Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
639
Saksikone—Saksin maakunta 567
(36.7%), muita kristittyjä 283.946. juutalaisia
615.021 (1%), muita 214,152. Roomal.-katoliset
ovat enemmistönä Baierissa (70.e% as:sta),
Badenissa (50.s%) ja Elsass-Lothringenissa (76.2%)
sekä huomattavana vähemmistönä Preussissa
(36,8 %), Hessenissä (31%), Württembergissä
(;50,4%) ja Oldenburgissa (22,s%). Kaikkialla
muualla heitä on alle 7,5%. Juutalaisia asuu
Lou-uais-S :ssa (Hessenin as:ista on juutalaisia 1,b%.
Elsass-Lothringenin l.«%, Badenin 1.2%.
Wal-deckin 1%), Preussin itäosissa, ent. Puolan
kuningaskunnan alueilla sekä lounaisosissa ja
Berliinissä (kaikkiaan Preussin as:ista 1%) ja
Hampurissa (1.9%). — Kielestä ks. S :n kieli ja
kirjallisuus. — S:n nyk. alueen
asukasmäärä 1816 oli 24,833,000, 1825 28,113,000,
1850 35,397,000, 1875 42,729,000, 1900 56.367.000.
V. 1910 1,000 miestä kohti tuli 1,026 naista.
Syn-tyneisyys kohosi viime vuosis. keskivaiheilta
11851-60 keskimäärin vuosittain 36.s°/00: kuolleina
syntyneet lukuunotettuina) v:een 1876 (42,6°/oo;
1871-80 keskimäärin 39,i°/0n). alentuen sitten
tasaisesti 29,i°/oo:een 1912 (1901-10 keskimäärin
33,9°/’oo: syntyneistä oli aviottomia 8.e%.
kuolleina syntyneitä 3%). Syntyneisvyden alentuessa
on kuolleisuus alentunut vielä nopeammin(1871-80
keskimäärin 28,8 °/00; 1901-10 keskimäärin
19.?°/co; 1912 1 6.4°/(mi; kuolleena syntyneet
lukuun-otettuina), joten ylisyntyneisyys on
huomattavasti suurempi kuin ennen (1851-60 keskimäärin
9°/00, 1901-10 keskimäärin 14.s°/Co)- Siirtolaisuus
on S:sta vienyt kansaa valtamerten takaisiin
maihin enemmän kuin mistään muusta maasta
lukuunottamatta Isoa Britanniaa; vv. 1821-1913
Yhdysvaltoihin saapui S:sta kaikkiaan 5,483,726
saksalaista (17,7% kaikista Yhdysvaltoihin
muuttaneista). Suuret siirtolaiskaudet S:ssa olivat
1852-54. 1866-73 ja 1880-93. Huippukohtansa
siirtolaisuus saavutti 1881. jolloin maasta lähti
220,902 henkeä. Tällä vuosis. saks. ja
ulkomaalaisten satamien kautta lähteneitä saks.
siirtolaisia oli eniten 1903, 36.3 1 0 (0,e2°/oo koko
väestöstä), vähiten 1912. 18.545 (0.28o/oo), ollen 1913
25,843 (0.39°/oo)- Siirtolaisuus S:n satamista,
Hampurista ja Bremenistii on kuitenkin
kasvamistaan kasvanut (1900 lukumäärä oli 150,432
ja 1913 432,297), mutta se johtuu yhä paisuvasta,
s :n satamien kautta suuntautuvasta
Itävalta-Unkarista ja Venäjältä lähtevästä siirtolaistulvasta
(mainituista siirtolaisista 1913 oli lähtöisin S:sta
18.440. Venäjältä 203,764. Itävalta-Unkarista
199.496). Suurin osa saksalaisista lähtee
Yhdysvaltoihin (1913: 19,124; muualle Ameriikkaan
lähti 6.260, Austraaliaan 359). Siirtolaisuuden
ollessa nyk. näin pieni, ei se sanottavasti
vähennä väestön kasvamista, joten S:ii asukasluku
1905-10 vuosittain lisääntyi keskimäärin 1.ss%
(enemmän kuin missään muussa Euroopan
germaanilaisessa maassa). Väestön lisääntyminen
lulee melkein yksinomaan kaupunkien hyväksi.
V. 1867 asui kaupunkikunnissa (2,000 as. ja
enemmän) 34,8%, 1880 41,4% 1900 54,s% ja
1910 60% koko asukasmäärästä 1. 38,971.406
henkeä (3.740 . kaupunkikunnassa). Tästä tuli 48
suurkaupungin (100.000 as. ja yli) osalle 13,823.348
henkeä (7 kaupungissa on yli 500,000 as.; näistä
on yksi, Berliini, kahdenmiljoonan kaupunki),
223 keskikokoisen kaupungin (20.000-100,000 as.)
osalle 8,677,955 henkeä ja 1.028 pikkukaupungin
(5,000-20,000 as.) osalle 9.172.333 henkeä.
—Asukastiheys maan eri osissa vaihtelee tuntuvasti:
suurin se on Reinin laaksossa,
Pohjois-Westfale-nista kaakkoon Saksin kuningaskuntaan ja siitä
itään Etelä-Sleesiaan ulottuvalla alueella sekä
suurkaupunkien ympärillä.
Elinkeinot ovat S :ssa kehittyneet
tasapuolisemmin ja korkeammalle kuin missään
muualla. Kehitys on ollut voimakas varsinkin S:n
valtakunnan syntymisen jälkeen 1871. Sen
edellytyksiä ovat runsaat, monipuoliset luonuonrik
kaudet, viljava maa ja ennen kaikkea
taloudelliseen työskentelyyn ja sitä tukevaan tieteelliseen
tutkimukseen harvinaisen kykenevä kansa. Maail
mantaloudessa S. on tärkeä etenkin teollisuus- ja
kauppamaana, jommoisena sillä on toinen arvo
asema. Maatalouselinkeinot ovat merkitykseltään
toisarvoiset, muttei kuitenkaan laiminlyödyt.
Elinkeinojen suhteellinen merkitys S:ssa käy
ilmi elinkeinoluokituksesta. V. 1907 eli teolli
suudesta ja vuorityöstä 42,8% (1895: 39,i%).
maataloudesta 28.6% (35,8%), kaupasta ja lii
kenteestä 13.4% (11,5%). S :n koko väestöstä
harjoitti jotain elinkeinoa 45,5%; näistä
harjoitti maataloutta 35,2 %. teollisuutta ja
vuori-työtä 40 %, kauppaa ja liikennettä 12,4 %.
Maatalouden kukoistuskausi oli
1830-70-luvuilla. Sitten ilmestyivät markkinoille amer.
vehnä ja ven. ruis (sittemmin ohra) alentaen
hintoja huolimatta yhä kasvavasta kulutuksesta,
jota S:n maatalous ei omin voimin olisi
kyennytkään tyydyttämään. Pelastaakseen S:n maa
talouden uhkaavasta perikadosta ja estääkseen
S :aa elintarpeiden saannissa joutumasta koko
naan ulkomaista riippuvaksi, hallitus 1879 asetti
maataloustuotteille suojelustullin, jota sittemmin
yhä on korotettu. Muullakin tavoin tuettuna
(rautatietariffeilla y. m.) maatalous ja etenkin
maanviljelys on säilyttänyt elinvoimansa ja
suuren merkityksen, vaikka se ei enää kokonaan
kykenekkään tyydyttämään tarvetta. Yhä
parantamalla maanviljelysmenetelmiä, lannoitusta,
muokkausta, kuivaamalla soita ja rämeisiä
jokilaaksoja (Briiche) ja karjaa jalostamalla on
maatalouden tuotantoa lisätty sekä absoluuttisesti
että käytettyyn pinta-alaan verrattuna. Maan
omistusolot kehittyvät voimaperäisen
maatalouden tarpeita vastaavalla tavalla. V. 1907 S:ssa
oli kaikkiaan 5,736,082 viljelmää (1895: 5.558,317).
joista pieniä ja keskikokoisia
talonpoikaisviljel-miä (omistavat maataloudellisesta käytettyä maata
alle 20 ha) oli 5.450,325,
suur-talonpoikaisviljel-miä (20-100 ha) 262.191 ja suurtilaviljelmiä (yli
100 ha) 23,566. V. 1895 vastaavat luvut olivat
5,251.489, 281.767 ja 25,061. V. 1907 oli
maataloudellisesi käytettyä maata 31,834,874 ha.
Siitä pienet ja keskikokoiset
talonpoikaisviljel-mät omistivat 48.5 %, suur-talonpoikaisviljelmät
29,8 %, suurtilaviljelmät 22,s %, vastaten 45,6,
30,3 ja 24,i% 1895. Huonoimmalla kannalla
maanomistusolot ovat Itä-S:ssa, Elben itäpuolella
olevissa Preussin maakunnissa sekä
Mecklen-burgissa. Siellä maa suureksi osaksi on
suurtiloina maalaisaatelin käsissä , (itä-elbeläisellä
alueella on kaikista yli 500 ha käsittävistä
tiloista). Suurtilaviljelmillä oli 1907
Mecklenburg-Schwerinissä hallussaan 59.7 %,
Mecklenburg-Strelitzissä 60 % sekä koko Preussissa 28,t %
maataloudell isesti käytetystä alasta. Länsi- ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
