestä Suomessa, mutta
ehdotusta ei vielä ole toteutettu. [Alfred Manes,
..Versicherungs-Lexikon" (1908-13), Paul Pic,
..Les Assurances sociales" (1913), Onni Hallsten.
..Tapaturma- ja sairausvakuutus" (1913).]

O. W. L.

Sairiala, kaksinaisesti ratsuvelvollinen säteri
Tuuloksen pitäjässä lähellä kirkkoa. Tila, joka
kokonaisuudessaan käsitti 3 manttaalia, n. 2,000 ha,
on äskettäin hajautunut. S:n
maanosto-osuuskunta osti siitä 018,931 ha, jonka alueen se
1909-10 palstoitti 20:ksi pientilaksi; jäljelle
jääneestä osasta on muodostettu 2 isompaa tilaa. —
Olavi Niilonpoika Tavast omisti 1400-luvun
keskivaiheilla S-.ssa 2 tilaa, joista hän oli hankkinut
toisen ostamalla, toisen saanut sedältään piispa
Maunu Tavastilta. Vv. 1477-85 S. oli valtaneuvos
Knut Possella, joka ajoittain asui siellä. V. 1485
tuomiorovasti, sittemmin piispa Maunu Särkilahti,
osti S:n ja lahjoitti sen Turun tuomiokirkkoon
perustamalleen Pyliäinmiesten alttarille. Kustaa
Vaasan aikana tila joutui kruunulle ja oli
jonkun aikaa Hauhon. Tuuloksen ja Lammin
pitäjien voudin asuinpaikkana. V. 1566 se annettiin
•Joensuun Horneille, jotka Sigismundin
kannattajina menettivät sen Kaarle herttuan valtaan
päästyä. Oltuaan sittemmin Werner Grullen
läänityksenä tila joutui uudelleen Horn-suvulle.
Kartanon vaiheet ja omistajat v:sta 1566
Kaarle XI :n reduktsioniin saakka, jolloin S.
peruutettiin ja tehtiin ratsuvelvolliseksi säteriksi,
ovat melkein samat kuin Mustialan (ks. t.).
Reduktsionin jälkeen S. on ollut von Franck-,
Brunow-, Haveman-, Salonius-, Tihleman- ja
Barck-suvuilla, Turun yliopistolla sekä
Tudeer-ja Munsterhjelm-suvuilla, viimemainitulla
1852-1911. A. Es.

Sairila, maatila Mikkelin maaseurakunnassa

Saimaan rannalla, 6 km Mikkelin kaupungista
itään, käsittää S :n kaksoisratsutilan ja Tolvalan
verotilan, yhteensä 1 5/8 manttaalia, 3,086.5 ha.
Vesimylly, sähkölaitos ja tiilitehdas. — S. oli
Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartano sekä
Visulahden ja Pellosniemen pitäjien voudin
asuinpaikka. Sittemmin tila oli m. m. Savonlinnan
alaisena karjatalona ja ratsumestarin
palkka-tilana. 1700-luvulta alkaen S. on ollut Spoof-,
Jägersk]öld-, Malien- (n. 1759-1868), Frey- ja
Tandefelt-suvuilla. Nyk. omistaja (1915) maan
vilj. A. Hartonen. — V. 1766 mainitaan
kartanon päärakennuksessa olleen maalattuja
kangas-tapetteja. Nyk. päärakennus on v:lta 1892. —
Kartanon maalla on korkea S:n Linnavuori, jolla
muinaislinnan jäännöksiä. A. Es.

Sais (kreik., < egypt. Sa > ass. Saja), muin.
kaupunki Egyptissä, Niilin läntisen suuhaaran
varrella, nyk. Sa elhagerin kylästä pohjoiseen.
S. oli jo 18:nnen dynastian aikana kuuluisa
sikäläisten pappien viisaudesta. Sen pääjumala oli
Neith-Athene. 24 :s ja 26 :s hallitsijasuku oli
kotoisin S :sta, missä m. m. faarao Nekho asui.

K. T-t.

Saisannor (mong., = „jalo järvi"), järvi
Venäjän Keski-Aasiassa, Semipalatinskin
kuverne-mentissa, lähellä Mongolian rajaa, 413 m yi.
merenp., 86-100 km pitkä, 22-65 km leveä,
n. 2,400 km2, matala. Rannikot alavat. Jäässä
marrask.-huhtik. Kalarikas. S:n läpi virtaa Irtys.

Saison [sezö’J (ransk.; engl. season), vuoden
aika; ks. Sesonki.

Saitan (arab., tat.), saatana.

Saivartajat 1. k i i 1 iäiset (CEstridæ) ovat
paarmoja muistuttavia kärpäsiä, joiden ruumis
on paksu, pää leveä,
silmät suhteellisen
pienet, kaukana
toisistaan, tuntosarvet
surkastuneet aivan
pieniksi otapäisiksi.
Täysimuotoisten s:n
suuosat ovat
surkastuneet, pistämiseen, jopa
syömiseenkin kelpaamattomat.
Toukkina s. elävät
kavioeläinten (laajimmassa merkityksessä), joskus
muidenkin nisäkkäiden, jopa poikkeustapauksissa
ihmisenkin ruumiissa. Koteloituminen tapahtuu
maassa. Toukkien olinpaikan mukaan voidaan
s. jakaa kolmeen ryhmään: nenä-s:iin, ilio-s:iin
ja suoli-s:iin. — 1. Nenä-s:sta on
vahingollisin lampaan nenäsaivartaja ( (E s tr us
nvis), jonka naaras laskee lampaan sieraimiin
todennäköisesti jo valmiita pieniä toukkiaan.
Täältä nämä kaivautuvat otsaonteloon, jossa
elävät n. 9 kuukautta tuottaen lampaalle suurta
vaivaa. Vasta kun ne ovat jälleen sieltä
poistuneet. voi lammas niistä aivastamalla
vapautua. Nenä-s. saattavat joskus lampaalta viedä
hengenkin. Suomessa ei tätä lajia tunneta.
Lapissa sensijaan elää toinen laji, poron n e n
ä-saivartaja (G3. trompe), joka samalla tavoin
ahdistaa poroa („tekee sen turpaan saulakoita").
— Omat nenii-s:nsa on myös hirvellä,
saksanhirvellä, metsäkauriilla, puhvelilla, kamelilla y. m.

2. I h o-s:n joukossa on meillä yleisin ja
vahingollisin naudan ihosai vartaja, ,.nauta-

Ihosaivartaja, vasemmalla mutia,
oikealla toukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0297.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free