- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
559-560

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sakko ... - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

559

Sakkoluettelo—Saksa

mesta. Omistaja (1915) veii. aatelismies A.
Masu-rov. S. li :n alainen lahjoitusmaa, joka viime
vuosis :11a oli lohkaistu Petäjärven hovin alaisesta
lahjoitusmaasta (sen varhaisemmista vaiheista
ks. Petä järvi), käsitti, kun Suomen valtio
1878 ja 1880 osti sen Katarina Laskovskylta
lampuotien lunastettavaksi, 3 2 25/228 vanhaa
manttaalia, n. 22,766 ha Sakkolan ja Metsäpirtin
pitäjissä; hinta oli 992.362 mk. ■— Hovin puinen,
yksikerroksinen. vanhan puiston ympäröimä
venäläiskuosinen päärakennus on v:lta 184S.
Huoneet. ovat sisustetut vanhoilla venäläiskuosisilla
huonekaluilla; tauluja, etenkin muotokuvia, on
runsaasti. — Ruotsinvallan aikana mainitaan
S. h. laajan vuokra-alueen keskustana.

A. Es.

Sakkoluettelo, tuomioistuimen tai muun
viranomaisen tuomitsemistaan sakoista vahvistetun
kaavan mukaan joka vuodelta laatima luettelo,
josta määräajoin toimitetaan
täytäntöönpanoviranomaisille otteita sakkojen perimistä varten.
S:sta säädetään 19 p. elok. 1898 annetussa
asetuksessa, joka sisältää tarkempia määräyksiä
siitä, miten sakkopäätös on täytäntöön pantava.

K. K-a.

Sakkcpaalu, rautateillä raiteiden risteyksessä
oleva tolppa, joka osoittaa, miten lähellä
risteystä veturi tai vaunu yhteentörmäysvaaratta
voi seista. Ei mikään osa radalla seisovasta
vaunusta saa pistäytyä s:u ohi raiteen risteykseen
päin. Valtion rautateiden s. on 1,888 mm
kummankin raiteen keskiviivasta ja 1.126 mm
raide-kiskosta. V. L.

Sakkotili, maalla kruununvoudin ja
kaupungissa maistraatin tai järjestysoikeuden
vahvistetun kaavan mukaan kalenterivuoden
puoliskolta laadittava, kuvernöörille toimitettava tili
toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sakkopäätösten
täytäntöönpanoa varten, sekä kertyneistä sakoista.
Lääninhallituksessa nämä tilit tarkastetaan ja
yhdistetään yhdeksi koko läänin käsittäväksi
s:ksi, joka toimitetaan revisionikonttoriin. S:sta
säädetään tarkemmin erityisessä 24 p. elok. 1898
annetussa asetuksessa. K. K-a.

Sakkotolppa ks. Sakkopaal u.

Sakkovanki, henkilö, joka vankeudella
sovittaa hänelle tuomitun sakon. ks. S a k k o, V a n k i.

Sakkula ks. S a k k o 1 a.

Sakottaminen ks. Sakko.

Sakraali (nilat. sacrå’lis < lat. sacer = pyhä).

1. Uskontoa, uskonnollisia menoja koskeva.

2. Anat. Ristiluuhun (os sacrum) t.
ristinika-miin kuuluva, niihin liittyvä t. niiden
läheisyydessä sijaitseva (esim. s.-nikamat, s.-hermot
y. m.).

Sakramentalismi (ks. Sakramentti), se
katolinen käsitys, että Jumalan armo tulee
ihmisen osaksi ensi sijassa sakramenttien välityksellä,
vrt. Roomalaiskatolinen kirkko.

Sakramentti (lat. sacr<lmc’ntum -
uskollisuusvala, < sacer = pyhä), pyhä toimitus tai
pyhitetty esine. U:ssa T:ssa oleva sana
myste-i ion käännettiin usein lat. sanalla
sacranien-tum (esim. 1 Tim. 3ie). Näin tuli s.
kristillisessä kielenkäytössä yleensä merkitsemään
pyhää salaisuutta, milloin Jumalan
iankaikkista armopäätöstä, milloin kristillisiä
armonvälineitä ja toimituksia kuten ristinmerkkiä,
papiksivihkimistä, manausta y. m. Tarkasti mää-

1 rättyä s.-käsitettä ei ollut olemassa. Esim.
Augustinuksen määritelmä: ,,sana liittyy aineeseen ja
syntyy s." on kovin ylimalkainen. Kuitenkin
pitivät kirkkoisät tärkeimpinä s:eina kastetta ja
ehtoollista. Epämääräisyyttä jatkui, kunnes
Petrus Lombardus (k. 1160) määräsi s:ien luvun
seitsemäksi. Sen jälkeen skolastikot lukevat
sreiliin seuraavat pyhät toimitukset: kasteen,
konfirmatsionin, Herran ehtoollisen, katumuksen,
viimeisen voitelun, papiksivihkimisen ja
avioliiton. S:ien vaikutuksesta skolastikot opettivat,
että s:t välittävät Jumalan armoa ex operc
opein lo, s. o. pelkän suorituksen kautta. Tämä oppi
vahvistettiin Trenton (Tridentin) kokouksessa,
jossa kirottiin kaikki ne. jotka sanovat s:eja
olevan enemmän tai vähemmän kuin seitsemän,
kuin myös ne, jotka sanovat, että s:ien siunausta
tuottava viljeleminen edellyttää uskoa.

Nämä lauseet ovat tähdätyt uskonpuhdistusta
vastaan. Uskonpuhdistajat nimittäin teroittivat,
että s:eiksi ovat nimitettävät ainoastaan ne
pyhät toimitukset, jotka nimenomaan perustuvat
Kristuksen käskyyn. Alussa vallitsi jonkunverran
epävarmuutta siitä, oliko katumusta pidettävä
s:na, mutta Lutherin katekismuksissa luettiin
s:ihin ainoastaan kaste ja ehtoollinen, ja tämä
jäi pysyväiseksi. Myöskin oppi s:ien vaikutuk
sesta ex opere operato hyljättiin ja teroitettiin,
että niiden viljeleminen edellyttää uskoa. —
Reformeerattu oppi eroaa luterilaisesta siinä,
että se katsoo s:ien olevan ainoastaan merkkejä
1. takeita Jumalan armosta, joka on henkisesti
omistettava. Luterilainen s.-oppi muodostaa
välityksen katolisen ja reformeeratun opin välillä.

E. K-a.

Sakramenttikaappi, alkuaan tavallinen kaappi
ehtoollisleivän säilyttämiseksi, sittemmin gotiikan
loistoaikana keskiajalla usein kivestä tai
metallista valmistettu, taiteellisesti kaunistettu
tornin muotoinen monstranssin ja hostian
säilytyspaikka, joka sijoitettiin alttarin n. s. evankeliumi
1. leipäpuolelle. S. voi joskus olla jopa 19 m:n
korkuinen. A. J. P-ii.

Sakristaani (kesk. lat. sacristä’nus, < lat.
sacer = pyhä), sakaristonkaitsija, suntio.

Saksa (saks. Deutschland = Saksanmaa. 1.
Deutsches Reich = Saksan valtakunta, ransk.
Alle-magne, engl. Germany, lat. Germavia),
keisarikunta Euroopan keskellä, Alppien ja Böömin
rajavuorten sekä Pohjanmeren ja Itämeren välissä.
540.858 km2 (lukuunottamatta Itämeren ja
Pohjanmeren haffeja ja rannikkovesiä, 6.708 km2:iä.
sekä Saksan osuutta Boden-järvessä, 309 km2:iii).
64.925,993 as. (1910), 120 km2:llä. S. on
asukasmäärältään Euroopan toinen (Venäjän jälkeen),
pinta-alaltaan kolmas (Venäjän ja
Itävalta-Unkarin jälkeen), asukastiheydeltään viides (Bel
gian, Alankomaiden, Englannin ja Italian
jälkeen) valtio. — S. ulottuu 5°52’:sta it. pit.
22° 53’:lie it. pit. Greenw. (Metzistä Tilsitiin
on 1,305 km) ia 47° 16’:sta pohj. lev. 55°54’:lle
polij. lev. (Kemptenistä Haderslebeniin on
860 km). Merirajain pituus on 1,860 km, josta
470 km Pohjanmeren ja 1.390 Itämeren
rannikkoa, maarajain pituus 5,490 km. S:n asenni
Euroopan keskellä on taloudellisesti edullinen,
mutta maan puolustuksen kannalta katsoen
vaarallinen. Sillä on naapureinaan 8 valtiota (vain
Itävalta Unkarilla yhtä monta), joista 3 suur-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0302.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free