- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
557-558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sakko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

657

Sakko—Sakkolan hovi

558

(esim. talonpoikien asemassa) määrää pelin
tuloksen. Väliin sattuu, ettei kumpikaan pelaaja saa
voittoa toisesta: tasapeli, remissi.

S. on useimpien tarujen mukaan keksitty
Intiassa keskiajan alussa ja levinnyt Persian
kaiutta itämaille, mistä ristiretkeili jät toivat sen
Eurooppaan. Kaikissa maissa se on herättänyt
suurta mielenkiintoa, kuuluisimmat tiedemiehet,
taideniekat ja sotilaat ovat sitä harrastaneet,
sen ongelmia on tutkittu ja esitetty erittäin
rikkaassa s.-kirjallisuudessa, joka käsittää tuhansia
teoksia ja satakunta aikakauskirjaa. S.-pelin
harjoittamista varten on olemassa monta tuhatta
s.-klubia, joitten etevimmät pelaajat
kokoontuvat kaikista maailman ääristä suuriin
kansainvälisiin s.-k ongresseihin pelatakseen
keskenään. Etevimmistä viime vuosisatojen
s.-pelaajista mainittakoon: ransk. Philidor (1726-95),
ransk. Labourdonnais (1797-1840), saks.
Anderssen (1818-79), amer. Morphy
(1837-84), itäv. Steinitz (1836-1900) sekä
meidän päivinämme saks. Ta r rasch (s. 1862),
saks.-amer. Laske r (s. 1868,
maailmanmestari"), ven. Rubinstein (s. 1882) ja amer.
C a p a b 1 a n c a (s. 1888). Suomenkielisestä
s.-kirjallisuudesta mainittakoon: Jäämaa, „Shakki"
(Gutmayerin mukaan).

S.-p r o b 1 e e m i 1. s.-t e h t ä v ä esittää
nappuloita semmoisissa asemissa laudalla, että
siirtämällä määrättyjen ehtojen mukaan joku
ennakolta määrätty uusi yleisasema aikaansaadaan;
tav. on tehtävä sitä laatua, että valkoinen tekee
mustasta matin niin ja niin monessa siirrossa.
Näiden siirtojen keksiminen on probleemin
ratkaisu. II. R.

Sakko (ruots. bot, böter),
vfirallisuusrangais-tus, joka käsittää määrätyn rahasumman
menettämisen; myöskin maksettavaksi tuomittu
rahamäärä. S:lla voitiin aikaisemman
ruots.-suom. oikeuden mukaan sovittaa miltei kaikki
rikokset, vieläpä useimmiten myöskin henkilön
surmaaminen (henkisakko, ruots. mansbot);
sittemmin lisättiin s :11a sovittamattomien
rikosten (ruots. urbota brott) lukua ottamalla
yleisemmin käytäntöön ensiksi erilaisia kuoleman- ja
ruumiinrangaistuksia ja myöhemmin
vapausrangaistuksia, ja nykyään s. on meillä,
samoinkuin yleensä sivistysmaissa, ainoastaan
pääasiallisena rangaistuksena rikkomuksista (ks. t.)
ja muista pienemmistä rikoksista. Kauan s:lla
oli osaksi myöskin loukatulle tulevan
vahingonkorvauksen (ks. t.) luonne, mikä etupäässä
ilmeni siinä, että siitä tavallisesti kolmannes,
joskus enemmänkin, joutui asianomistajalle,
kuninkaan ja kihlakunnan saadessa toiset
kolmannekset; vasta nykyisen rikoslain
voimaanastumisesta saakka s. menee kokonaan kruunulle. —
S :oa tuomitaan meillä nykyään, pääasiallisesti
rikoksen laatua silmälläpitäen, täysin markoin,
vähintään 3 ja enintään 1,000 mk., ainoastaan
muutamissa erittäin mainituissa tapauksissa
enemmänkin. Ellei s:oon tuomittu suorita sitä
mielisuosiolla, otetaan se ulos hänen
omaisuudestaan, niinkuin velan ulosotosta (ks. t.) on
säädetty; tällöin ei kuitenkaan saa ottaa ulos,
mitä sakotettu tarvitsee omaksi ja omaistensa
elatukseksi yhden kuukauden aikana taikka
vaatteiksi itselleen tai niille, eikä myöskään hänen
ainoata ansiokeinoaan, tarpeellista asumustaan

eikä kiinteistöä, josta hän saa tarpeenmukaisen
elatuksensa, eikä mitä sen viljelemiseen
tarvitaan, ja jos sakotettu on konkurssitilassa, ei
s :oa saa hänen pesästään ottaa, ennenkuin kaikki
velkojat ovat saaneet saatavansa maksetuiksi.
Jollei sakotettu voi s:oa täysin maksaa, on
hänet koko s.-määrästä pidettävä vankeudessa, ja
senvuoksi täytyy s:oa tuomittaessa, rikoslain 2
luvun 5 §:ssä säädetyn perusteen mukaan,
samalla määrätä vastaavan vankeusrangaistuksen
aika, joka on vähintään 4 ja enintään 90 päivää;
jos tuomittu vankeusajan kuluessa voi maksaa
s:nsa, pääsee hän vapaaksi suorittamalla koko
s.-määrän. — Tällaisesta, pääpiirteiltään
sivistysmaissa ylipäätään käytännössä olevasta
s.-järjestelmästä on rikospolitiikan (ks. t.) kannalta
huomautettu, että rangaistus ei kohtaa yhtä
ankarasti eri varallisuusasteella olevia henkilöitä ja.
milloin s:n korkein määrä on alhainen,
varakkaita tuskin ollenkaan sekä että s., jota ei saa
eri erissä suorittaa, sangen usein on varatto
mille tuomittuna muunnettava vankeudeksi ja
siis laadultaan ankarammaksi rangaistukseksi.
Myöskin on yleisesti havaittavana pyrkimys
saattaa s. lyhytaikaisten vapausrangaistusten sijaan
nykyistä laajemmalti käytäntöön. — S:oa
käytetään myös kurinpitorangaistuksena, ks.
Rangaistus, Uhkasakko. K. K-a.

Sakkola 1. S a k k u 1 a. 1. Kunta,
Viipurin 1., Käkisalmen kihlak., Sakkolan-Metsäpirtin
nimismiesp.; kirkolle Perkjärven ja Galitsinan
rautatieasemilta n. 75 km, Hiitolan-Raasulin
radalle on S:n rajain sisään suunniteltu 3
asemaa, joista lähin S:n asema n. 8 km kirkolta.
Pinta-ala 398.6 km2, josta viljeltyä maata (1910)
7,765 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,885 ha
puutarha-ala 50.8 ha). Manttaalimäärä 31,7244;
5.818 as. (1914), lisäksi n. 25 kreik.-katolista
(kuuluvat Palkealan kreik.-katoliseen
seurakuntaan). 1,037 ruokak., joista maanviljelys
pääelinkeinona 655 :llä (1901). 984 hevosta. 2,961
nautaa (1912). Kansakouluja 7 (1915).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Saha (Haparaisissa), Pappilan mylly
(Sakkolan kylässä), Mamejevin mylly
(Riis-kassa), Rämön mylly (Petäjarvella). —
Historiallisia muistoja: jäännöksiä Kiviniemen
vallituksista; Petäjärven hovin rukous- ja hautakappeli
(kreik.-kat.) hautausmaineen. — Vanhoja
kartanoita: Petäjärven ja Sakkolan hovit
(ks. n.). — Kesäisin laivaliikenne Vuoksella
Ant-reasta Kiviniemeen (ks. t.), jatkuen
viimemainitusta paikasta pitkin Suvantoa S:aan ja
Koukunniemeen. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Savonlinnan hiippak., Käkisalmen
rovas-tik.; Käkisalmen läänin eteläisen osan vanhin ev.
lut. seurak.. jolla jo 1500-luvun lopulla oli
Kiviniemen kylässä kirkko (S:n, Pyhäjärven ja
Raudun suomalaisten yhteinen). 1600-luvulla (toisten
tietojen mukaan 1616, toisten 1674) valmistui uusi
kirkko Sakkolan kylään. Nykyinen kirkko rak.
1779 (vihitty 21 p. helmik. 1781, korj. 1878,
uusittu ja korjattu nykyiselleen 1913). S:aan
on aikaisemmin rukoushuonekuntana kuulunut
Metsäpirt ti (ks. t.). [A. Neovius, „Ur
Fin-lands historia", sivv. 566-73.] L. Tl-nen.

Sakkolan liovi, entinen lahjoitusmaan
kantatila (151,5 ha) Sakkolan pitäjässä 4 km kirkolta
länteen Suvannon rannalla. Laivaliike Kivinie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0301.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free