Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Saksa
562
valtaa: Venäjä. Ranska ja Itävalta-Unkari,
4 keskikokoista valtiota: Tanska, Alankomaat,
Belgia ja Sveitsi, sekä pikkuvaltio Luxemburg.
Vain rajat Itävalta-Unkaria ja Sveitsiä vastaan
ovat suurimmaksi osaksi luonnolliset, mutta
eivät kuitenkaan ole tehokkaina liikenne-esteinä.
Rajat idässä, pohjoisessa ja lännessä ovat
avonaiset, lukuunottamatta lyhyitä matkoja Vogeeseilla
ja Antenneilla. — S. syntyi 1870 Pohjois-S:n
liiton ja Etelä-S:n valtioiden yhtymisestä, johon
lisäksi 1871 liitettiin Elsass-Lothringen ja 1890
Helgoland. Se käsittää siis ent. S:n liiton
maat, lukuunottamatta Itävaltaa,
Luxemburgia, Limburgia ja Lieclitensteiniä, mutta
sensijaan lisäksi Itä- ja Länsi-Preussin, Sclileswigin,
Elsass-Lothringenin ja Helgolandin. S.
jakaantuu 25 sisällisesti itsenäiseen valtioon ja yhteen
valtakunnanmaahan; ne ovat seuraavat (niiden
pinta-alat. asukasmäärät ja asukastiheydet 1910):
valtio km2 as. as. km-: Iiii
kuningaskuntia:
Preussi......... 348,792 40,165,219 115
6,887.291 91
Saksi.......... 14,993 4,806,661 320
Wiirttembers....... 19,507 2,437,574 125
suurherttuakuntia:
2,142.833 142
Hessen......... 7,688 1,282,051 167
Mecklenburg-Schwerin . . . 13,127 639,958 49
Sac.hsen-Weimar..... 3,610 417,554 116
Mecklenburg-Strelitz . . . . 2,930 106,442 36
Oldenburg........ 6,429 483,042 75
herttuakuntia:
Braunschweig...... 3,672 494,339 135
Sachsen-Meiningen . . . . 2,468 278.357 113
Sachsen-AlteDburg . . . . 1.324 216,128 163
Saehsen-Coburg u. Götha . . 1,977 257,177 130
Anhalt......... 2,299 331,128 144
ruhtinaskuntia:
Sc.hwarzburK-Somlershausen . 862 89,917 104
Schwarzburg-Rudolstadt . 941 100.702 107
Waldeck........ 1,121 61,707 55
Reuss Älterer Linie . . . . 316 72,769 230
Reuss Jüngerer Linie . . . 827 152,752 185
Schaumburg-Lippe . . . . 340 46,652 137
Lippe .......... 1,215 150,937 124
vapaakaupunkeja:
Lyypekki ........ 297 116,599 391
Bremen......... 256 299,526 1,167
Hampuri........ 415 1,014,664 2,448
valtakunnantilaa:
Elsass-Lothringen..... 14,522 1,874.014 129
Tärkeitä kokonaisuuksia ovat myös Preussin
maakunnat (ks. Preussi), ja muutamat
käytännössä yleisesti esiintyvät hist.-maant. alueet, kuten
Franken (ylisen Main-virran ympärillä),
Schwaben (käsittää Württembergin sekä osia Baierista,
Badenista ja Ilohenzollernista), Pfalz (Baierin
Pfalz sekä alue vastapäätä,* Reinin oik. rannalla),
Vogtland (Saksin kuningaskunnan lounaisosassa),
Thüringen (vuorimaa Harzin eteläpuolella),
Lau-sitz (Spreen yläjuoksun ympärillä), Ost-Friesland
(Emsin alajuoksun itäpuolella) y. m.
Rannikko on ylimalkaan matalaa,
jäsentelyltään yksitoikkoista. S:n Pohjanmeren
rannikolla vallitsee tämän meren eteläosalle
ominainen, voimakkaan vuoroveden ja tulvavuoksen
synnyttämä rannikkomuoto. Uloinna on entisen
rannikon jätteenä rivi liiekkakinosten suojaamia.
matalia saaria (Itä-Friisein saaret; Borkum,
Juist, Norderney, Langeoog, Wangeroog y. m.;
Pohjois Friisein saaret: Amrum, Sylt ja Röm
sekä Pellworm, Föhr y. m. edellisten
sisäpuolella). Saarien sisäpuolella on pakovedeu
aikana melkein kokonaan kuivillaan oleva,
8-16 km leveä watti-meri, jossa on vain harvoja,
vuoroveden auki pitämiä juopia (BuJjen).
Watti-rnerestä alkaa alava, hedelmällinen marskimaa.
Hyviä luonnonsatamia ovat vain Elben, Weserin
ja Emsin suppilonmuotoiset suulahdet. Lahdista
mainittakoon Dollart ja Jade. Itämeren
rannikolla vuorovesiliikettä ei tunnu.
Schleswig-Holstei-nin itärannikko on verraten korkeaa,
silpoutunutta, Vuonomaiset lahdet (Föhrden) tunkeutuvat
syvälle mantereeseen (lladerslebenin, Apenraden,
Flensburgin, Schlei’n, Eckernförden ja Kielin
lahdet). Edustalla ovat Alsenin ja Fehmarnin
saaret. Jyllannin niemimaan juuressa olevasta
Lyypekin lahdesta alkaen Pommerin-mutkaan
asti vallitsee bodden-rannikko. Se on
yksitoikkoista, lahdet ovat laakeita poukamia, mutta
monessa kohden meri on kapeista salmista
tunkeutunut maahan, muodostaen mataloita,
niemi-ja lahtirikkaita rantameriä (Bodden), paikoitellen
erottaen mannerkappaleita saariksikin (Rügen
v. m.). Pommerin-mutkasta alkaa suoraviivainen
liaffirannikko haffeineen (ks. II aff) ja korkeine
lentohiekkakinoksineen. Stettinin 1. Pommersche
Haffin erottavat merestä Usedomin ja Wollinin
saaret. Satamat Itämeren rannikolla ovat
myöskin jokien suissa, paitsi Schleswig-Holsteinin
itärannikkoa, jossa lahtien perukoissa on hyviä
luonnonsatamia.
Geologinen rakenne ja p i n n a
n-muodostus on sangen vaihteleva. Koko
pohjoisosan täyttää yhtenäinen, nuorista aineksista
syntynyt Pohjois-S:n alanko, keski- ja eteläosan
melkein kaikkia geologisia kausia edustava, rikki
silpoutunut vuorimaa, joka S:aan ulottuvia
Alppeja lukuunottamatta kuuluu n. s.
länsieurooppalaiseen lohkomaahan. Se käsittää S :ssa
tähteitä kahdesta, jo kiviliiilikauden lopulla
valmiiksi poimettuneesta vuoristosta, Böömiläisestä
ja Variskilaisesta, jotka sitten ankarain
siirrosten, vajoamisten ja knluttavain voimain
vaikutuksesta sortuivat raunioiksi. Raunioita
ympäröiviin meriin laskeutui laajalti kivihiilikauden
ja sitä nuorempia kerroksia. Böömiläisen
vuoriston jätteitä ovat Böhmerwald ja Bayrischer
Wald, Variskilaisen Vogeesit, Schwarzwald,
Oden-wald, Spessart. Reinin liuskevuoret, Harz.
Thuringerwald, Fichtelgebirge, Erzgebirge ja Sudeetit.
Variskilaisen vuoriston eteläiset osat ovat
etupäässä arkeisista, Hunsriickistä Vogtlandiin
vedetyn viivan pohjoispuolella taas etupäässä
vanhoista kerrostuneissa aineksista syntyneet. —
Pohjois-S:n alangon keskikorkeus on 50 m,
Keski-S :n vuorimaan 200 m ja Etelä-S:n
vuorimaan 400 m yi. merenp. (koko S:n 214 m);
maa siis viettää tasaisesti rannikolle käsin.
Penckin mukaan S. jaetaan kuuteen pääosaan.
Etelärajan itäosassa ovat metsä- ja
karjatalouteen soveliaat S :n k a 1 k k i a 1 p i t (Algäun
alpit. Pohjois-Tirolin kalkkialpit, joissa S:n
korkein huippu Zugspitze 2,9(54 m yi. merenp.. Alt
bayrische Voralpen ja Berchtesgadener Alpen).
A 1 p p i e d u s t a m a a ulottuu pohjoisessa S :n
Juraan ja Bayrischer Wåhlin (Einödriegel
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
