Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Saksa
565
let tuovat kesällä viileyttä ja talvella lämpöä ja
ovat aiiia kosteita. Talvella toisinaan idästä
puhaltavat tuulet aiheuttavat äkillisiä lämpötilan
laskuja. V:n keskilämpö koko S :ssa on -(-7,9°C
(merenpinnan tasalle muunnettuna 9,i°C),
tammikuun —21s°C, heinäkuun -)-17,a°C. Erotus
kylmimmän ja kuumimman kuukauden
keskilämmön välillä on 19,4°C. Suuriu on erotus idässä
ja etelässä, suojaisia laaksoseutuja
lukuunottamatta, pienin luoteessa, jossa vallitsee
valtameri-ilmasto viileine kesineen ja tuskin kuukautta
kestävine talvineen. Idässä kylmät talvet
kestävät 3 kuukautta, ja esim. Oder on jäässä 80 p.,
alisen Elben jäätyessä 20-30 p :ksi. Etelässä
talven lämpötila ei ole tuntuvasti alhaisempi kuin
luoteessa, mutta kesän korkeampi lämpö tekee
vuodenaikojen välisen lämpöeron siellä melkein
yhtä suureksi kuin idässä. Niinpä on
Hampurissa tammik:n keskilämpö -|-0,s°C, heinäk:n
+ 17,s°C, (erotus 16,»°C), v:n +8,s°C, Tilsitissä
—4,4°C. +17,7°C (22,i°C), +6,3°C. Nürnbergissä
—1,3 °0, +18,4°C (19,7°C), +8,4°C,
Strassbur-gissa (Reinin laaksossa) -f-0,6°C, -fl9,5°C
(18,9°C), -|-9,60C. — Vuotuinen sademäärä
vaihtelee 1,800 mm:stä (Brockenilla) 400 mm:iin
(Saalen varrella). Eniten sataa vuoristojen
tuu-lenpuoleisilla rinteillä, siis yleensä Keski- ja
Etelä-S :ssa. Runsaasti sataa myöskin
luoteisrannikolla. Vähäsateisempia seutuja on Itä-S.
Suurin osa sateesta tulee kesällä.
Kasvisto. Pohjois-S :n alangon leimapuuna
on pyökki, joka muodostaa varjoisia,
aluskasvillisuutta vailla olevia metsiä siellä, mistä viljely
vielä ei ole tunkenut sitä pois. Pyökki nousee
800 m:iin yi. merenp., mutta rinteillä pyökin
seassa kasvaa kuusia y. m. Pyökin ohella
tasangon metsiä muodostavia puita ovat tammi, saarni,
haapa, jalava y. m. Kosteammilla mailla,
varsinkin jokien tulva-alueilla, niiden lisäksi
kasvaa koivuja, leppiä, pajuja. Nummi- ja
suokasvillisuus on samanluontoinen kuin meillä.
Kuitenkin puuttuvat useat meillä kasvavat arktiset
lajit, toisia tavataan relikteinä (suomuurain,
suopursu y. m.). Toiselta puolen jokilaaksoja
myöten etelästä ja kaakosta käsin on tunkeutunut
muutamia Pohjois-S:lie outoja lajeja. —
Balti-laisen kasvillisuuden eteläraja kulkee jokseenkin
Pohjois-S :n alangon eteläreunaa myöten. Siellä
se kohtaa saksankuusen ja Alpeilta pohjoiseen
päin levinneen kasvillisuuden pohjoisrajan.
Vuoristoalueella kasvillisuusmuodot vaihtelevat
kor-keusasteiden mukaan; vuoristometsät kasvavat
000-1,100 m:n välillä. — Eläimistö on
ihmisen vaikutuksesta muuttunut vielä enemmän
kuin kasvillisuus. Karhu on kokonaan
sukupuuttoon hävitetty, susi tavataan vain paikoitellen
Koillis-S :ssa ja Lothringenissa, ilves Alpeilla,
majava paikoin Elben rämeseuduilla. Saksanhirvi,
metsäkauris, hirvi, villisika ovat säilyneet vain
erityisten suojelustoimenpiteitten avulla. Kettu
ja rusakkojänis ovat yleisiä. Kuusipeura ja
kaniini ovat muualta tuotuina vähitellen
metsittyneet. Lintumaailma verraten rikasta, varsinkin
Pohjois-S: n järvialueella. Matelijoita tavataan
vain 12 lajia, useimmat lounaassa. Elben
itäpuolella elelee suokilpikonna. Sammakkoeläimiä on
18 lajia. Vedet jokseenkin kalarikkaita.
Väestö ja asutus. Asukkaista 1910oliS:n
alamaisia 63,064.341. ulkomaalaisia 1,259,873
(Itävallan alamaisia 634,983, Alankomaiden
144,175, Venäjän 137,697, Italian 104,204. Sveit
sin 68,257, Unkarin 32,079, Tanskan 26,233,
Ranskan 19,140, Englannin 18,319, Luxemburgin
14,356, Belgian 13,455). Kansallisuudeltaan
(kieleltään) 1900 S :n 56,367,178 as :sta oli
saksalaisia 51,88 3.131 (92,05%), puolalaisia (sekä
masu-reja ja kasubeja) 3,328,751 (5,9%; asuvat
Pose-nissa, Sleesiassa, Länsi-Preussissa sekä
työmie-liinä Westfalenin ja Reinin-maakunnan
tehdasalueella), ranskalaisia (ja valloneja, Malmédy’n
ympärillä Reinin-maakunnassa) 223,551 (0,4% :
Elsass-Lotliringenissa), tanskalaisia 141,061
(0,25%; Schleswig-Holsteinin pohjoisosassa),
tsek-kiläisiä 107,398 (Ylä-Sleesiassa ja Saksin
kuningaskunnassa), liettualaisia 106,305
(Itä-Preussissa), vendejä 93,032 (Lausitzissa),
alankomaalaisia 80,361 (Reinin-maakunnassa), italialaisia
65,930 (hajallansa), friisiläisiä, englantilaisia
y. m. Kaksikielisiä (saksaa ja jotain muuta
kieltä) oli 252,918 (0,45%). S:n rajain
ulkopuolella saksalaisia asuu pääväestönä Itävallassa
(9,950,266, 1. 35,6%; 1910) ja Sveitsissä (2,499,154.
1. 69%; 1910). Uutisasukkaina, vuorityömiehinä,
käsityöläisinä y. m. saksalaisia on suurin
joukoin asettunut Unkariin (2,037,435 1. 9,8%
Unkarin as:sta 1910), varsinkin Siebenbürgeniin
(1100-luvulta alkaen), sekä Venäjälle (n. 2 milj.),
Itämeren-maakuntiin (jo kalparitarien aikana).
Puolaan sekä Mustanmeren pohjoispuolella
oleville seuduille ja Volgan keskijuoksun varsille
(1700- ja 1800-luvuilla). Lukuisasti saksalaisia on
liikemiehinä y. m. muissakin Euroopan maissa,
varsinkin Ranskassa ja Englannissa. Muissa
maanosissa saksalaisia on vähimmin Aasiassa (tämän
vuosis. alussa n. 50,000, joista 35,000
uutisasukkaina Kaukaasiassa) ja Afrikassa (S:n
sikäläisissä siirtomaissa 1913 asui 18,362 saksalaista,
jonka lisäksi melkoinen osa Etelä-Afrikan
buureista on sukuperältään alasaksalaisia).
Austraa-lian mantereella 1911 oli 32,990 S:ssa syntynyttä
(4,s% kaikista ulkomailla syntyneistä),
lukuunottamatta lukuisia Austraaliassa syntyneitä
saksan kieltä puhuvia. Tämän vuosisadan alussa
laskettiin Austraalian mantereella ja saaristossa
saksalaisia asuvan kaikkiaan n. 100,000. Suurin
osa S:sta meren taakse siirtyneistä on asettunut
Ameriikkaan. Etelä-Ameriikassa heitä on
Brasiliassa (etupäässä maanviljelijöinä kolmessa
etelävaltiossa; kaikkiaan n. 400,000), Chilessä (n.
20,000) ja Argentiinassa. Kanadassa oli S:ssa
syntyneitä 1911 39,577 (kaikkiaan sukuperältään
saksalaisia oli 393,320; enemmän vain
englantilaisia ja ranskalaisia) ja Yhdysvalloissa 1910
2,501,333 (yli 100,000 oli New Yorkin, Illinoisin,
Wisconsinin, Pennsylvanian, Ohion, Michiganin.
New Jersey’n ja Minnesotan valtioissa), 1. 18,5%
ulkomailla syntyneistä, s. o. enemmän kuin
missään muussa maassa syntyneitä Isoa Britanniaa
lukuunottamatta. — Saksalaiset, jotka kuuluvat
germaanilaisiin kansoihin, ovat säilyneet
rotuominaisuuksiltaan verraten puhtaina vain Luo
teis-S:ssa, Reinin, Elben ja Pohjanmeren
välisellä alueella. Idässä saksalaiset ovat
sekaantuneet tummaverisiin slaavilaisiin, etelässä samoin
tummaverisiin kelttiläisiin ja lyhytkalloisiin
esi-arjalaisiin, n. s. turaanilaisiin kansoihin. —
Uskonnoltaan saksalaisista 1910 oli protestantteja
39.991,421 (61.e%), roomal.-katolisia 28.821,453
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
