- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
571-572

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

561

Saksa

571

Vuorityö ja teollisuus. S:n
vuori-työllä on vanhat, mainehikkaat juuret;
kukoistava se oli 1100-luvulta 30-vuotiseen sotaan asti.
Tuotteina olivat jalometallit. Sitten 1700-luvulla
vuorityö uudelleen voimistui ja alkoi seur. vuosis.
nopeasti kasvaa. Merentakaisten maiden
kilpailun takia jalometallien tuotanto S:ssa niinkuin
muuallakin Euroopassa kuitenkin on menettänyt
merkityksensä ja päätuotteina ovat, nyk. kivihiili,
rautamalmi ja suolat. Niiden tuotannossa vain
Yhdysvallat ja Englanti voivat kilpailla S:n
kanssa. Vielä voimakkaammin kehittyvän
teollisuuden raaka-ainetarvetta vuorityö ei enää kykene
tyydyttämään; useiden raaka-aineiden tuonti
ulkomailta on melkoista suurempi kuin vienti
sinne. — V. 1912 S:ssa oli kaikkiaan 4,307
kaivosta ja metallurgista teollisuuslaitosta (niistä
3,029 Preussissa), joissa 1,184,255 työntekijää
(1.030,589 Preussissa). Näistä kivihiili- ja
ruskohiilikaivoksissa sekä koksi-, briketti- y. m. s.
teollisuuslaitoksissa työskenteli 718.673 henkeä,
rautakaivoksissa 40,877 henkeä, suolakaivoksissa j
ja saliineissa 37,884 henkeä, lyijy-, hopea- ja
sinkkikaivoksissa 22,314 henkeä sekä vaski- ja
arsenikkikaivoksissa 13,228 henkeä. Tärkein
vuorityön tuotteista on kivihiili; 1912 sitä
louhittiin 174,9 milj. ton. (vain Yhdysvalloissa ja
Englannissa enemmän), arvoltaan 2,632 milj. mk.
(1892: 71,4 milj. ton., arvoltaan 648 milj. mk.).
Suurimmat kiviliiilikentät ovat Ruhr-joen
laaksossa Reinin-maakunnassa ja Westfalenissa
(Ruhrin alueelta 1906 saatiin 57 % kaikesta kivi- j
hiilestä), Ylä-Sleesiassa Puolan rajalla (22%;
maan sisäiset kivihiilirikkaudet suuremmat kuin
missään muualla S:ssa), Saarin alueella
Reinin-maakunnassa ja Lothringenissa (12%; valtion
hallussa); vielä louhitaan kivihiiltä Ala-Sleesiassa
Waldenburgin ympärillä, Saksin
kuningaskunnassa Zwickaun ja Lugaun tienoilla, Aachenin
luona, Saksin maakunnassa sekä Wesergebirgessä
ja Pohjois-Baierissa. Kivihiilen lisäksi saadaan
ruskohiiltä, 80,9 milj. ton. arvoltaan 222 milj. mk.
1912 (enemmän vain Itävalta-Unkarissa), etenkin
Saksin maakunnassa (36% 1906),
Etelä-Brandenburgissa ja Reinin-maakunnassa Kölnin
länsipuolella. Turvetta nostetaan suuret määrät
Poli-jois-S:ssa ja Baierissa. Koksia, brikettejä y. m. s.
valmistettiin S:ssa 77,2 milj. ton. Kivihiiltä S.
louhii yli oman tarpeen; 1913 sitä vietiin
ulkomaille (Itävalta-Unkariin, Alankomaihin.
Belgiaan, Ranskaan, Venäjälle y. m.) 34,6 milj. ton.,
jota vastaan ulkomailta (Englannista) tuotiin
10,5 milj. ton. Ruskohiiltä sitävastoin ei saada
riittävästi; sitä täytyi tuoda Ttävalta-Unkarista
7 milj. ton.. viennin ollessa mitättömän pienen.
Koksia v. m. s. vietiin 9,« milj. ton., tuotiin
vain 0,7 milj. ton. — Tärkeytensä puolesta
toisella sijalla on rautamalmi; 1912 sitä louhittiin
27,2 milj. ton. (Yhdysvalloissa vain enemmän),
arvoltaan 135 milj. mk. S:n tullipiiriin
kuuluvan Luxemburgin tuotanto lukuunotettuna määrä
nousi 32,7 milj. tonniin. Tärkein rautamalmialue
on Lothringenissa, Ranskan rajalla. Lisäksi
rautaa saadaan Reinin-maakunnassa,
Hessen-Nassaussa y. m. Rautateollisuuden suunnattoman
voimakkaan kehityksen takia oma rautamalmi
ei läheskään riitä; 1912 tuotiin ulkomailta
(Ruotsista, Ranskasta, Espanjasta v. m.) lisää
14 milj. ton. Vienti (Belgiaan ja Ranskaan)

oli vain 2,o milj. ton. — Muista mineraalikunnan
tuotteista tärkeimmät ovat suolat. Mahtavat,
aina 1,500 m vahvat, todennäköisesti maapallon
laajimmat suolakerrokset leviävät Pohjois-S :ssa
Holsteinista Poseniin asti; suuria suolakerroksia
on lisäksi Württembergissä, Thüringenissä,
Lothringenissa ja Baierissa. Tärkeimmät ovat
kalisuolat, joiden tuottajana S. on melkein
monopoliasemassa; kalisuoloja on varsinkin Harzin
ympärillä Stassfurtin tienoilla. V. 1912 niitä
louhittiin 11,2 milj. ton. (1906 5,s milj. ton.).
Vuori-suolaa louhittiin 1,8 milj. ton.; lisäksi
valmistettiin 0,7 milj. ton. suolaa 3 milj. ni3:stä
suolavettä. Vuori- ja kalisuolojen raaka-ainesarvo oli
155 milj. mk. — Huomattava on vielä
sinkki-malmin (Sleesiassa, Harzissa v. m.; 643,600 ton.).
vaskimalmin (Harzissa, Thüringenissä ja
Westfalenissa; 969,300 ton.), lyijymalmin
(Ylä-Sleesiassa, Harzissa, Reinin-maakunnassa y. m.:
142,800 ton.) ja polttoöljyn (Liineburgin
nummella, Ala-Elsassissa; 135,000 ton.) tuotanto.
Lisäksi saadaan rikki-, hopea-, arsenikki-, volframi-,
tina-, koboltti-, nikkeli- ja vismuttimalmia,
asfalttia, grafiittia, kaoliinia, savea, kaikenlaisia
rakennuskiviä y. m.. V. 1914 löydettiin
Wende-nissä Westfalenissa platinaa, jota tutkimusten
mukaan siellä on yhtä runsaasti kuin konsanaan
muualla. — Useimpia yllämain. malmeja ja
mineraaleja ei saada riittävästi, vaan täytyy tuoda
lisäksi ulkomailta suuret määrät. —
Mineraali-lähteitä on S:ssa paljon, monet niistä Euroopan
tunnetuimpia terveysvesiä. Lähderikkaita ovat
Schwarzwald, Reinin liuskevuoret. Wesergebirge.
Sudeetit. Riesengebirge: mainioimpia ovat
Sellers, Pyrmont. Nauheim, Wiesbaden. Ems, Aachen.
Baden-Baden. Wildbad, Kissingen, Kreuznach.
Meripihkaa saadaan Itä-Preussissa. — Vuorityön
tuotteiden jalostamista harjoitetaan tietysti
etupäässä niillä kivihiilialueilla, jotka ovat malmien
saantipaikkojen läheisyydessä tai jonne kuljetu»
on erikoisen helppoa (vesiteitä). Etusijalla ennen
muita on Ruhrin alue, jonne kotimaisten
malmien lisäksi on helppo tuoda raaka-aineita
ulkomailta Rein-virtaa myöten. Tärkeä rautamalmin
jalostusseutu on Elsass-Lothringen sekä myöskin
Sleesian kivihiilialue, mutta viimem. on
turvauduttava Oderia myöten tuotuun ruots.
rautamalmiin. Kaikissa S:n masuuneissa valmistettiin
1912 15,2 milj. ton. raakarautaa (Yhdysvalloissa
enemmän) arvoltaan 1.135 milj. mk. Suuri on
myöskin muiden malmien puhdistus:
Ylä-Sleesiassa sinkki-, Harzin tienoilla vaskimalmia,
molemmissa paikoissa lyijymalmeja j. n. e. —
Teollisuuden ihmeteltävän voimakasta kehitystä
varsinkin viime vuosis. keskivaiheilta alkaen ovat
edistäneet maan mineraalirikkaus, erinomaiset
koti- ja ulkomaiset liikenneyhteydet, suurien
pääomien muodostuminen (varsinkin ransk.-saks.
sodan jälkeen, jolloin äkillisen pääomain maahan
tulvaamisen synnyttämä keinottelu aiheutti
tilapäisen ankaran liikepulan), saksalaisten
kansallistunto y. m. Kehitys on luonnollisesti vienyt
aikaisemmin kukoistavasta käsityö- ja
kotiteollisuudesta suurenmoiseen tehdasteollisuuteen.
Käsityö- ja kotiteollisuuden harjoittajain
absoluuttinen lukumäärä ei kuitenkaan ole vähentynyt,
päinvastoin jonkun verran lisääntynyt; käsityö
on saanut turvapaikan maaseudulla ja
kotiteollisuus säilyy vielä monissa vuoristoissa Keski- ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0308.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free