- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
569-570

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Saksa

570

Etelä-S :ssa sitävastoin suurin osa maasta
kuuluu pienille ja keskikokoisille taloupoikaistiloille
(paitsi Oldenburgissa, jossa
suur-talonpoikais-tiloilla, on 46,2% maasta). Itä-S :ssa maatalous
siitä syystä ei ole niin intensiivistä kuin
Länsi-ja Etelä-S:ssa: maanviljelyksessä perunalla 011
suhteettoman vallitseva asema, useiden
viljakasvien sato ha kohden 011 tuntuvasti huonompi
kuin Länsi- ja Etelä-S :ssa (Itä-Preussissa esim.
ruis tuottaa ha kohden l.os ton., sen esim.
Eeinin-maakunnassa tuottaessa l.»s ton. j. n. e.) ja
karjatalous on huonommin kehittynyt kuin
Länsi-ja Etelä-S :ssa y. m. — Viljelmistä oli 1895
vuokravil jelmiä 46,9%; niihin kuului 12,4%
maataloudellisesti käytetystä maa-alasta. Eniten
vuokraviljelmiä 011 Anhaltissa, Oldenburgissa,
Mecklenburgissa ja Elsass-Lotliringenissa.
V. 1900 S:n pinta-alasta oli peltoa ja puutarhaa
sekä viinitarhoja 48.8 %, niittyä ja laidunta
16%, metsiä 25.9%,, muuta 9.s %.— Satomäärät
1913 olivat: vehnän (ynnä speltin) 5.094,400 1011.
(1903: 4,003.000 ton.;’ tuonti 1913 2,563,800 ton.,
vienti 733,100 ton.; jauhettu vilja liikunnot et
-tuna), rukiin 12,222,400 ton. (vastaavat luvut:
9,904,500 ton.; 353,500 ton., 1,159.600 ton.).
ohran 3,673.300 ton. (3,323,600 ton.; 3,238,200 ton.,
5.100 ton.), kauran 9.714.000 ton. (7.873,400 ton.;
505,000 ton., 661,700 ton.); rukiin sadossa S:n
voittaa vain Venäjä, kauran sadossa Yhdysvallat
ja Venäjä. Perunan sato 1913 oli 54.121,100 ton.
(suurempi kuin missään muualla; 1903:
42,901,500 ton.). nurmiheinän 29.185.000 ton.
(1903: 26,355,000 ton.). Mainittuja
viljelyskasveja viljellään kaikkialla S :ssa, vehnää ja ohraa
kuitenkin enemmän etelässä, laaksoseuduissa
paremmilla ja lämpimämmillä mailla, ruista ja
kauraa pohjoisessa ja vuoristoseuduissa, perunaa
itä-elbeläisissä maissa (raaka-aineeksi
aatelis-t i loilla oleviin viinapolttimoihin) ja
teollisuus-seuduilla (huokeahiutaisuutensa takia
varattomamman työväestön pääravintoaine),
nurmiheinää lännessä ja etelässä (Preussin heinänsato
on vain 50% S:n lieinänsadosfea, vaikka sen
maataloudellisesti käytetty pinta-ala 011 66 %
koko valtakunnan vastaavasta alasta). — Muita
viljelyskasveja on vielä: tattari, sokerijuurikas
iviljellään etenkin Elben ja Weserin
keskijuok-suii välillä sekä Sleesiassa; tiliv. 1912-13
jalostettiin raakasokeritehtaissa 16,6 miij. ton.
juurikkaita, enemmän kuin missään muussa maassa),
humala (sato 1913 10,618 ton., 1912 20,564 ton.;
viljellään etupäässä Baierissa,
Elsass-Lotlirin-genissa ja Württembergissä), tupakka (1912:
38,856 ton., viljely vähenemässä; viljellään
etupäässä Elsassissa. Reinin Pfalzissa.
Polijois-Baierissa ja Uckermar kissa
Pohjois-Branden-burgissa. Euroopassa vain Unkarissa ja
Venäjällä viljellään enemmän tupakkaa), pellava
(hajallansa, varsinkin Itä-Preussissa, viljely
vähenemässä), hamppu (Etelä-S :ssa, viljely
vähenemässä), rapsi, juurikas. Värikasvien
viljely on supistunut mitättömiin. Viiniköynnöstä
viljellään Baierin Pfalzissa, Heinin-maakunnassa.
ITessenissä ja Elsass-Lotliringenissa (satomäärä
vaihteleva: 1913 1 milj. hl, 1904 4.s milj. hl).
Tärkeä on kasvitarhanhoito kaikkien
suurkaupunkien ympäristössä sekä m. m. Erfurtin,
Quedlin-burgin ja Banibergin seuduilla.
Iledelmäpuu-tarhanhoito kukoistaa varsinkin Thüringenissä,

Saksin maakunnassa, Badenissa ja
Württembergissä; 1900 S:ssa oli 52.s milj. omenapuuta,
25,i milj. päärynäpuuta, 69,4 milj. luumupuuta
ja 21.5 milj. kirsikkapuuta. Sato ei riitä
tarpeisiin. — Karjanhoito on kvantitatiivisesti
laiminlyöty maanviljelyksen takia. Tuotteiden
ulkomailta tuonti 011 suurempi kuin
maanviljelyksen tuotteiden tuonti ja on nopeasti
kasvamassa. V. 1912 S :ssa oli 4,523,100 hevosta (1892:
3,836,300). 13,100 muulia ja aasia (6,700),
20,182,000 nautaa (17,555,800). 5.803,400
lammasta (13,589.700). 3,410,400 vuohta (3,091,500),
21,923,700 sikaa (12,174,400), 82,702,000 kanaa,
hanhea y. m., 2,630,800 mehiläispesää.
Nautakarjaa pidetään varsinkin Luoteis-S:n marskeilla,
missä karja paikoitellen vuoden umpeensa voi
käydä laitumella (alankorotu. liyvälypsyinen.
syöttönauta), sekä Etelä-S :n mehevillä
vuoristo-niityillä (ylänkörotu, liyvälypsyinen, työjuhdaksi
sopiva). Hevoshoidon pääpaikat ovat
itä-elbeläisissä maissa (Mecklenburgissa ja Itä-Preussissa
kuuluisia lievossiitoslaitoksia), Etelä-Baierissa ja
Elsass-Lotliringenissa. Nopeasti kehittyvä
sianhoito on keskittynyt Pohjois-S :aan. Ulkomaisen
villan kilpailun takia yhä vähenevän
lampaanhoidon pääalueet ovat Koillis-S :ssa, Länsi-S:n
nummimailla ja muutamilla vuoristoseuduilla.
Vuohia pidetään Keski-S:n vuoristoissa ja
teol-lisuusseuduilla, siipikarjaa pohjoisessa, mehiläisiä
alankomaan nummilla ja Badenissa sekä
Württembergissä. — Kalastus on kehittynyt nopeasti
hallituksen tukemana (kalastussatamia,
kala-junia, avustuksia ja helpotuksia) ja yhdistysten
kannattamana (Deutsclier Fischereiverein).
Päämerkitys on Pohjanmeren kalastuksella;
sikäläisen kalansaaliin ja kalavalmisteiden arvo 1913
oli 42.b milj. mk. (151.6 milj. kg), Itämeren
kalastuksen tuotteiden arvon ollessa 12,8 milj. mk.
(35,i milj. kg). V. 1906 vastaavat arvot olivat
24.4 milj. ja 8.9 milj. mk. Pyydystetään silliä,
turskaa, kampelaa, ostereita y. m. Tärkeimmät
kalasatamat ovat Geestemiinde, Nordernev ja
Aitona. Sisävesikalastusta harjoitetaan virroissa
(joissa sitä kuitenkin haittaavat vesirakennukset
ja tehtaiden sekä kaupunkien likavedet) ja
kala-lammikoissa (paljon etenkin Lausitzissa,
Sleesiassa ja Lüneburgin nummella).
Sisävesikalas-tuksen saaliin arvo 011 11. 50 milj. mk. —
Edistymisestään huolimatta S :n kalastus ei kykene
läheskään tyydyttämään tarvetta; 1913 S:aan
tuotiin kalaa ja kalavalmisteita 173.4 mil j. mk :n
arvosta, viennin ollessa arvoltaan 16.4 milj. mk.
— Metsästystä harjoitetaan urheiluna;
saaliin (jäniksiä, peltopyitä, metsäkauriita)
vuotuinen arvo 011 11. 20-25 milj. mk. — Metsä
n-hoito saatettiin S:ssa ennen kuin muualla
järkiperäiselle kannalle. Istuttamalla metsää
minimille y. m. viljelykselle kelvottomille maille ja
huolehtimalla uuden metsän istutuksesta
kaadetun tilalle 011 säilytetty S : 11 metsät häviöltä, jopa
hieman lisätty niiden pinta-alaa (0.2 % :11a
1883-1900). Metsäin kulutus 011 kuitenkin hyvin suuri,
nousten 1907 48,6 milj. m3 .iin kiinteätä mittaa.
Suuret määrät puutavaroita täytyy tuoda lisää
ulkomailta. Metsiä 011 enimmän idässä sekä Keski
ja Etelä-S :n vuoriseuduilla (Schleswig-Holsteinissa
metsiä 1900 oli 6,7 %, Badenissa 37,7 %
pinta-alasta). Havumetsiä 011 66,5 %, lehtimetsiä 33,5 %
metsäalasta. Valtiot omistavat metsistä 30,5 %.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0307.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free